4.1 Yleistä
Maaperän ominaisuudet eivät koskaan ole täysin varmoja ja poikkeuksetta ne muodostavat merkittävän riskin kaikissa projekteissa. Suurimmassa osassa projekteja on aina olemassa epävarmuustekijöitä, vaikka pohjatutkimukset ja suunnittelu olisi tehty mahdollisimman tarkasti.
Tähän liittyen ROADEX projektissa mukana olevissa maissa noudatetaan pääosin geoteknisien riskien hallintaprosessia tiesuunnittelu- ja rakenteen parantamisprojekteissa. Erityisesti turpeeseen liittyvät riskit on osittain tunnistettu paikan päällä jo etukäteen ja erilaisia toimenpiteitä tehdään jotta riskit olisivat minimoitu. Eurocode 7 suosittelee, että geotekninen suunnittelu ja riskien hallintaprosessi tiesuunnittelu- ja rakenteen parantamis-projekteissa olisi seuraavanlainen:
|
Alustava geotekninen tutkimus
?
Pohjatutkimukset (alustava geotekninen raportointi)
? ? Riittävästi tietoa? ?
Geotekninen suunnittelu (geotekninen raportointi)
?
Rakennustyö
?
Geotekninen palauteraportti |
Suositeltu geotekninen suunnittelu ja riskien hallintaprosessi tiesuunnittelu- ja rakenteen parantamisen projekteissa Eurocode 7:n mukaisesti Geoteknistä suunnittelua ja riskien hallintaa käytetään kaikissa projekteissa, niin isoissa kuin pienissä, osana jatkuvaa hallintaprosessia koko projektin aikana. Ainoana erona on se, että käytettävien pohjatutkimusten määrä ja taso harkitaan aina projektikohtaisesti. Raportit ja muut pohjatutktimustiedot ja -arviot voidaan päivittää ja muuttaa sitä mukaa kun uutta tietoa saadaan ja geotekniset riskit on arvioitu. |
|
Geoteknisen riskienhallinnan rooli ja geotekninen riskirekisteri projektin aikana.
| Projektin tila | Toimenpide | Geoteknisten riskien hallinta | ||
|
Suunnittelu |
? |
Alustava arviointi |
? |
Aloitetaan riskien arviointi |
| ? |
? | ? | ||
|
Suunnittelu |
? |
Yksityiskohtainen suunnittelu |
? |
Rekisterin päivitys |
| ? | ? |
? |
||
|
Rakennustyö |
? |
Varsinainen rakennustyö |
? |
Rekisterin päivitys |
| ? | ? | ? | ||
| Toiminta | ? |
Kunnossapito | ? |
Rekisterin päivitys |
4.2. Alustavat geotekniset tutkimukset ja raportointi
Alustavat geotekniset tutkimukset ovat prosessin ensimmäinen vaihe. Siinä otetaan huomioon projektiin liittyvät erilaiset geotekniset riskit ja tarjotaan niihin neuvoja. Tyypillinen alustava geotekninen tutkimusraportti sisältää seuraavat yksityiskohdat:
- Toimistossa tehdyt tutkimukset, esim. geologisten karttojen ja muistiinpanojen, ilmakuvien, edellisten tutkimustulosten, tulvatietojen, saastuneiden maa-alueiden yms. tietojen tarkastelu
- Vierailu kohteessa paikan päällä, sisältäen alkukatselmuksen, geomorfologisen ja geologisen kartoituksen, kairaukset, koekuopat, näytteet, kokeet, kuivatuksen/hydrologian jne
- Pohjaolosuhteet – paikan maalajit ja niiden tekniset ominaisuudet, geologisten muodostumien merkitys, pohjavesiolosuhteet jne
- Eri vaihtoehtojen ja niiden riskien vertailu
- Suositukset kohteen instrumentointiin ja monitorointiin sekä mittalaitteiden näytteenottotiheyteen
- Geotekninen riskirekisteri
4.3. Geotekninen raportti
Isoissa projekteissa pääosassa on geotekninen raportti, joka sisältää yksityiskohdat kaikista tutkituista asioista esitettynä yhdessä suunniteltujen geoteknisten ratkaisuiden kanssa. Alkuperäistä raporttia päivitetään geoteknisestä riskirekisteristä saatujen uusien riskien pohjalta ja samalla esitetään uudet toimenpiteet, joiden avulla riskejä pyritään hallitsemaan.
4.4. Geotekninen palauteraportti
Geotekninen palauteraportti on virallinen tallenne kaikista työn aikana ilmitulleista geoteknisistä asioista. Tätä raporttia aletetaan päivittää kun varsinainen rakennustyö alkaa. Tyypillisesti se koostuu pohjaolosuhteiden kuvauksesta, käytetyistä materiaaleista ja rakenteista, testituloksista, instrumentoinnista, seurantatuloksista sekä työn aikana ongelmatilanteissa suunnitelmiin tehdyistä muutoksista. Tämä raportti pitää tallettaa niin, että sitä voidaan käyttää ja ottaa oppia tulevaisuuden projekteissa.
4.5. Geotekninen riskirekisteri
Geotekninen riskirekisteri on avainasemassa riskien hallintaprosesseissa. Se on systemaattinen tietovarasto johon taltioidaan kaikki tunnistetut riskit ja niiden arviot ja varmistetaan, että kaikki riskit on myös käsitelty. Jokaisessa riskiskenaariossa on 4 vaihetta:
- Vaaran tunnistaminen
- Todennäköisyyden arviointi ja sen vaikutukset
- Tunnistettujen riskien hallinta
- Vastuiden ja toimenpiteiden kohdentaminen
Riski = todennäköisyys x vaikutus
Hyvä kommunikointi asiakkaan, suunnittelijan ja urakoitsijan välillä on äärimmäisen tärkeää tässä prosessissa. Kaikkien osapuolien työskennellessä avoimesti yhdessä, on parempi mahdollisuus tunnistaa projektin riskit ja jo aikaisessa vaiheessa tarjota niihin ratkaisuja tai ottaa varasuunnitelma käyttöön.
Seuraavassa taulukossa on esimerkkejä riskirekisteristä uudelle turpeen päälle rakennetulle ohuelle penkereelle:
Ihanteelliseti, vain merkityksettömät riskit (1-4) tulisi hyväksyä, mutta käytännössä tämä ei ole aina mahdollista. Yli 9 arvoisia riskejä ei tule hyväksyä. Näitä riskejä tulee pienentää alle 9:n sopivilla riskinhallintamenetelmillä, esim. hallinnalla ja/tai lieventämällä. Esimerkki tästä on esitetty alapuolella Taulukossa B.
Vaihtoehtoinen menetelmä riskikertoimesta esitettynä taulukkossa C.
Taulukon C alla oleva suomentamaton kappale tulisi olla: Yläpuolella olevissa esimerkeissä geotekninen riski on mitattu potentiaalisena viivästyksenä töiden edistymiselle. Vaihtoehtoinen menetelmä ympäristöltään herkille kohteille voisi olla mitata geoteknisen vaaran vaikutusta ympäristölle.