5.1 Naliginnaasumik

ROADEX-ip suliaani, aqqusineeqqat kuuffiisa ajoqutaat pingasunut immikkoortinneqarsimapput; a) aserfallatsaaliinermut tunngasut, b) ilusiliinermut tunngasut aammalu c) allat ajoqutit aalajangersimasut. Toqqaviup qanoq pitsaatiginera, nuna, silaannarlu Nunani Avannarliit Killerni assigiinngisitaartorujussuusinnaapput, ajoqutilli naammattoorneqartartut assigiiaakannersuupput. Tassani Skotlandimi Irelandimilu ivikkanik killequtertallit ilaatinneqanngillat.

5.2. Aserfallatsaaliinernik tunngasunik kuuffiinni ajoqutit

“Aserfallatsaaliinernut tunngassutillit” taakkartorneqartillugit pineqartarput kuuffinni ajoqutit aserfallatsaaliilluarnerni pinngitsoorneqarsinnaagaluartut. Maannakkut kuuffinni aserfallatsaaliinerit Nunani Avannarliit Killerni entrepenørinit suliarineqarajupput taamaammallu suliassani isumaqatigiissutini suut ilaatinneqassanersut assertuussutaangaatsiartarlutik.

Kuuffinnik aserfallatsaaliinnginneq aqquserngup atuuffissaralua sivikillisittarpaa ukiumullu akissaajaatit qaffatsittarlugit. Angallanerup isumannaassusissaa aamma sunnertarpaa. Taamaammat kuuffilerinerni isumasiuutit piumasaqaatillu aalajangersimaqqissaartut isumaqatigiissummi allassimasariaqarput, kingornalu isumaqatigiissutit eqqortinneqarsimaneri nakkutigineqartariaqarlutittaaq.

5.2.1. Ukiup ingerlanerani kuuffinnik aserfallatsaaliinerit

Aserfallatsaaliinerit arlallit ukiup qanoq ilineranut attuumassuteqartarput, ingammik ukiuuneranut upernarneranullu attuumassuteqartarlutik. Aserfallatsaaliinerit silap qanoq inneranik pitsaasumik aalaakkaasumillu nakkutiginninnermik pisariaqartitsipput, entrepenøreq aserfallatsaaliisussaq aqqusinermi ajoqutit takkutsinnginnerini pillaqqissuusariaqarpoq, taamaasillu aqquserngup atuussinnaanera sivitsorluniuk. Taamannak aserfallatsaaliinernik suusupaginninneq ukiumut akissaajaatissat qaffatsissinnaavai. Pitsaasumik aserfallatsaaliisussanut bonuseqartitsineq, aalajangersimasumillu aserfallassimasoqarnerani kinguneqartitsisarnerit aqqusiniutilinnut iluanaarutaalluassapput. Ukiup ingerlanerani kuuffinnik aserfallatsaaliinissat, immikkoortuni tullerni allaaserineqarsimapput. Aserfallatsaaliinerit kuuffinni qerisoorsimasumi immikkoortumi 5.2.3 – mi aallaaserineqarput, aammattaarlu aserfallatsaaleeriaatsit allat allaaserineqarsimallutik.

Apussinersuit isumagineri

Apussinersuit ukiuunerani aputaajaanerni  aqquserngup sinaanut kuineqartarput, portusiartuaartarlutillu. Ukiumi issitsillugu apussinersuit ajoqusiineq ajorput, aqquserngullu sinaanut oqorsaataasinnaasarlutik. Kiatsikkaangat apussinersuit aattulersarput aqquserngullu qaava taseqqertittarlugu angallanneq isumannarsisillugu, aqquserngullu tuiusaat sanngiillisittarlugit. Taamaammat apussinersuit aqquserngup sinaaniittut aattorfinngortinnagu peerneqarsimasariaqarput.

Sermit

Aqquserngit ammukajaakkoortut issittumiittut sermersinnaasarput, ingammik aqquserngup tulanngaviani erngup killinga nunamut qanittumiippat, nunallu iluani erngup kuunnera annikillunilu arriippat. Taamaattoqaraangat nunap iluata erngata kuuffikkoorniarnera arriippallaalertarpoq, assersimanera imaluunngiit narlorpallaarnera  peqqutaalluni, taamalu kuuffiup naqqaniit aallartittumik sermerneq aallartittarpoq. Imeq kuuttoq sermerluni kuuffik sermimik ulikkaassavaa. Aamma nunap iluata ernga kuuffinni sermilersinnaavoq aqquserngup sermertereerluni kuuffik milissimappagu. Sermernerit ajoqutaagajuttarput qaarsunik toqqavilinni aammalu aqqusinerni ammukajaakkoortuni.

Sermeriasaarnernut aaqqiissutissatuaq tassaavoq sermiiaaneq taamaasilluni imeq aqqusinermit kuussinnaanngortillugu. Sermiiaanerit aattulinnginnermi aallunneqartariaqarput. ROADEX-ip suliaata takutippaa aattortup aqquserngup sannai pitarsinnaagai aqqusineq qerummik qattutsissinnaallugu aqquserngullu tuiusai iloqissiorsinnaallugit.

ROADEX-ip aamma takutippaa kuuffiit sermernikut, milinnikut, amigartulluunniit sermertitsipallassinnaasut. Aserfallatsaaliisup taamaammat kuuffiit ammanissai sermernaveersaartinnissaalu qulakkeertariaqarpai. Qummukajaap qaavani aputip kuuffik milippagu manngertillunilu taamalu imeq kuuppallaartissinnaajunnaarlugu sermernerit aallartissapput.

Sumiiffimmi aalajangersimasumi ukiut tamaasa sermertarpat, aalajangersimasunik iluarsiisoqartariaqarpoq aqquserngullu sannasa allanngortinnissaat eqqarsaatigineqartariaqarlutik. Aaqqiissut arlalinni atorluarneqarsimasoq tassaavoq kuuffiup naqqani kissartumik qerinaveersaammik kabililiineq. Seqinermik nukissiuut tassani naammattumik kiassarnissaanut nukissiorsinnaavoq. Qummukajaat qaavini itisuumik kuuffiliineq aamma sermernaveersaataasarsimavoq. Aqquserngup sinaani kuuffinni immikkut ittunik ilusilikkanik kuuffiliinerit aamma sermernaveersaataasinnaapput. Taamak ittut suliami Arctcic Road Construction-imi Finlandimi 1980-ikkunni suliarineqarsimasut ukiuni 20-ini sinnerlugit atorluarsimanerisa takutippaat. Aaqqiissutissarli tulluunnerpaaq tassaavoq nunap iluata erngata aqqusinermut pitarfiani sermerfianilu nutaamik aqqusinermi kuuffiliineq.

Kuuffiit upernaamilu aattorfimmi sanngiillinerit

ROADEX-ip suliaata takutippaa kuuffinnik aserfallatsaaliinerlunnerit upernaami aattorfimmi aqqusinerni nukilaallinernut peqqutaanerpaasartut, ingammik aqqusinerni qallersaatitaqanngitsuni, aammattaarli qallersaatitalinni. Aqqusineq naliginnaasoq aqqusiniassartat alliini iluserlersinnaavoq, soorlu Mode 1-imik illinerit, aput aqquserngup tuiusaanit piiaarneqarsimanngippat imaluunniit kuuffiit imermik ulikkaarpata pilersinnaallutik. Assinganittaaq kuuffiit atuulluarsinnaanngitsut tulluutinngitsullu aqquserngup qaavanik panertitsinngitsoortarput qerattartitsinngitsoortarlutillu taamalu naqitsinernut nammassinnaannginnamik toqqavik iloqissiortilertarlugu. Taamaattoqartillu aqqusineq nerumittarpoq lastbilinillu ingerlavigineqarsinnaajunnaartarluni. Kuuffiit pitsaasut itisuullu Mode 2-mik illinerit annikillisillugillu pinngitsoortittarpaat.

Kuuffiit avataanniittut issuutit masattut patajasarput kuuffiullu ataanut sisullutik kuuffik malartissinnaallugu. Issoq isugutasoq piaartumik peerneqarsimanngippat kuuffiup naqqa immerlugu naaffiusinnaavoq. Tamatuma kinguneraa erngup killingata qaffannera aqquserngullu isugutanera annertusissalluni. Taamaasisoqarpat aqquserngup nammassinnaassusaa annikillissaaq aqqusinerlu qeruup qattusisitsineranik ajoqusissalluni. ROADEX-ip misissuinerata takutippaa kuummik milissineq annikikkaluaraangalluunniit aqqusinermut qeruup qattusisitsineranik sunniipallattartoq, kingornalu aamma aqquserngup tuiusaanik iloqissiortitsisarluni aammalu qallersaammik quppartitsisartoq.

Aserfallatsaaliinerlunnernut peqqut pingaarneq tassaavoq kuuffinnik nunallu iluini imaarsaajaavinnik saliinikippallaarneq. ROADEX-ip suliffigisimasaani nunani ileqquuvoq kuuffiit siorarterlualeraangata (0,3 m-erinik portunerusumit, aqquserngup sannaasa naqqanit uuttorlugu) aatsaat kuuffik salinneqartarnera. Ajoraluartumik saliineq iluarsaaniarnerni pingaartinneqarneq ajorpoq, nutaamillu qallersaasiinissaq ajornannginnerutinneqartarluni. Ajoraluartumik enginiørit ajoqutit suusut kisiisa takusarpaat, sunali ajoqusiisuunersoq misissortarnagu, taamaasillunilu ajoqutip asserluinnaa ukiualunnguit ingerlaneranni takkuteqqittarpoq. Sumiiffinni sioraaraqarfiulluartuni kuuffinnik saliigajunnissaq pisariaqarnerpaavoq. Issuullu aamma taamaattoq isugutasumi nukilaattuusarpoq taamaammallu panersimatinniarlugit kuuffiit akornguteqartussaanatik.

Aqquserngup sinaani kuuffinnik aserfallatsaaliinerni iluarsisarialik tassaavoq kuuffiit akuttuvallaamik salinneqartarneri. Tuapaat, orpiit, allallu milissutaasinnaasut ukiut tamaasa suli ajoqusiinerutinnagit peerneqartassapput. Aammalu issuut kuuffiup naqqanut sisusimasoq ingerlaannaq peerneqassaaq. Oqaatiginiarneqartarpoq taamaasiorneq akilersinnaaneq ajortoq kisiannili ROADEX-ip kisitsinerisa takutippaat kuuffinni milikkajuttuni  saliinerit, allaat ukiut tamaasa salittarneri, imminnut akilerluarsinnaasut.

Kuuffinnik saliinerni kukkussutaagajuttoq tassaavoq piiakkat aallarunnagit kuuffiup sinaanut katersorneqartarneri. Misilittakkat takutippaat sanikkat ajornanngitsunnguamik sisoqqissinnaasut kuuffillu mileqqittaraat, qeruup qatutsineranik aqquserngullu iluserlerneranik kinguneqartumik.

Kuuffiup avataani issuut imak patajatigalunilu isugutatsigippat kuuffik ukiut tamangajaasa salittariaqarluni, kuuffimmik immikkut ilusilikkamik kuuffiliinissaq eqqarsaatigisariaqalissaaq. Taamaattut sananeqarajupput a) kuuffiit sivinngatsinniarlugit, imaluunniit b) kuuffiit miliuitsunik immerlugit. “Hydroseeding” kuuffiit sivinganerinut patajaallisaataanera uppernarsineqarsimavoq.

ROADEX-ip suliaani kuuffiit sinaanik pitsanngorsaatissanik misileraanerit assigiinngitsut ingerlanneqarsimapput. Periutsit ilaat tassaavoq sinaakkutit seqummarlunnernik nerussaqqusersorneri. Taamaasilluni, nerussaqqutitoqaq kuuffiit sinaaniittoq peerneqaqqaartarpoq, kingorna geotekstilimik ikkussisoqartarluni taavalu seqummarlunnernik aqqusiniassanik (250mm missaanik angissusilinnik) qallerneqartarluni.

Periuseq alla misilittaatigineqarsimasoq tassaavoq kuuffiit milinneq ajortunik immerneri. Kuuffiit isuini geotekstileq, kuuffik aammalu seqummarluttut kuuffiup naqqanut ikkunneqarsimapput. Kuuffik ruujoreq seqummarluttullu geotekstilimik poorneqarsimapput. Aqqusiniassat seqummarluttut kuuffiup sinaakkutaanut ikkunneqarsimapput.

Illoqarfiit ilaanni nunaatillit illummi saavanni kuuffiit kusanaagisatik qallersortalersimavaat nuna narsaamaninngortillugu kuuffissaat asserlugu. Kusanarnerulersitsisaraluarpoq kisiannili aqqusinermut sinaatungaaniittumut annertuumik ajoqusiisinnaavoq. Taamaasiornerit nunaatillit illuutillillu suleqatigalugit aaqqinneqartariaqarput, kuuffillu aqquserngup sinaaniittoq akuersaarneqarsinnaajunnaarsimappat kuuffinnik nunap iluanut matoorussanik sanasoqartariaqassaaq.

Kuuffiup naqqata qaffakkiartorneranik nakkutiginninneq qanorlu miligussisut nanisarnissaat aqquserngup sinaani kuuffinnik aserfallatsaaliinerni unamminiarnartut annersaraat. Miligussisut annerit takujuminarsinnaasarput, soorlu immikkoortumi tullermi sammineqartussaq, sorujuilli kuuffinniittut biilimik ingerlaartilluni takussaanngingajattarput. Taamaammat ROADEX-ip siunnersuutigaa teknologi nutaaq laser skannereq kuuffinni allanngorarnernut atorneqarnissaa. Periuseq taanna atorneragut aserfallatsaaliisut siusissukkut kuuffinni allanngornerit nanisinnaalissavaat taamaasillutillu aqqusinermi ajoqusiinerit unitsissinnaassallugit.

Kuuit kuuffiinik aserfallatsaaliineq

Pisarnertut aserfallatsaaliinermi nakkutilliinerni kuuit kuuffii ajoquteqarnerpaagajuttarput. Kuuit kuuffiisa imeq aqqusinermut annguttussaagaluaq kuutittarmassuk pingaaruteqartorujussuupput. Kuuit kuuffii iluamik ingerlanngippata aqquserngup eqqaaniittut aserfallatsaaliinissaa asuliinnaassaaq. Taamaammat kuuit kuuffiisa qanoq pitsaatigineri ukiut qulit ingerlanerani 1-2-riarluni misissorneqartassapput aammalu nutaamik aserfallatsaaliisortaarnermi misissorneqartassallutik.

Kuuit kuuffii amerlanertigut aqqusinernit ungasissumiittarput, kuuffiillu toqqavigisaa nuna aqqusiniutilinnit pigineqartarani. Tamanna ajornartorsiortitsilersinnaavoq, ingammik kuuip kuuffia milissimappat salinneqartariaqarlunilu. Nunani amerlasuuni saliineq nunaatiliup akuerseqqaartinnagu ingernanneqaqqusaanngilaq. Aaqqiissutissaq tassaassaaq inatsisip allanngortinneragut taamaasilluni kuuit kuuffii milinngasut salinneqarsinnaalersillugit.

Kuuit kuuffii allanit allaanerullutik tatsimut qarsutsisartumut kuuffiupput. Tatsip qanoq kuuffiup immaqqatiginissaa aalajangersimasarpaa. Taamaattoqaraangat aqqusineq qaffanneqarsinnaavoq kuuffik imaajartariaarullugu.

Kuuffiit nunap iluaniittut aserfallatsaalineri

Kuuffiit nunamut matoorussat mekaniskimik kemiskimilluunniit peqquteqarlutik milittoorsinnaapput, taamaammallu iluamik kuuffiussappata kittaartumik nakkutilliinerit saliinerillu pingaaruteqarluinnartuupput. Kuuffiit nunamut matoorussat kemiskimik aallaaveqartumik milissimappata ammarsarsinnaanngilluinnartarput, taamaammallu saliijuittoqarani saaliigajuttoqartariaqassaaq.

5.2.3. Kuuffiit aserfallatsaaliinissaanut akornutit

Aqquserngup kuuffiinik aserfallatsaaliiniarnerni entrepenørinut isumaqatigiinniarnerit unamminiarnartuusarput, tassami nakkutilliisussap kuuffik naneriarlugu biiliminit anillalluni kuuffiup qanoq innera alakkartussaammagu. Taamaammat kuuffinnik nakkutilliineq sulisunik atuinartuuvoq akisullunilu, tassalu nakkutilliinissaq amerlanertigut puuiorneqartarpoq kuuffiup atuussinnaajunnaarnissaa tikillugu aqqusinermilu ajoqutit ersilernissaasa tungaannut – tamatumalu nalaanilu suna tamarmi kingusinaareersimasarpoq.  ROADEX-ip Finlandimi kuuffinnik nakkutilliisarnernik misissuinerisa takutippaat qerummik kuuffiillu milittoornerinik peqquteqartumik aqqusinerni aseruinerit ilimagisamit annerujussuusut. Kuuffinnik nakkutilliisarneq imminut akilersinnaajuaannarpoq, nutaalianillu nakkutilliusiornissat suli siuarsarneqartariaqarput.

Aqqusinersuarni kuuffiit

Aqqusinersuarni kuuffinni kuuttup sakkortussusaa pingaaruteqarluinnartuuvoq. Kuuttup kuunnera arriippallaarpat sioqqat ujaraaqqallu kuuffiup naqqanut kissapput, killissarititarlu anguneqarpat pimoorussamik saliinissaq aallartinneqassaaq. Saliinissaq sumiginnarneqarsimappat kuuffik kuuffigiuminaassaaq imerlu aqquserngup sannaanut siaruaatissalluni. Tamanna angallannermi isumannaassutsimut akornutaavoq, aqqusinerlu aamma neriuinerni nungullarlugu ajortisissinnaallugu.

Kuuffiup ilua aamma orpikkanik, maqullummik, ujaraaqqanik, eqqakkanik allanillu milinneqarsinnaavoq. Kingunerisaat siuliani allaatigineqareerput.

Kuuffiit tukimut sammisut qerummik aamma eqqugaasinnaapput. Kuuffik qerisoorpat imeq aqquserngup qaavagut kuussinnaavoq. Upernaakkut tamanna ajoqutaagajuttarpoq, ukiumilu issangiarfiup nalaani sialummi taamaasisoqarsinnaalluni.

Kukkusumik kuuffinnik tukimut sammisunik ikkussineq kukkusumilluunniit annertussusiliineq ajoqutinik allanik aamma pilersitsisinnaavoq. Kuuffiit qullasinaarneqarsinnaapput, imaluunniit kuuffik pitsaanerumaamik toqqaveqarpat aqquserngup kiviallannera ilutigalugu qullasippallaalersinnaavoq. Taamaasisoqaraangat imeq kuuffiit sinaaniittuniiginnartarpoq naqqanullu sioraaqqat kittarput.

Kuuffiit naappallaat milittuujasarput. Kuuffiit isui tarrittarput amerlasuutigullu GPR-imik aqqusinerni misissuinerni matoorsimasut isigiinnarlugit nanissaanngitsut nanineqartarput. ROADEX-ip kuuffinnik misissuinerisa takutippaat narsaamanerni kuuffiit tukimut sammisut ikkutinngiinnarneqartarsimasut naak narsaamaneq kuuffiligassaqqissuugaluartoq.

Aqqusinersuarnut isaaffiini kuuffiit

ROADEX IV-mi misissuinerit kingulliit takutippaat aqqusinersuit isaaffiisa kuuffii amigartut pitsaanngitsullu kuuffiit ituulluarsinnaanerannut ajoqutaanerpaasartut. Taamaammallu, aqqusinerni nammineq pigineqartuni kuuffiit milinneqarsimanerisa aqqusinersuit nunataasa qerunnerisa qattutsinnerisalu kingunerisarpaat. Aqqusinersuarnut isaaffinni kuuffiit amigaataappata, imaluunniit arlaannik peqqutilimmik imeq kuuffissuarnut kuutsissinnaanngippassuk, kuuffiit ulikkaariartulissapput, ukiumilu sermernarsisitsilluni imerlu ulikkaarussaq aqquserngup sanaanut pulataarluni ajoquseerujussuassalluni. Ilaannikkut, soorlu ilinniutini eqqaaneqareersutut, kuuffiit amigartut milinngasulluunniit aqqusinermik neriuisarput aqquserngullu qaava quatserpagu angallannermik isumannarsisitsisarlutik.

Aqqusinermi 934-mi laser skannereq atorlugu qeruup qattuninititsineranik videoliaq. Uuttuineq marloriarlugu ingerlanneqarsimavoq, aprilimi qeruup qattuninititsinerpaaffiani junimilu qeruup nungulluinnalernerani. Qalipaatip tungujortup takutippaa minnerpaamik qeruup qattuninititsineri aappalaartullu annerpaamik qattuninitsitisimanerit takutillugit. Malugiuk qeruup qattuninititsineri angisuut aqquserngup sanguffiata nalaaniittut.

Sukumiisumik qattuninitsitinerit annertussusaanik qalipaasersuut.

Aqqusinersuarnut isaaffiit kuuffiisa ajoqutaat sisamanut immikkoortinneqarsinnaapput; a) kuuffiit amigartut, b) kuuffiit mikivallaat, c) kuuffiit milinngasut, d) kuuffiit qerunnikut (qulaani eqqartorneqareerpoq) aammalu e) kuuffiit sannarlutat. Taakkua aserfallatsaaliisussap tamakkiisumik akisussaaffigisinnaanngilaat, aammalu aqqusinermik piginnittoq suleqatigalugu aaqqitassaallutik.

Kuuffik amigaataappat nutaamik kuuffiliineq aaqqiissutissatuaavoq. Nunani assigiinngitsuni kiap tamanna akiligassarineraa assigiinngisitaarsinnaavoq. Kuuffik atorneqartoq diameteria mikivallaarpat nutaamik taarserneqartariaqassaaq.

Naliginnaasumik aqqusinersuarnut isaaffiit kuuffiisa diameteriat aqqusinersuarni kuuffiit diameterianut sanilliullugit mikinerusarput, taamannalu aqqusinersuarnut isaaffiit kuuffiisa aqqusinersuit kuuffiinit sanilliullugit milittoorajunnerunerannit peqqutaavoq. Aqqusinersuarnut isaaffiup kuuffiini erngup kuunnera arriippat sioraaqqat kinnerussapput, taamalu milititsissallutik. Nunani avannarlerni aqqusinersuarnut isaaffiit kuuffiisa atsissut arriitsumillu koorusaartitsisartut qerummut malussarissisitsisarput. Sermip kuuffik milissinnaavaa apullu upernaami aattulerpat ingasattumik ajoqusiisinnaalluni. Upernaakkut kuuffiit milinnganngitsut pisariaqarput. Kuuffiit qerunnikut naliginnaasumik aalartitsivigalugit ammarsarneqartaraluarput, kuuffilli ukiut tamaasa qeruttarpat kuuffit, seqerngup nukinganik nukissiuutitalimmik termo kabililernissaa pitsaanerussaaq taamaasilluni qerummik milittuunnginnerussalluni.

Pisiniarfiup aqquserngisa naapiffiisa kuuffii, orsersortarfiit imaluunniit suliffeqarfiit aqquserngisa naapiffiisa kuuffii aqqusinersuarnut isaaffiit kuuffittaannit tannerusarput. Kuuffiit takisuut taamaattut qerisoorajunnerupput sioraaraajarnissaallu sorujuiarnissaallu aamma ajornarnerusarlutik.

Aqqusinersuarnut isaaffiit piginnittuisa ilaatigut kuuffiit kukkulaakkamik ikkuttarpaat. Ilaannikkut qatsippallaartumik kuufiiliisimagaanni, imeq inorsinneqartarpoq taserannguukkiartulersarlunilu. Taseqqernerup kuuffiup uersimarnganut patajasitsilersarpoq, sioraaqqallu kuugussaasussaagaluit killutik kuuffiup naqqa milissinnaavaat. Plastikkinik kuuffiliinerit immikkut isumagisariaapput, soorlu qatsippallaamik ikkunneqarsimappata (soorlu qallernikippallaarlutik), kuuffik sequmissinnaavoq ilusaalu ajortissinnaalluni. Kuuffiit takisoorujussuit aamma ajortiasuupput. Isua qummut peqissinnaavoq imerlu kuussinnaajunnartittarlugu.

5.2.4. Kuutitsijuarnerit, aqquserngup qaavata panertuutinnissaa

Imeq aqquserngup qaavani kuuttoq tamarmi aqqusinermi kuugunnaarsinneqassaaq, ataanilu aqquserngup sanaanut pulataartinneqarani, sivisuumik aqquserngup qallersaataa atuussinnaalersinneqassalluni. Tamanna anguneqarsinnaavoq aqquserngup qaavata sivingarna naammattumik sivinngaserneqarsimappat aammalu qallersaatip bituminusertaa imermik pitarneqarsinnaanngippat. Aqqusinerni qallersaateqanngitsuni aqquserngup qaava sapinngisamik pitarneqarsinnaassanngilaq, aqquserngup qaavata masatseruni iluserlivissinnaanera pinngitsoortinniarneqassaaq.

Aqqusinerni qallersaatilinni qallersaatip aserfallatsaalinissaa imaasiorneqarsinnaavoq a) quppanik milissuineq imaluunniit b) qallersaatip qaarissarnera. Quppanik milissuineq quppat suli ammanerini upernaat tamaana aallunneqartassaaq. Skotlandimi, Irelandimi Norgemilu aqqusinerni aserfallatsaaliinerni qaarissaaneq atorneqarajuppoq. Qaarissaariaaseq, eqqortumik atorneqaruni, qallersaatip atuussinnaasusaanik sivitsorsaasinnaalluarpoq, aammalu qallersaatip pujassusissaaniitittuarsinnaavaa.

Iserfallatsaaliisussat aqquserngup qaavata uersimarnga akisussaaffigivallaarsinnaanngilaat, aqqusinernili qallersaatitaqanngitsuni upernaakkut ukiakkullu aqqusserngup qaava killigissarneqarsinnaavoq. Aqqusinerni qallersaateqanngitsuni aqquserngup qaavata uersimarnga 5 %-iutinneqarsinnaavoq ukiulerneranilu suli uinganinngortinneqarsinnaalluni.

5.2.5. Ivikkanik killequtertalinnik ajoqutit

Naanerit aqquserngup uersimarngani immikkut ajoqutaasinnaapput. Naanerit ivikkanut naasunullu immikkootinneqarsinnaapput. Ivikkat “inunnit naatitaapput“ sumiiffiit ilaanni Irelandimi Skotlandimilu naatinneqartartut, ROADEX-illu misissuinerisa takutissimavaat aqquserngup annertuumik pitsaassusaanut sivisuumillu atuussinnaaneranut sunniuteqartartut. Naasut qallersaatip sinaaniittut kissaatiginanngillat tassami aserfallatsaaliinissaq ajornarsisittarmassuk. Naasut aqquserngup qaanit erngup kuunnissaralua pakkersimaartittarpaat, aammattaarlu aqquserngup qallersaataata pitsaassusaa annikillisittarlugu. ROADEX-ip kuuffinnik nalunaarsuutaata naasut naasimanerinik aamma misissuissutitaqarpoq.

Ivikkat aqquserngup sinaakkutaani portutsillutik naasarpata, kittaartumik naanerit akimorlugit assaatakkut imeq kuuffissalerneqarsinnaavoq. ROADEX-ip kuuffinnik nalunaarusiaasa takutippaat aqquserngup qallersaataa pitsaannguallattartoq assatat matoorneqarsimanngippata, aqqusinernili amerlasuuni taamanna qaqutigoorpoq. Akulikitsumik assatat assanneqartanngippata, imeq aqquserngup qaavaniittoq assatakkooriarluni kuuffikkoorani aqquserngup qallersaataatigut pitassaaq. Tamanna aqqusinermik nukilaallisitsisarpoq ilusilulersitsisarlunilu.

Aqquserngup sinaani ivigalimmi aaqqissutissaq atorluarsinnaanerpaaq tassaavoq ivikkat peeriarlugit issortaat ujaraaqqanik taarserlugit. ROADEX-ip misiliutaani aqqusinermi B871 Skotlandip qaqqartaaniittumi paasineqarpoq aqquserngit issortaajaaffiini oqimaatsumik angallattoqartillugu nakkaattoornerit annertuumik annikilleriarsimasut. Aammattaaq Islesip kitaani Irelandimilu paasinarsisimavoq qallersaatip pitsaassusaa naasoqanngitsuni naasortalinnit sanilliullugu pitsaanerusoq atuussinnaassusaalu sivisunerujussuusinnaasoq.

Naasupiluit aqqserngup sinaani asfaltip qatsissusaa qaangerlugu naasimasut Nunani Avannarliit Killerni tamani takussaapput. Taamaasisoqaraangat imeq aqquserngup qaavanit kuutsinnaveertarpaa nukilaallisitsisarluni ilusilulersitsisarlunilu. Taamaattut akiorniarlugit ROADEX-ip nunani suliaqarfiini aserfallatsaaleeriaasissanik killiliussanillu assiginngitsunik pilersuisimavoq. Norgemi naasut 30 mm-erimit aqquserngup qaavanit qutsinneruppata piiarneqassapput. Sverigemi killissarititaq 25 mm-eriuvoq. Finlandimi naasut portussusissaannik killissaliisoqarsimanngilaq, malittarisassanili allaqqavoq naavallaarnikut aqquserngullu sinaanut imermik kuuffinnut kuutitsinaveertarpata nakkutigisariaqartut. Periuutsit malillugit Finlandimi naasut portussusissaat Norgemisulli 30 mm-eriusarpoq. Naliginnaasumik naasupiluit portutsippallaaleraangata narlorissaammik piiarneqarsinnaapput.

Naasupiluit aqqusinerni qallersaatitaqanngitsuni qallersaatitalinnut sanilliullugit ajoqutaanerusarput angallattut, narlorissaatillu sioqqat aqquserngup tuiusaanut tinngutsinnerusarmatigit. Upernaami aattorfiup nalaani nukilaassiffimmi aqquserngup sinaani nunamik aamma katersuutitsisarpoq, soorlu taamak aamma pisoqartartoq aqqusineq silissigaangat. Aserfallatsaaliisup naasupiluit naalersut takulerpagit ingerlaannaq piiassavai.

5.3. Nunap ilusaanik aallaavilinnik kuuffilunnerit aaqqiissutissartaallu

Immikkoortup siuliani kuuffilunnernik ajoqutit kuuffiit assigiinngitsut aallaavigalugit sammineqarput, aserfallatsaaliisussamullu tamakku malinneqarsinnaalluarput. Aqqusinerni nutarsaanissanik ilusilersuisussap, pisussaaffigaa toqqarneqarsinnaasut aallaavigalugit tulluunnerpaanik kuuffilersuinissaq. Ilusilersuinermi avatangiisit nunataat qanoq ittuuneri aallaavigalugit kuuffilersuinerit qanoq ittuunissaat aalajangersorneqassaaq.

5.3.1. Ammukajaat

Nunani Avannarliit Killerni nuna qaqqartuujuvoq, qattuneqarluni, kangerloqarluni qooqqunilu kooqartiterluni taamaammallu aqqusiniat amerlanerpaartaat ammukajaani sananeqartarput, aqquserngup sinaatungaa qaarsumut tulanngalluni affaalu aqqusiniaasariaqarluni. Taamaattoqaraangat erngup qutsissusaata killigisartagaa aqquserngup qaarsumut tulanngaffiani qallersataanut qaninnerusarpoq (aammalu assakaasut naqitsiffiannut). Imerlu aqquserngup sannaani nunap iluata erngata tungaanut funktioniummat, aqquserngup qaarsumut tulanngaffiata nalaata nammassinnaassusaa aqqusinermut aqqusiniassartalimmut sanilliullugu annikinneerarsuusinnaavoq, ingammik kuuffiit iluamik ingerlanngippata.

ROADEX-ip kuuffilersuinernik misissuinerata Rovaniemi-mi Finlandimi takutippaa aqquserngit ammukajaaniittut aqqusinernik allanik sanilliullugit ajornerusartut. Illinerit itinerit maniilakulunnerillu aqquserngup nunamut tulanngasortaani takussaagajunnerupput. Aqqusinermi Rv-858-mi Troms-imi Norgemiittumi aqquserngit nunamut tulanngasortaani illinerit 12,9 mm-eriupput, aqqusiniassartaqartunilu 7,9 mm-eriullutik. ROADEX-ip kuuffilerinernik nalunaarusiaata takutippaa qallersaatip atuussinnaassusaa panertumut kuuffilersorluakkamut masattumullu kuuffeqarpianngitsumut assigiinngissutaat marloriaataasoq. Annertuumik sunniuttarnera aqqusinerilerinerni akissaajaatissani malunaataalluarpoq.

Ammukajaani, nunap ernga aqquserngup ataatigut ajornanngikkaangat kuuttarpoq. Toqqavilli qaarsuuppat pitarneqarsinnaananiluunniit, imeq kuuttusaagaluaq sapusisuusissavaat taamalu qerunnernik qattutsissinnaanerit, upernaami isugutserinermi aqiliornerit nukilaallisitsisut kingunerisinnaavaat.

Ilusilersuinermi maluginiagassat

Aqqusinerni ammukajaani nutaanik kuuffiliinerni ilusiliiniarnerni, imaluunniit kuuffinnik pitsanngorsaanerni maluginiagassaq pingaarneq tassaavoq aqquserngup tulanngaffigisaani iluameersunik kuuffilersuinissaq. Amerlasuutigut inissaalatsisoqartarpoq, ammukajaallu patajaannissaa qularnaarneqartuaannassaaq ammukajaami nuna kuuffimmut sisunnginniassammat. Inissaalatsisoqartillugu itisuumik kuuffiliineq periarfissaalluarpoq. Nunamik neriuinnginnissaq aamma eqqarsaatigineqaqssaaq ingammik kuuffiit takisuut ammukajaat malillugit sananeqarsimappata.

5.3.2. Nuna atsissoq

Nunani atsissuni erngup nunap qaatigut kuuttup nammineerluni kuutsinnissaa ajornakusoortarpoq, naak kuuffeqartoqaraniluunniit ajornakusoorsinnaasarluni, taamaammallu imeq toqqavimmut pulataartarpoq. Nuna qerigaangat, imaluunniit sialussuarsimatillugu apulluunniit aattoraangat, imeq aqquserngup qaavaniiginnalersinnaavoq aqqusinermut ajoqutaasumik. Angallannermuttaaq aamma ajoqutaasarpoq, imerlu ulissimappat aqqusineq ajornerulersittarpaa. Aqqusinerni qallersaateqanngitsuni aqquserngup sannaa qaavalu aqilisissinnaavaa allaat angallavigiuminaassisillugu.

Ilusiliinermi maluginiagassat

Nunami atsissuni kuuffinnik pitsanngorsaaniaraanni aqqusineq qaffanneqartariaqarpoq. Qanoq qaffatsiginissaa erngup qutsissusaata ajoqutillu qanoq annertutiginerata aalajangissavaat. Aqqusiornermi suut atorneqarsimanersut apeqqutaalluni aqquserngup qaavata qutsissusissaata erngup qutsissusaanut ungasissusissaa aalajangerneqassaaq. Ujaraaqqat angissusaat assigiinngisitaartut atorneqarpata qullasissutsit assigiinngissusissaat 50-60 cm-eriussaaq. Ujaqqat seqummalanerulaarpata, kuutitsilluarsinnaappatalu, qullasissutsit assigiinngissusissaat 30-40 cm-eriussaaq. Aqquserngup qutsissusaa nunani atsissuni sanngiitsumik toqqavittalinni qullaraanni, soorlu issorissumi toqunertalinnilu, patajaassusissat kinnissallu aamma eqqarsaatigisariaqarput.

Nuna toqqaviusoq sermersuarmik ajataappat (moræne) kuuffiit puilasuliat nakkartitsiviusallu sananeqarsinnaapput. Angissusissaat taakkua morænip qanoq pitarsinnaatigineranik qanorlu pitaruminaatsigiartorneranik aallaaveqassapput.

5.3.3. Narsaamanerit

Aqquserngit narsaamanertigoortut nunani atsissuniittunut eqqaanarsinnaapput. Kuuffiit namminneq imermut kuutitsisinnaasut ungasissumiissinnaapput taamaammallu imaarsaajaanissaq ajornarsisisinnaallugu. Tamanna ajornartorsiut upernaami aattorfiup nalaani nunalu suli qeritillugu sialussuaqattaartillugulu takussaagajunneruvoq. Imeq toqqavimmut pulataarsinnaanngikkaangat taseqqertitsisarpoq erngullu qullasissusaa qaffattarluni angallannermut akornutaasumik.

Sialussuaqattaartillugu toqqaviup nunataa imaarsaaneq ajulertarpoq. Sunniutip annertussusaa qanoq imeqartigineranit, toqqaviup putooraqassusaanillu aallaveqarpoq. Qanorluunniilli tassa erngup qullasissusaa qaffassaaq qulaanilu allaatigineqareersutut kinguneqartitsissalluni.

Ilusiliinermi maluginiagassat

Aqquserngup sannaasa qaffanneri, narsaamanerni kuuffiluttuni toqqavinnilu taakkartorneqareersuni aaqqiissutissaalluarpoq. Taamaammallu sananik seqummarluttunik imermut malussarinngitsunik atuineq pitsaassaaq. Kuuit kuuffiinik ikkussuisoqarsinnaavoq, kisiannili nunap ilusaa malissagaanni tatisoorujussuanngorsinnaapput, itillutik akisullutillu, taamaammallu suli narsaamanerni atorneqarneq ajorput!

Toqqaviup nunataa moræniuppata, kuuffit puilasuliaasat nakkartitsiviusallu atorneqarsinnaapput. Taakkua nuna qeritillugu pitarneqarsinnaannginnerani imeq nuna qerisoq akimorlugu kuutsissinnaavaat. Nuna issorissuuppat putuarakitsuulluni, nakkartitsissutaasat atorneqarsinnaanngillat. Kuuffiit assaanneqarsinnaanngippata, aqqusineq qaffanneqarsinnaavoq. Toqqaviit suulluunniit kissinnaasut oqimaatsunullu malussarissut aqqusinermik maniilakulutitsisinnaapput.

5.3.4. Qaarsoq sipisaq

Kuuffiit aqquserngup qaarsukkut sipisaaniittut qeruup qattutsitsinerinut ilusilulivinnernullu attuumassuteqarajupput. Ajoqusernerit taamaattut pilersinnaapput qaarsup imeq sapusimappagu taamaasillugulu taseqqertillugu. Qaarsup itinersaasa imeq taserannguutsissinnaavaat aqquserngullu sannai qerummut malussajasuuppata sanaq sermertitilersinnaavoq qattunertitilerlunilu.

Ilusiliinermi maluginiagassat

Nunani avannarlerni aaqqiissutissat pitsaanersaat tassaavoq qaarsoq 1-2 meter-imik itigisumik qaartinnera. Qaartitsinermi quppartitsisoqassaaq imerlu aqquserngup sannaanit kuussiinnaalissaaq. Sumiiffinni issinnerumaani, qeruup itinerusumut annguttarfigisaani, qaartitsineq suli itinerusariaqassaaq taamaasilluni imeq aqquserngup sannaanut anngussinnaajunnaartinneqassalluni.

5.4. Immikkut ittumik ilusiliinerni ajoqutit

5.4.1. Aqquserngup sannaani ilusiliinerit

Siusinnerusukkut ilusiliiniarnerni akorngutit eqqaaneqareersutut kuuffinnut attuumassutilinnik ilusiliinerni maluginiagassaqarpoq, tassami tamakku aqqusinernik enginiørit amerlasuutigut puiortoortarpaat imaluunniit soqutiginagu kingunissami annertuumik ajoqutaasinnaaneri. Annikitsumik allaatigisat ukuupput:

Sangorissat

Iluserlivinnerit amerlanertigut aqquserngit sangoriaanni pilersarput. Aqquserngup sannai masappata angallattunillu naqinneqarlutik aqquserngup sannai aqiliussapput. Peqqutaa tassaasinnaavoq aqquserngup qeqqaniit issussusissaat aalajangerneqartarmata assatarlu narlorissuusarpoq taamaasillungu sangoriartaat aqquserngup ilaanit saannerulersinneqartarlutik.

Aaqqiissutissat:

Aaqqiissutissat ilaat tassaavoq sannat issussusissaasa aalajangerneri aminnerpaaffimmiit kisinneqarnissaat (soorlu sangorissat nalaatigut). Taamaasilluni aqquserngup sannaasa issussusaat sinnerani naammassaaq. Aaqqiissutissaq alla tassaavoq assataq aqquserngup ingerlaarfissaa maleqqissaarlugu assanneqassasoq taamaasilluni aqqusineq tamarmi issoqatigiisinneqarluni.

Aqquserngit silissisat

Aqquserngit silissisat tamarmik immikkut aaqqiissutissartaqartarput. Amerlanertigut silissinerit ajortumik sananeqartarput, soorlu aqquserngup naqqaa tukimut assanneqarsimasarpoq, taamaasilluni aqquserngup sannaanit imaajaanissat pisariaqalerlutik.

Aaqqiissutissaq:

Aqquserngit silissineqarneri aqqusinitoqqap qaleriissai nangiinnarlugit uersimarngilu nangiinnarlugit silissisoqartassaaq.

Aaqqiissut alla aqquserngit silissisartaanni tassaavoq ilasaq imaajagassaannginnissaa taamaasilluni aqquserngup nutaartaa pitsaasumik kuuffeqarsinnaatillugu.

Isugutasarfiit

Isugutasarfiit, aamma “sannat sandwich-iusatut” taaneqartartut, aqqusinerni tiggusimanngitsunik tiggusimasup qaavanut qalliisaqattaarnerni pilersinnaapput. Taamaattoqartillu imeq asfalti pitartarpaa, imaluunniit tuiusap kuuffiulluunniit akorngini (aput aattortillugu), tiggusimanngitsortani isugutak katersuuttarpoq. Sunniutaa malunnartoq tassaassaaq naliginnaasumik aqquserngup sannaa isugutanerulissammat, kuuffiillu atuulluannginnerini sivisunerusumik isugutassalluni. Isugutak annertusimmat masammut qanillilluni, assakaasut ingerlaavartumik naqitsinerat aqqusinermi hydrauliskimik naqitsineqartitsilersarpoq aqquserngullu qallersaataa qaartuusillugu quppartissinnaallugu.

Sannat sandvichiusat arlalitsigut avaqqunneqarsinnaapput. Tiggussimasut nutaanngitsut sequtserneqarsinnaapput nutaamik qalleqqinnginnerini. Finlandimi Sverigemilu misilittakkat takutippaat qallersaatitoqqat tamatigut 40 cm-erimik qaavanit itititgisumik sequtserneqartassasut.

5.4.2. Ammukajaat patajanerinik ajoqutit

Ammukajaat patajasuut aammalu neriuinernik aqqusinerni ajoqutit naliginnaanersaraat, ingammik aqquserngit ammukajaakkoortuni. Neriuineq imermit aallaaveqarsinnaavoq, imaluunniit nunap iluata ernganit sisujartornernilluunniit aallaaveqarsinnaalluni. Nunat nerioruminartut tassaapput sioraaqqat (silt), silt morænit aammalu sioqqat.

Ammukajaat nunataat aqquserngup sinaanut kuuffinnullu sisusinnaapput taamalu imeq sapullugu erngup qatsissusaa qaffatsillugu.

Patajanernik ajoqutit aqquserngup saqqaatungaani kuuffiit pitsanngorsarnerigut ilaannakoortumik aaqqinneqarsinnaapput, ingammik sivingasuumik saqqartalinni.

Reference: Teiden suunnittelu IV, Tien rakenne 4, kuivatus

Aaqqissut alla patajaannerulersitsisinnaasoq tassaavoq ammukajaap nerussaqqusernera. Taamaasisoqarsimmaavoq aalajangersimasumik iikkamik ikkussinikkut “hydroseeding”-imik taaneqartartumik. Hydroseeding kuuffiillu ammukajaakkoortut nerussaqquserneri immikkoortumi 5.2.2.-mi “Kuuffinnik nunallu iluani imaarsaavinnik aserfallatsaaliinernik ajoqutit”-ni allaatigineqarpoq.