3. Imeq aqquserngillu pissusaasa qisuariarnerat

3.1. Imeq nukittussuserlu<

3.1.1. Tamakkiisumik

Aqquserngit minnerit nukittussusaanut ajoquserneranullu kaneqassuseq pingaartumik aalajangiisuuvoq. Tassani takussutissat ilaat nunami uingasumi aqqusiniliat ataani nunap erngata ingerlaarneraniippoq. Qaarsuik, nuna qerisoq imaluunniit sannat pitarneqarsinnaanngitsut aqquserngup eqqaaniikkunik erngup ingerlaarnera unitsissinnaavaa, erngup aqquserngup sannaanut ingerlaartillugu isugutanerulersillugu nukittussusaalu appartillugu. Taamaammat kuuffiit aaqqissuussat aqquserngup qaavata atuunnerani pitsaasumik ingerlasariaqarput – ukiuni ikittuinnaanngitsuni. Kuuffiit isumannaareerpata akilersinnaasumik atasinnaasumillu aqqusinniortoqarsinnaavoq.


3.1.2 Erngup tasisuaarsinnaanera


Taaguusersuut “tasisuaarsinnaassuseq” noqqoruunnermi tasinnermilu allannguutit imminnut ataqatigiinnerat takutittarpaa, taannalu aqquserngup sannaata naqiussaanerata nalaani qanoq sunnertinneqarneranik naatsorsuutitut atorneqartarluni. Aqquserngup qaata qeratassusaa nalilersorniaraanni oqimaassusilimmik nakkarfigititsinermi misissuut (FWD) atorneqartarpoq. Aqquserngup qaavata ikiai assigiingitsut tasisuaarsinnaassusaanik misissuut FWD atorlugu, siumut kingumullu naatsorsuinermi periusit  atorlugit, naatsorsorneqarsinnaapput.

Sanap tasisuaarsinnaassusaa pissusaanik avatangiisaanillu aalajangerneqartarpoq. Pissutsit pingaarnerit tasisuaarsinnaassusaanut aalajangiisartut tassaapput:

  • aseqqorissusaata agguaannerat (sanat aseqqorissut – seqummarluttut) Assersuutigalugu aseqqorissut tasisuaarsinnaassusaat 60 %-imik millisarpoq imeqassusaa annertusigaangat, seqummarlunnerillu tasisuaarsinnaassusaat 25%-imik millisarluni.
  • issuup qanoq-issusaa, avatangiiseq (qerineq aattarnerlu kaaviiaartarnerat, kiassuseq/nillissuseq) Assersuutigalugu sioqqani maqulluttuni sanap tasisuaarsinnaassusaa aakkiartornerup nalaani 2 MPa-tut annikitsigisinnaavoq paneqqavinneranilu 100 MPa tungaanut sinnerluguluunniit annertutigisinnaalluni.
  • imeqassuseq. Assersuutigalugu sanani imermut malussarinnerusuni imeqassuseq 1 %-imik annertusippat tasisuaarsinnaassuseq 7,2%-imik annikillissaaq. Aappaatigut sanani  pitsaasuni imeqassuseq 1 %-imik annertusippat tasisuaarsinnaanera taamaallaat 2,8 %-imik annikillissaaq.

Imeqassuseq, panertup densitetia kiisalu noqqoruunnerup sakkortussusaa tasisuaarsinnaassusaanut aalajangiisarput. Ataani takuneqarsinnaavoq laboratoriami misissuinermi kisitseriaaseq nassaarineqarsimasoq:

log Mr = k1 + k2log ?1 + k3w + k4 ?d, taakkunanilu

k1, k2, k3 aamma k4 tassaallutik issunnut parameterit allanngujuitsut

w – imeqassuseq
?d – panertup densitetia
?1– noqqoruunnerit pingaarnerit katinnera (noqqoruunneq siulleq allanngujuitsoq)


Imeqassuseq eqqaasanngikkaani parameterit tamaasa allanngujuitsuuppata kisitseriaaseq imatut allanneqarsinnaavoq:

Mr = Kx10k3w taakkunanilu K allanngujuitsuulluni.

Kisiteriaatsip nalinga SI-nut allanngortinneqaraangat sanani tunngaviusuni  k3-p nalinga -0.0124-miit -0.0324 tungaanut nikerartarpoq. Toqqavinnilu issuit  k3-p nalinga -0.0122-miit -0.0554 tungaanut nikerartarpoq.

Laboratoriami noqqoruunneq allanngujuitsuutillugu misissuinerit takutippaat tasisuaarsinnaassuseq annerpaaq  anguneqartartoq imeqassuseq imeqassutsip anginerpaap nalinga (Proctor) ataakkaangamiuk. Imeqassutsip anginerpaap imeqassutsillu tasisuaarsinnaassusaa anginerpaaffianiittup assigiinngissusaat sioraaqqat akoqassusaanik attuumassuteqarpoq. Sioraaqqanik akoqarnera annertusiartortillugu sanap panertarnera masattarneratalu kaaviiarnerani tasisuaarsinnaassusaata allanngorarnera aamma annertunerusarpoq.

3.1.3 Imeq iluserlivinnerlu

Aqqusinermi iluserlivinnerit assakaasunit assigiinngitsunit illinerit piliat takussaasarput. Assakaasut illineri aqquserngullu napparissusaa narloqqajunnaarnikoq iluserlivinnertut taaneqarput. Assakaasut illineri pinngornerat ukuninnga peqquteqarsinnaapput: tiggutsitani nerumittumik iluserlivinneq, angallanerup kingunerisaanik naqitsineq, aqquserngup qaavata nungullarnaveersaataa, kiisalu/imaluunniit aqquserngup sananeqaataani tunngaviusumi, aqquserngup sananeqaataata ilaani imaluunniit nuna toqqavimmi iluserlivinnerit.

Suliniutip ROADEX-ip illinerit iluserlivinnerit sisamanik immikkoortortaqartut saqqummersippai:

Immikkoortoq 0 illinerit. . Illinerit taamaattut aqquserngup qaavani sanat imermik ulikkaaqanngitsut naqinneqarnerisa kingunerisaanik pinngortarput, tamannalu nalinginnaasumik aqqusinnioreernerup kingorna pisarluni. Aqquserngup sannai tiggutsitaanngitsut qereqqasimallutik aappata illinerit Immikkoortoq 0-miittut aamma nalinginnaasuupput. Nungullaaneq pineqartoq ileqqumisut allanngorartuunngilaq – tassa imaappoq angallannerup kingunerisaanik naqitsinerit suli allat naqitsinerit pinngitsoortittarpai. Illinerni Immikoortoq 0-miittuni imeq annikitsuinnarmik sunniutaasarpoq, kisianni imeqarnera annertusippat Immikkoortoq 1 atuutilersinnaavoq.


Immikkoortoq 0 illinerit/one_half_last]

Immikkoortoq 1 illinerit. . Sanani sioqqani nukilaannerusuni assakaasup eqqaani illuarneq pisinnaavoq. Tamatumani assakaasup ungasinngisaani sioqqani qattutsinneq ingerlaannaq pisarpoq, nerumittumik illuarnermik iluserlerneqalersillugu. Tamannalu kingunerisaanik sanat tiggusimannginnerusarput. Taamaattumik sanat sioqqat aqquserngup qaanut qaninnerit nukittussusaat naammanngippata illinerit pinngorneri ilimagineqassapput. Immikkoortoq 1 malillugu imeqassuseq illinerit pinngortarnerinut annertuumik sunniuteqarpoq. Sanani annikitsumik imeqassusilimmi millugunneq mineralini sananeqaatit minnerit akornanni noqqorunnermik pilersitsisarpoq, tamatumuuna sanaq qeratanerulersillugu. Erngup initussusaa allippat sanap nukittussusaa millissaaq.

Immikkoortoq 1 illinerit

Immikkoortoq 2 illinerit. Aqqusineq sananik pitsaasunik qalleraanni tamakkiisumik isigalugu illinernik peqalersinnaavoq. Toqqavik sioqqat ikiaa(t) ilutigalugit iluserlivinneqartarpoq  (tassa saalisoqartinnagu) tamannalu naammaginartutut isigineqarsinnaalluni. Aqquserngup qaani illineq taamaattoq silippoq assakaasullu ungasinnerusortaani qattutsineqalersarluni (sanat illuarnerat kingunerisaanik). Soorlu Immikkoortoq 1-mi Immikkoortoq 2-mi imeqassuseq illinerit pinngortarnerinut toqqaviullu nukittussusaannut aamma annertuumik sunniuteqarpoq.

Immikkoortoq 2 illinerit

Immikkoortoq 3 illinerit. Nunani Avannarlerni Killerni Immikkoortoq 3 malillugu illinerit pinngorneri amerlanertigut isumaqartinneqartarpoq assakaasut quasartorsiutit atorneqarnerisa kingunerisaanik aqquserngup qaava nungullarnermik eqqugaasoq. Aqquserngit ujaraaqqanik sanaat nungullarnermik eqqugaasinnaapput aqquserngup qaava sioraaqqanik atatitsisunik naammanngitsunik akoqaraangata  (ujaraaqqat ikiliartortut). Kisianni aqqusinerni mikinerni immikkoortoq 3 malillugu illinerit pinngortarnerat qaqutigoorpoq, takussaanerusarporli AADT, tassaasoq ullormut qamutinik angallavigineqarmera, 3000 angusaraanni. Imeqassuseq annertutillugu Immikkoortoq 3 malillugu illinerit pinngortarnerat sukkatsittarpoq, ingammik aqquserngup qaava bitumen-imik akoqarsimagaangat. Aqqusinerni ujaraaqqanik sanaajusuni sunniutaa annikitsuuvoq, imeqassuserlu annertugaangat Immikkoortoq 1 malillugu illinerit pinngornissaat ilimanarnerusarlutik.

Immikkoortoq 3 illinerit

Sammisaq tamanna ilinniummi Iluserlivinneq-mi iserfigilluarneqarpoq. Permanent Deformation

3.2 Imeq, qerrunneq qeruullu sunniutaa


Aqquserngup sannaani nunalu toqqavimmi  0oC ataallugu ississuseqaleraangat aqquserngup sannaa qerisarpoq. Sanat qerisut nalinginnaasumik qeratanerusarput, ukiukkullu aqquserngup nukittussusaa aasamut naleqqiullugu annertunerusarluni. Taamaattorli ajornartorsiutit saqqummissapput  qeruup sunniutaa takkutissappat takkuppallu. Nunani Avannarlerni Killerni aqquserngit suliarinissaannut ajornartorsiorfigineqartut qeruup sunniutaata kingunerisaanik ajoqusiinera pingaarnertut peqqutaavoq.

Aqquserngup sannaani nuna toqqavinnilu imermik sinneqartoorfiusumi qeruup sunniutaani imeq qerisup tungaanut millugussaasarnera pingaarnersaat ilaraat. Qeruup sunniutaa aallartittarpoq tunngaviusumik pissutsit pingasut tamarmik atuuppata. Issisiut 0oC ataattariaqarpaa, imeqartariaqarpoq kiisalu sanaq issimut malussarittariaqarluni.

Aqquserngup sanaa issorluunniit qerigaangat siulleq pisartoq tassaavoq imeq pitussimanngitsoq ammaneerannguit iluanni qereqqaartarmat, arfinilinnik teqeqqulimmik aligortut isikkoqalerluni taamaasillunilu initussusaa annertusilluni. Erngup qerisup mineralip qaavaniit imermik millugussaasinnaasumik saatsumik avissaartinneqarpoq. Killeqarfik tassaasoq erngup qerinngitsup qerisup eqqaaniittoq qerisup killiffianik taaneqartarpoq. Milluaaneq kryo ammaneerannguini imermik imalinni killormut naqitsineqalersitsisoq erngup molekyliinik qerisup tungaanut ingerlaartitsisarpoq, tassanilu sermit imikkoortukkaat pinngorarfiinut pisarlutik. Tamanna pillugu nunap iluneri alliartortarput aqquserngullu sannaani qeruup qattutsineri pinngortarlutik. Nunap ilunerisa tungaanut erngup ingerlaarfii “sulluit” kapillærit nillertikkiartorneq ilutigalugu milliartortarput. Issisiut  -5oC miikkuni, sanap pissusaa apeqqutaatillugu, erngup qerineqanngitsup initussusaa tamakkerlugu isigissagaanni imeqassuseq qerineqanngitsoq 2%-miit 12% tungaanuusinnaavoq. Suli issisiut appariartoruni imeq qerineqanngitsoq milliartussaaq erngup, qerisup tungaanut, ingerlaarsinnaajunnaarnissaata tungaanut.


Tamanna piviusumi isumaqarpoq ukiaq siallerajuttoq ukiumik siusittumik issaasattumik tulleqaruni, ullullu tamakkiallugit issisiut  0oC aamma  -5oC akornanniilluni, aqqusinernut “nutaarsiassat pitsaangitsuusasut” pissutigalugu aqquserngup qaavata eqqaani sermit immikkoortukkaat amerlasuut pinngorassammata. Ikiaq taanna kingusinnerusukkut aappat aqqusinermi imeqassuseq initussusilik 100%-mik sinneqartoq pinngussaaq. Aappaatigut ullut tamakkiallugit issisiut ukiami appasilluaruni qeruup killinga sukkasuumik aqquserngup ikiaasa appasinnerusortaanut pissaaq, tassanilu nunap ilunerisa pinngorneri aqqusinermut ajoqusiivallaarnatik.

Aattorfik aallartikkaangat imeq annertooq, aput aannikoq upernaamilu sialuk, aqqusinermut aqquserngullu eqqaanut pinissaa naatsorsuutigisassaavoq. Nunani issisiut ukiumut agguaqatigiisillugu appasissuni, nalinginnaasumik aakkiartorneq aqquserngup qaavaniit ammut ingerlaartarpoq, ataatsikkullu issuup qerisup naqqaniit annikitsumik aakkiartorneq qummut ingerlaartarluni. Assersuusiunneqarpoq Finlandimi qeruup ammut qummullu aattorfiisa killingi nalinginnaasumik aqquserngit ataani 1.1 – 1.3 m atsitsigisumi naapittartut. Tamanna isumaqarpoq, upernaleqqaarfimmi, sermit aannerisa kingunerisaanik imeq pinngortoq aqquserngup sannaata qerisup, nunalluunniit toqqaviup qerisup, pitarneqarsinnaanngingajattup qaavani “puttassammat”. Sinnilimmik sulluaqqani imeq naqitsisoq taanna aqqusinermi oqimaatsunik angallannerminngaaniit naqiussineq ilutigalugu aqqusinermut annertuumik iluserlivinnermik kinguneqartitsisinnaavoq.


ROADEX-mit Finlandimi kuuffinnik misileraanernik suliniutinik misissuinerup nangitsinera inernernik soqutiginartunik saqqummiussisimavoq, tassani pineqarlutik sermit saattukujuut kiisalu aattorfiup nalaani kussiat imermik immerneqalernerini kuuffinnik aaqqissuussanik ingerlalluartunik pisariaqartitsineq. Laserit skanneritallit angallattakkat atorlugit qeruup  qattutsinerinik uuttortaanerit inerneri takutissimavaat aqqusinerni saattukujuunik sermilinni, imaluunniit aqqusinerni kussiat aattorfiup nalaani imermik ulikkaaqasimasuni, qeruup qattutsineri annerusinnaasut. Inernerit takutippaat imeq kussianiit aqquserngup sannaanut qerisunut pitarneqarsinnaasunut ingerlaarsinnaammat nunallu ilunerinik pilersitsilluni taamatullu qeruup qattutsinerinik pilersitsilluni. Taamaattumik maluginiartariaavoq kussiat ukiumi upernaleqqaarfimmilu ajunngitsumik ingerlanersut.  

3.3 Ukiup kaajallakkiartornera


Aqquserngup sannaani imeqassuseq ukiup ilaagut pisartut nalaat malillugit allanngorartarpoq. Aasami aqquserngup sannaani imeqassuseq kigaatsumik annikilliartortarpoq, pingaarnertut aalarneq pissutigalugu. Ukiaq takkukkaangat imeqassuseq annertusiartoqqittarpoq sialoqassuseq nittaalaqassuserlu annertusisarmat  kiisalu nillernerunera pissutigalugu annikinnermik aalarneq peqqutaalluni. Nunani issittuni ukiumi aqqusineq aqquserngullu toqqavia qerisarpoq, imerlu qerineqanngitsoq minnerpaaffissaminiittarluni. Nunani kiannerusuni, soorlu Skotlandimi Irlandimilu, aqquserngit sannaani siallerujussuarnerit qerinermik-aannermik kaaviaartumik malitseqareernerit nalaani imeqassuseq annerpaasarpoq. Upernaami aqquserngup sannaa aaleraangat imeqassuseq sukkasuumik annertusisarpoq ukiumoortumillu annerpaaffini angusarlugu. Aasariartornerani imeqassuseq appariartoqqittarpoq allanngorarpallaarunnaarlunilu. Titartagartaliussani imeqassuseq inngeqaraangat nalinginnaasumik ukuninnga pisarput: siallerujussuarnerit, qerinermik-aannermik kaaviiaarnerit kiisalu upernaami aattorfiit.

3.4 Imeq tiggutsitallu


Tiggutsitat pitarneqarsinnaassusaat sulluit angissusaannik imminullu atanerinut attuumassuteqarput. Misissuinerit takutissimavaat asfaltip pitarneqarsinnaassusaa malunnaateqanngingajattumik sulluit silaannallit 7-8% ataakkaa. Asfaltimi sulluit silaannallit amerligunik pitarneqarsinnaassusaa sukkasuumik annertusisinnaavoq. Tassunga pissut ilimanarnerpaaq tassaavoq sulluit imminut atalersinnaammata ammaneeraqassuseq angiguni. Aammattaaq akuukkat amerlasuunik silaannalinnik sullullit naammaginanngittumik sanaartorneqarsimasinnaapput aqqusinniarineqarlutik, taamaasilluni aqqusengit qaavini qupparternerit  pitarneqarsinnaasut pinngorlutik. Asfaltini ammaneerannguit imermik ulikkaaqasut qeruup sunniutaata kingunerisaanik inittortut aamma ammaneeraqassuseq annerulersissinnaavaa.

Tiggutsitat qaavaniittut ajoquserneqarunik imeq annertooq aqquserngup sannaanut, qupparternerit mikisuaraaqqat aqqutigalugit, pisinnaavoq. Imeq qanoq annertutigisoq asfaltikkut sitsersinnaanerannut aaliangeeqataasut ukuupput: qupparternerup imermut nukittussusaa, qupparternerit amerlassusaat, arealip annertussusaa qupparternermut ataatsimut kuuffilik kiisalu sialuup sakkortussusaa sivisussusaalu.


Aqquserngit qaavi aqqusiniassanik siusippallaamik katagaalersinnaapput imermik (sermiiaanermullu taratsunik) sunnertissimagunik. Tamanna makialinnermik taaneqartarpoq putullu pinngornerinut pissutaasinnaalluni.


Strippingip periusaa pillugu animationi.

Aqquserngit qallersaataasa ajoqutai ilaanni ikiariit bitumenitallit nungusarneqarnermik sakkortuumik eqqorneqarnerannik attuumassuteqarsinnaavoq, tassa aqqusiniassat pitsaanngitsuugunik imermik milluaasinnaallutik aamma/imaluunniit tiggutsitat ataani kuuffilukkunik (stripping). Stripping ajornartorsiutaavoq ingammik aqquserngit qallersaataasa sannaani tiggutsitani silinnerusuni. Ikiariit bitumenitallit ataani annertuumik imeqaruni, angallatillu oqimaatsut assakaasuinik aqqusaarfigineqarlutik,  tiggutsitat naqqani erngup naqitsineranik annertuumik pinngortoqarsinnaavoq. Taamak pisoqarnermi bitumenip aqqusiniassallu imminut ataqatigiinnerat erngup naqitsinerata sunniutaanit aserorneqartarput. Aqquserngup qallersaataa ussiitsuuguni aamma millugunnermik kinguneqarsinnaavoq.


Naggataatigullu imeq sanat bitumenitallit komponentiinut taakkualu ataqatigiinnerinut  sunniuteqarpoq, angallatinik aqqusaarfigineqanngikkaluarlutilluunniit. Periaatsit timitallit (fysiskit) uani taakkartukkat erngup sunniineranik kinguneqartut nassaarineqarsimapput:

1) komponentit akuukkat akornanni erngup molekyliinik siaruaanneq
2) asfaltimik bitumenitalimmik advektivimik ingerlassineq, tassa “kuugussaaneq”, sulluit mikisuarannguit (makro) ataqatigiinnerisigut  erngup ingerlaarfiginerata kingunerisaanik.  
3) qeruup sunniutaa

Qisuariarnermi periaatsit (mekaniskit) erngup sunniineranik kinguneqartut nassaarineqarsimasut ukuupput:

1) angallannermi naqitsinerit kingunerisaanik akuukkap iluani erngup naqitsineri sakkortuut, kiisalu
2) “milluaanerup sunniutaa”.

Piviusumik tamanna fysiskimik periaatsit nungullarsaaneri mekaniskimik periaatsit sunniivigeqatigisarpai tamakkiisumillu akuugaq erngup-qisuariarnerannit ajoquserneqartarluni. Saniatigut sermiiaanermut atorneqartartut taratsut atukulaarneqartarneri, qerinerup-aannerup kaaviaarneri ilutigalugit, aqquserngup qallersaataanut bitumenitalinnut ajoqusiingaatsiarsinnaapput.


ROADEX-miit paasissutissat saqqummersitallu saniatigut immikkoortumi uani naleqqiussat atorneqartut: Andrew Dawson: Water in road structures