ROADEX IV suliniummi ROADEX-mi suleqatigiinni 2010 – 2011-mi suliniutit kuuffinnik misissuinerit arlallit ingerlanneqarsimapput, suliniutillu inerneri misissuiffigineqartuni kuuffiit qanoq-issusaannik ersarissumik takutitsipput. Soorlu immikkoortuni siuliini eqqaaneqareersoq, ROADEX-mi misissuiffigineqartuni kuuffilunnerit nalinginnaasuupput, tamannalu iluarsiiviginiarlugu nunat tamarmik immikkut ittunik iliuuseqartarsimapput nunap ilusaa, issuit suussusaat, silap pissusaa, aqquserngup sananeqaataa kiisalu aserfallatsaaliinerit oqaluttuarisaaneri apeqqutaallutik. Ilinniutip matuma ROADEX-ip suliaata eqikkarneranik imaqarpoq ROADEX-llu misissuiffigineqartut tamarmik kuuffilunneri nalinginnaasut ersersillugit. Nunat saqqummiunneqartut naqinnerit tulleriinnerat malippaat.
7.1 Kalaallit Nunaat (Sisimiut)
Immikkoortiterineq kisitsisillu atorlugit nalunaarsuusiorneq:
Sisimiuni, Kalaallit Nunaanni, kuuffinnik misissuinermi kuuffiit immikkoortut assigiingitsut atorneqartut ilutsini tullernguuttuni assersuutigineqarput.
Sisimiuni illoqarfiup iluani kuuffiit tamakkiisumik isigalugit qanoq-issusaat naammaginartuupput. Misissukkat 41%-iisa missaat kuuffik Immikkoortoq 1-imik nalilerneqarsimapput, misissukkallu 27%-ii kuuffik Immikkoortoq 3-mik nalilerneqarsimallutik (kuuffiit pisariaqartinneqangaatsiartut).
Kuuffinnik pisariaqartitsineq:
Sisimiuni illoqarfiup iluani kuuffinnik ajornartorsiutit anginersaat tassaasarput nunami sivingasumi aqquserngup qulaatungaani kussiat. Sivinganerit ilaanni kussiaq ikkappallaartarpoq, imaluunniit arlaatigut sunniutikilluni, allanilu aaqqissuussanik kuuffeqarani.
Kuuffissuit ilaat aqqusinersuup isertarfianniittut issummik sorujunnillu milittoorsimasarput. Amerlanertigut kuuffissuit saliinagassaasarput, qanorli-issusaat misissorneqartariaqarput pisariaqassappallu kuuffissuarmik nutaamik taarserneqartariaqarlutik.
Aqquserngit immikkoortortat ilaat aaqqissuussanik kuuffeqanngillat. Tamaattuni imeq aqquserngup qaavaniittoq imaluunniit qallersaatip sannaata iluaniittoq allamut kuuffissaqannginnera pissutigalugu siusinnerusukkut kingusinnerusukkulluunniit qerilluni aqqusineq aserussavaa. Tamanna nunami sipisami aqquserngit ilaanni takussaanerunissaa ilimanarpoq.
Immikkut ittoq:
Sisimiuni illoqarfiup iluani aqquserngit sinaani kussiat betonngimik qallersugaapput. Kussiat taakkua amerlanerit pissusissamisut ingerlapput, ilaalli aserornikuupput salinneqartariaqarlutillu iluarsaanneqartariaqarlutik.
Sisimiuni aqqusinerni assut qummukajaajusuni torrallatanik kuuffinnik sanasoqarsimavoq. Kussiat naqqani betonngit tummeraasanngorlugit iliorarneqarsimapput, taamaasilluni imeq sivingaqisukkut kuuttoq sukkavallaamik ingerlannginniassammat.
7.2 Finland
Immikkoortiterineq kisitsisillu atorlugit nalunaarsuusiorneq:
Finlandimi kuuffinnik misissuinermi kuuffiit immikkoortut assigiingitsut atorneqartut ilutsini tullernguuttuni assersuutigineqarput.
Kuuffinnik pisariaqartitsineq:
Soorlu nunani allani aamma taamaattoq Finlandimi aqquserngit kuuffeqarniarnermut ajornartorsiutaat saqquminerpaaq aqquserngup kippaata assilineraniippoq. Tassani immikkoortortat unammilllernarnerpaat tassaapput nunami sivingasuni nunamilu sipisami aqqusinerni kussiat.
“Nalimasuni narlusuunilu” qarsutsinermik aarlerinartuni aamma pissusissamisut ingerlasunik kuuffeqarniarneq ajornakusoortarpoq. Tamanna aqquserngup sannaata ulikkaarneranik kingornalu iluserlivinneranik kinguneqarsinnaavoq.
Aqqusinersuarnut isaaffiit kuuffissui privatit Finlandimi immikkut ittuupput. Siusinnerusukkut ilinniutini eqqaaneqareernittut Finlandimi aqqusinersuarnut isaaffimmik piginnittup kuuffissuit taakkua aserfallatsaalinissai akisussaaffigai. Tamanna ilaatigut ajornartorsiortitsisarpoq pissutigalugu aqqusinermik piginnittut akulikitsumik kuuffissuit saligaatsuutinnissai isumagineq ajormassuk. Amerlanertigut aamma kuuffissuit taakku sananerlutaasarput, mikivallaartarput imaluunniit amigaataasarput. Tamanna aqquserngup kuuffiini milittoornermik kinguneqartarpoq aqqusinersuullu ajortinneranik.
Immikkut ittoq:
Finlandip avannaani ukiuni kingullerni kuuffinnik misissuinerit arlallit ingerlanneqarsimapput. Tamanna pillugu kuuffiit qanoq-innerisa pingaarutaat tamakkiisumik isigalugu ilisimaneqarlualernikuuvoq, taamattaaq aqquserngup kuuffii ajortikkiartornerini ajornartorsiutit takkussinnaasut assigiingitsut ilisimaneqalerlutik. Suliami maluginiarneqarluartoq tassaavoq kuuffiit pitsaanermik aserfallatsaalinissai taavalu kuuffiit siumut qanoq-issusaat nakkutiginiarlugit malittareqqinneqarnissai. Tamanna Rovaniemi-p Kittilä-llu eqqaani ROADEX IV suliniummi nalunaarsorneqarsimavoq. Rovaniemi-p eqqaani misissueqqinnerit takutissimavaat kuuffiit immikkut ittumik aserfallatsaalineqarsimasuni taamaallaat 41%-ii pissusissamisut ingerlasut. Taamaakkaluartoq pissusissamisut ingerlanngitsut ajoqutaat annikitsuaraasimapput, ajoqutaasunilu annerpaaq immikkoortortami 154m-inik takitigisumi kisimi paasineqarsimalluni (tassa imaappoq takissutsip tamakkerlugu 2%-ia). Ajoqutit nassaarineqartut annerusumik tassaasimapput kussiat sivinganerinit silarlernit naqqanut nakkaasoqarnera pissutigalugu erngup kuunneranik killiliisut. Ilaanni tukimut sivinganera naammaginanngitsoq ajoqutaasarpoq. Maluginiarneqartoq ataaseq tassaavoq aserfallatsaaliinermik malittarisassami allaqqasoq: imeq aqquserngup qaavanut kuuleraangat aatsaat kussiani sermernerit piiarneqassasut. Tamannali kingusippallaarpoq aqqusinermullu ajoqusiingaatsiarsinnaalluni.
Kittilä-p eqqaani misissueqqinnerit takutissimavaat kuuffiit immikkut ittumik aserfallatsaalineqarsimasuni taamaallaat 35%-ii pissusissamisut ingerlasut. Misissuiffiup takissusaa isigissagaanni annikitsumik ajoqusersimasut nassaarineqarsimasut 25%-iusimapput. Ajoqusersimanerinik peqqutit, soorlu Rovaniemi-mi, tassaasimapput kussiat sivinganerinit silarlernit naqqanut nakkaasoqarnera pissutigalugu erngup kuunneranik killiliisut. Maluginiakkat allat ukuusimapput aqqusinersuarnut isaaffiit kuuffissualunneri kiisalu tukimut sivinganerit naammaginanngitsut. Kittilä-mi ajoqut immikkut ittoq aqqusinerni takisuuni masarsukkoortuni takussaasimavoq. Taakkunani kuuffinnik aserfallatsaaliineq ajornakusoorluinnarsimavoq, taamaallaallu aqquserngup qullarnissaa iluarsiissutaasinnaalluni.
7.3 Islandi
Immikkoortiterineq kisitsisillu atorlugit nalunaarsuusiorneq:
Islandimi kuuffinnik misissuinermi kuuffiit immikkoortut assigiingitsut atorneqartut ilutsini tullernguuttuni assersuutigineqarput.
Islandimi aqquserngit uuttortarneqartut annerpaartaat, tassa takissusaata 79%-ii, kuuffii Immikkoortoq 1-imik nalunaarsorneqarsimapput, taamaallaallu 2%-ii Immikkoortoq 3-mik nalunaarsorneqarlutik. Tamanna takutippaa nunanit allanit ROADEX-mit uuttortarneqarsimasunit agguaqatigiisillugu Islandimi kuuffiit qanoq-issusaat pitsaanerujussuusimasut.
Aqquserngit sinaakkutai immikkoortunut marlunnut agguarneqarsimapput: Immikkoortoq 1 (sinaakkuteqanngitsoq), Immikkoortoq 2 (sinaakkutilik).
Aqquserngit uuttortarneqarsimasut taamaallaat 13%-ii sinaakkuteqarsimapput, amerlanertigullu sinaakkutit kuuffeqarnermut ajoqutaasimanatik.
Kuuffinnik pisariaqartitsineq:
Islandimi kuuffiit uuttortarneqarsimasut ajoqutillit amerlanersaat sivinganernik nunanillu nalimasunik attuumassuteqarsimapput. Masarluusuni kussiat sinai qajannartut sumi tamaani nakkaasarput taamaasillutillu kussiami imeq kuuttoq unitsittarlugu. Nunat nalimasut ilaasa kuuit kuuffiini imermik uninngaanartoqarlunilu naasoqarfioqisunik takussaasoqartarsimavoq. Taamatuttaaq aqquserngit ilaat sinaakkuserneqarsimasut aqquserngup qaavanit erngup peersinnaanissaanik pinngitsoortitsisarsimapput.
Immikkut ittoq:
Islandimi aqquserngit kuuffii nunataatalu pissusai ROADEX-imi suliniutinut allanut naleqqiullugit allaanerungaatsiarput. Aqquserngit uuttortarneqarsimasut amerlanertigut nunami panertumi imaluunniit innermik anitsisartunit pisumik nunataani sananeqartarsimapput kuuffeqarniarnermut ajornartorsiorfiunngitsuni! Amerlanertigut kussiat aqqusinermiit ungasissumut inissinneqartarsimapput (10-15m). Aqquserngit ilaat aqquserngup kussiallu akornanni hiistit aqquteqartarsimapput, ilaatigullu taakkua erngup aqqusinermiit kussianut ingerlaanera kigaallatsittarsimallugu.
7.4 Irlandi
Irlandimi kuuffinnik misissuinerni paasissutissat peqqissaartumik allaatigisat ROADEX IV nalunaarusiami “Summary of Drainage Analysis in Ireland, Roads N56 and N59”takuneqarsinnaapput
Immikkoortiterineq kisitsisillu atorlugit nalunaarsuusiorneq: Irlandimi kuuffinnik misissuinermi kuuffiit immikkoortut assigiingitsut atorneqartut ilutsini tullernguuttuni assersuutigineqarput.
Irlandimi aqquserngit misissuiffigineqarsimasunit marluusunit aqqusineq N56-mi kuuffiit aqqusineq N59-mi kuuffiinit pitsaanerusimapput. Aqqusineq N56-mi kuuffiit amerlanersaat (68.4%) Immikkoortoq 1-mik nalilerneqarsimapput, kuuffiillu taamaallaat 8.1%-ii Immikkoortoq 3-mik nalilerneqarsimallutik. Aqqusineq N59 ajornerulaarsimavoq, tassa kuuffiit taamaallaat 23.7%-ii Immikkoortoq 1-mik nalilerneqarsimagamik.
Irlandimi aqquserngit sinaakkutai immikkoortortanut assigiingitsunut agguarneqarnerinik assersuutit ilutsini tulliuttuni takutinneqarput.
Aqquserngit sinaakkutai Irlandimi nalinginnaasuusimapput. Aqqusineq N56-mi aqquserngit sinaakkutai misissuiffigineqarsimasut amerlanersaat (55.%) Immikkoortoq 1-mik nalilerneqarsimapput, 21.4%-iilu Immikkoortoq 3-mik nalilerneqarsimallutik. Aqqusineq N59-mi 34%-ii Immikkoortoq 1-mik nalilerneqarsimapput 42%-iilu Immikkoortoq 3-mik.
Kuuffinnik pisariaqartitsineq:
Irlandimi aqqusinerni kuuffeqarneq nunani avannarlerni ROADEX-mit kuuffinnik misissueriaatsit pinngorfiannit allaaneruvoq. Irlandimi kuuffeqarnermi ajornartorsiutit nalinginnaasut takuneqarsimasut tassaapput aqquserngit sinaakkutai pitsaanngitsut taavalu nunami sipisami nerukitsumi aqquserngit uingavallaartunik sivinganersallit.
Immikkut ittoq:
Irlandimi aqqusinerni immikkut ittut tassaapput aqquserngit eqqaani ujaqqat qarmakkat. Qarmakkat taakkua aqquserngit pisoqaanerit nutarterneqanngitsut sinerlugit inissisimakkajupput. Aqqusinerni nutartikkani ujaqqat qarmakkat taamaattut peerneqarsimarpasittarput. Amerlanertigut qarmakkat assut pisoqaasarsimapput arlalinnilu naasunik asserneqarsimasarlutik. Aqqusinerni taamaattulinni kuuffiit aqquserngullu qanoq-issusaa amerlanertigut pitsaangitsuusarput.
7.5 Norge
Immikkoortiterineq kisitsisillu atorlugit nalunaarsuusiorneq:
Norgemi aqquserngit kuuffii misissorneqarnerini immikkoortunut pingasunut agguarneqarsimapput: Immikkoortoq 1 (Pitsaasoq), Immikkoortoq 2 (Naammaannartumik ingerlasoq) aamma Immikkoortoq 3 (Pitsaangitsoq). Ilutsini tulliuttuni assersuutit takuneqarsinnaapput.
Aqquserngit misissorneqartut 2/3 missaat kuuffii Immikkoortoq 1-mik nalilerneqarsimapput. Taamaattoq aqquserngit 15%-iisa kuuffii Immikkoortoq 3-mik nalilerneqarsimapput, tamannalu aqquserngup qallersaataanik nutaamik pisariaqartitsinermut aallartitsinermik naammalluni.
Aqquserngit sinaakkutai immikkoortunut marlunnut agguarneqarsimapput: Immikkoortoq 1 (sinaakkuteqanngitsoq) aamma Immikkoortoq 2 (sinaakkutilik).
Aqquserngit misissorneqartut 34%-ii sinaakkuteqarput, tamannalu kisitsit angingaatsiarluni.
Kuuffinnik pisariaqartitsineq:
Aqquserngit misissorneqarnerini kuuffinnik pisariaqartitsisut takussaasut nunat avannarliit allat misissuiffigineqartut assigingaatsiarpai. Norge nunaavoq kangerlulik qaqqaqartorlu, taamaattumik aqquserngit nunami sivingasumi inissisimakkajuttarput (72%). Aqquserngup kippaata assilinerani portussutsit assigiingissusaat annertuut peqqutaallutik nunami sipisami aqquserngup sivinganeri sinaaniittut assut uingasinnaapput. Tamannali kuuffilutsitsisinnaavoq sivinganeq silarleq qajannarsissappat.
Immikkut ittoq:
Upernaami aput aannerani nunani sivingasuni aqquserngit qaavisa sinaanik erngup neriuinera ajoqutaangaatsiarsinnaavoq.
7.6 Skotlandi, Highland
Highlandimi kuuffinnik misissuinerni paasissutissat peqqissaartumik allaatigisat ROADEX IV nalunaarusiami “Summary of Drainage Analysis in the Scottish Highlands”takuneqarsinnaapput.
Immikkoortiterineq kisitsisillu atorlugit nalunaarsuusiorneq:
Highlandimi aqquserngit kuuffii misissorneqarnerini immikkoortunut pingasunut agguarneqarsimapput: Immikkoortoq 1 (Pitsaasoq), Immikkoortoq 2 (Naammaannartumik ingerlasoq) aamma Immikkoortoq 3 (Pitsaangitsoq). Ilutsini tulliuttuni assersuutit takuneqarsinnaapput.
Highlandimi kisitsisit atorlugit nalunaarusiornerit takutippaat aqqusinerni kuuffeqarniarneq ajornartorsiutaangaatsiartoq. Aqquserngit misissorneqartut pingajorarterutaat Immikkoortoq 3-mik nalilerneqarsimapput, tassa immaappoq kuuffilungaatsiarnerit, taamaallaallu 17%-ii pissusissamisut ingerlasut Immikkoortoq 1-iullutik.
Highlandimi aqquserngit sinaakkutai immikkoortunut marlunnut agguarneqarsimapput: Immikkoortoq 1 (sinaakkuteqanngitsoq) aamma Immikkoortoq 2 (sinaakkutilik).
Misissorneqartuni aqquserngit taamaallaat 15.5%-ii sinaakkuteqarsimanngillat. Kuuffinnik aqquserngillu sinaakkutaanik kisitsisit atorlugit nalunaarsuusiat ersarissumik takutippaat Highlandimi aqquserngit misissuiffigineqartut kuuffii agguaqatigiissillugu pitsaanngitsuusut.
Kuuffinnik pisariaqartitsineq:
Highlandimi kuuffilunnermut peqqutit amerlanertigut nunat allat ROADEX-mit misissuiffigineqartut assigivai. Ilaatigut aqquserngup sananeqarnera ajoqutaasarsimavoq, ingammik nunani sipisani nerukitsuni aqqusinerni taavalu nunani sivingasuni aqquserngup qullasinnerusortaani. Aqquserngit sinaaniittut ujaqqat ungalitoqqat aqquserngillu sinaakkutai portusuut aamma erngup kuunnissaanik assersuisarsimapput.
Immikkut ittoq:
Highlandimi aqquserngit sinaakkutai misissorneqartut portungaatsiarsimapput. Nalinginnaasumik aqquserngit iluarsaanneqarnerini sinaakkutit peerneqartarsimapput, kisianni aqquserngit ilaat iluarsaanneqareernerini sinaakkutit ikkuteqqinneqartarsimapput.
7.7 Skotlandi, Western Isles
Wetern Isles-imi kuuffinnik misissuinerni paasissutissat peqqissaartumik allaatigisat ROADEX IV nalunaarusiami “Summary of Drainage Analysis in the Western Isles, Scotland”takuneqarsinnaapput.
Immikkoortiterineq kisitsisillu atorlugit nalunaarsuusiorneq:
Eqqaaneqareernittut Skotlandimi aqquserngit kuuffii misissorneqarnerini immikkoortunut pingasunut agguarneqarsimapput: Immikkoortoq 1 (Pitsaasoq), Immikkoortoq 2 (Naammaannartumik ingerlasoq) aamma Immikkoortoq 3 (Pitsaangitsoq). Ilutsini tulliuttuni assersuutit takuneqarsinnaapput.
Highlandimut sanilliullugu Western Isles-imi aqquserngit kuuffii pitsaanerusimapput, tassa misissukkat amerlanersaat Immikkoortoq 1-mik nalilerneqarsimammata (54%). Aqquserngilli kuuffii sisamararterutaat Immikkoortoq 3-mik nalilerneqarsimapput, aqquserngit ukiut atuuffissaanik killeqartitsisunik.
Aqquserngit sinaakkutai Western Isles-mi suliniummi immikkoortunut pingasunut agguarneqarsimapput: Immikkoortoq 1 (sinaakkuteqanngitsoq), Immikkoortoq 2 (sinaakkut minneq) aamma Immikkoortoq 3 (sinaakkut anneq).
Misissuinerit inerneri takutissimavaat Western Isles-imi aqquserngit amerlanersaat sinaakkuteqartut. Taakkunani amerlanersaat Immikkoortoq 3-mik nalilerneqarsimapput (59%).
Kuuffinnik pisariaqartitsineq:
Western Isles-imi aqquserngit misissorneqarnerini, nunat avannarliit misissuiffigineqartunut sanilliullugit, allaanerusoq annerpaaq tassaasimavoq aqquserngit pisoqaanerit sinaakkuteqartarneri suli nalinginnaasuummat ajoqutaasarsimallutillu. Nalunaarasuartaatikkut atassuteqarnera kabelillu allat sinaakkutit iluanut inissinneqarsimasut sinaakkutit peernissaanik ajornakusoortitsinerupput nalinginnarniillu akisunerullutik. Aqquserngit sinaakkutai erngup aniaffissaqanngikkujuttarput imaluunniit aniaffissallit ammaneq ajorlutik. Aniaffissat betonnginik sanaat ilaat aserorsimapput. Aqquserngit iluarsaanneqaqqammersut kuuffii tamakkiisumik isigalugit pitsaasimapput: kussiat itissusaat naammassimapput sinaakkutillu peerneqarsimallutik.
Immikkut ittoq:
Aqquserngit eqqaani ujaqqat qarmakkat erngup aqqusinermiit peernissaanik assersuipput. Aqquserngit ilaat takkajaat orpeqanngitsuni nunami issuusumi sananeqarsimapput.
7.8 Sverige
Sverigep avannaani kuuffinnik misissuinerni paasissutissat peqqissaartumik allaatigisat ROADEX IV nalunaarusiami “Summary of Drainage Analysis in the Umeå Area, Sweden, Seasonal Tests, Tools for Outlet Ditch Inventory”takuneqarsinnaapput. Skannerit laseritallit inerneri kiammillu malussarissunik assiliissutit misiliutit eqikkarneri ROADEX IV nalunaarusiami “New Survey Techniques in Drainage Evaluation, Laser Scanner and Thermal Camera”takuneqarsinnaapput.
Immikkoortiterineq kisitsisillu atorlugit nalunaarsuusiorneq:
Sverigemi kuuffinnik misissuinermi kuuffiit immikkoortut assigiingitsut atorneqartut ilutsini tullernguuttuni assersuutigineqarput.
Misissuinerit takutissimavaat aqquserngit amerlanerit kuuffii Immikkoortoq 1-iusut. Avannaa-kangiani aqqusineq 540-mi kuuffiit pitsaavallaarsimanngillat (annermik Immikkoortoq 2 aamma 3), avannaa-kitaanilu aqquserngit (363, 632 aamma 691) kuuffii pitsaanerusimallutik (annermik Immikkoortoq 1). Aqquserngit taakkua amerlanertigut sioraannarmik toqqaveqarsimapput.
Kuuffinnik pisariaqartitsineq:
Kuuffeqarnermi ajornartorsiutit annerpaartaat nunami nalimasuni narlusuunilu takussaasimapput, taakkunani imeq kussiani uninngasarsimammat. Kuuit kuuffii uinganngiivissimapput taamaattumillu imeq aqquserngup eqqaaniit kuussinnaasimanani. Aqqusinersuarnut isaaffiit kuuffissui milinngasut amigaataasulluunniit kuuffeqarnermut ajornartorsiutaagajuttarsimapput. Illuit nunallu privatimik pigineqartut aqquserngit qanillugit inissisimasut aamma ajornartorsiutaasarsimapput, kussiat kuuffiillu pitsanngorsarnissaanut inissakinnera pissutaalluni.
Immikkut ittoq:
Sverigemi aserfallatsaaliiffigineqartumi Umeå Södra-mi assiliissut kiammik malussarissoq skannerilu laseritalik siullermeerlugit kuuffinnik misissuinermi atorneqarsimapput. Teknikkit tamarmik inernernik pitsaasunik takutitsisimapput, ingammik skannerit laseritallit atornerini. Tamanna kuuffinnik misissuinerni misissueqqiinerinilu siunissami atorluarneqarsinnaaneri naatsorsuutigineqarpoq, aamma kussiat salinneqarnerisa nakkutigineqarnerini.
