Like and follow us on Facebook

6 Kuuffiit nalunaarusiorneri pitsaassusersiornerilu

6.1 Kuuffiit nalunaarusiornissaat sooq pisariaqartut

Iluserlivinnerit, ajoqusernerillu allarpassuit, aqquserngup sannaani toqqavianilu panertuni takussaaneq ajungajapput. ROADEX-ip misissuinerisa inernerisa takutippaat aqqusineeqqani aserfallatsaaleeriaatsini kuuffinnik iluamik kuutitsisilluarsinnaatitsineq imminut akilersinnaanerpaasartoq.

View:

Roadex II “Drainage on Low Traffic Volume Roads” and ROADEX III “Developing Drainage Guidelines for Maintenance Contracts”.

Taamaammallu pitsaasumik kuuffinnik nakkutiginneriaaseqarnissaq pisariaqarpoq. Aserfallatsaaliinissamik isumaqatigiissutsip naanerani sukumiisumik kuuffinnik nalilersuisoqartassaaq, imaluunniit ukiut 6-8-kkaarlugit nalilersuisoqartassalluni. Nalilersuinermi kuuffiit immikkoortui ajoqutillit naniniarneqartassapput taavalu pitsanngorsaariaasissat aalajangerneqartassallutik. Kuuffiit ajoqutertallit nanineqareeraangata ukiut tamaasa qanoq inneri alakkarneqartassapput. Kuuffinnik nalunaarusiap inernera databasemut toqqorneqartassaaq siunissami atorneqaqqissinnaaqqullugu.

Pitsaasumik nakkutiginneriaasissat pitsanngorsaatissanullu ilusileeriaasissat fase-nut pingasunut agguataarneqarsinnaapput.

Kuuffilunneq peqqutaalluni aqquserngit immikkoortui ajoqutillit nunap assinganut nalunaarsorneri

Fase 2. Ajoqutit peqqutaannik paasiniaaneq

Fase 3. Ajoqutit aaqqiissutissaannik aalajangiineq

Isimik nakkutilliineq kuuffinnik nalunaarusiorniarnerni atorneqarajunnersaavoq, naak naliliisup isumaa aallaavigineqartaraluartoq. Isimik kuuffinnik kuuffissuarnillu nakkutilliineq videoliuummik ilallugu, aqqusiniliutilinnik aserfallatsaaliisunillu apersuineq, ersalinernik GPR-inillu nalunaarusiornerit nakkutilliinissanut aallavissatsialaapput. Laser skannerit atortuupput nutaaliat kuuffinnillu nakkutilliinermi aamma atorluarsinnaanerat innersuunneqarsinnaalluni. Ullumikkullu assiliissutit kiassiutitallit aamma atorneqarnerugaluttuinnarput.


6.2 Kuuffinnik nalunaarusiornerup imarisartagaa

6.2.1 Naliginnaasumik

ROADEX-ip suliniutaata siunnersuutigaa kuuffinnik naliliiniarnermi eqqaaneqartut pingasut aallaavigineqartarnissaat, tassami nalunaarsuinerit biilimik videoliorluni ingerlaartumik ilutigalugulu assiliivimmik nalunaarusiornerit aallunneqartarmata. Nalunaarusiornermi aallaavigineqarsinnaasut ukuupput:

– Aqquserngup kippaata titartagartaa

– Kuuffiup pitsaassusaa

– Kuuillu kuuffii


6.2.2 Aqquserngup kippaata titartagartaa

Aqquserngup kippaata titartagartaata nalilernerani kuuffiup ajoqutaasa ilaat aqquserngup ilaani malunniussimanersut takuniarneqartarput, soorlu kuuffiup ajoqutai annertuut aqquserngup sipinerini takuneqarsinnaasut. Aqquserngup inissisimanera nunap ilusaanut sanilliullugu (soorlu “aqquserngup kippaata titartarnera”) iluarsiissutissap suunissannik annertuumik sunniuteqarsinnaavoq. Taamaammat aqquserngup kippaasa titartarneri kuuffinnik nalilersuinissani siulliullugit aallunneqartassapput, soorluttaaq aamma iluarsiissutissiilernerni siulliunneqartassasut. ROADEX-ip kuuffinnik nalunaarusiornerani kippat sorliit atorneqarsimanersut ukuupput.


Aqqusineq sipisivoq, aqquserngup aqqusiniartai nunap iluasaanik atsinnerugaangata. Aqquserngup sinaani illugiinnik kuuffeqartarpoq.


Aqqusineq ammukajaakkooraangat aqquserngup illuani nunap aqquserngup aqqusiniassartai ataassimasarpai illuatungaanilu nuna aqqusiniassartanit qutsinnerusarpoq. Aqqusineq ammukajaakkooraangami nunap iluata ernga qanorluunniit aqqusineq ataanniartarpaa aqqusiniassartaaluunniit pitarniartarlugu.


Aqqusineq 0-lumiittutut taaneqartarpoq aqquserngup aqqusiniassartaat nunap avataaniittup qutsissusaa naleqqatigigaangagu. Naliginnaasumik aqquserngup sinaani illugiinnik kuuffeqartarpoq.


Aqqusineq sapusiaasamik aqqusiniassartaqartarpoq, aqquserngup sannaasa qaava (> 1m) malunnartumik nunamit qatsinnerugaangat. Aqqusineq apeqqutaalluni, aqquserngup sinaani illugiinnik kuuffeqarsinnaavoq illuinnaaluunniit taamaallaat kuuffeqarsinnaalluni.


6.2.3 Kuuffiit pitsaassusilerneri

Aqquserngit qallersaatillit kuuffiisa pitsaassusilerneri immikkoortunut pingasunut agguataarneqarsinnaapput: Pitsaassuseq 1 tassaavoq kuuffik iluamik kuutsitisinnaasoq, Pitsaassuseq 2 tassaavoq kuuffik naammaannartoq aammalu Pitsaassuseq 3 tassaalluni kuuffik kuutsiterpiarsinnaanngitsoq. Pitsaassusiliinerni pingaaruteqarpoq pitsaassusiliinerup peqqutaata allannissaa, soorlu ivikkat aqquserngup qallersaataata sinaaniittut, imaluunniit sivinganerit patajasuut assigisaallu. ROADEX-ip suliniutaata immikkut ittumik ivikkanut naasunullu pitsaassusileruteqarpoq: Pitsaassuseq 0 tassaalluni ivigaqanngitsoq, Pitsaassuseq 1 tassaalluni ivikkat kuuffiup imaarsarnissaanut ajoqutaanavianngitsut aammalu Pitsaassuseq 2 tassaalluni ivikkat aqquserngup imaarsarnissaraluinut sapusisut taamaasillunilu qallersaammik sequmiisut. Nunani avannarlerni ivigaqassutsinik annertussusiliineq marluinnarnut immikkoortulerneqartarpoq aappaa tassaalluni naasut orpikkallu “kissaatiginanngitsut” aqquserngup qallersaataata sinaani aserfallatsaaliinerlunneq pissutigalugu naasimasut. Irelandimi Skotlandimilu aqqusiniat ilaanni ivikkat kingunissaat inunnik siaruartigaasarput. Nunani avannarlerni ivikkanik pitsaassusiliinerni Pitsaassuseq 1-i tassaasarpoq aqquserngit sinaat ivigaqanngitsoq imerlu aqquserngup qaavanit akornguserneqarani kuussinnaasoq. Pitsaassuseq 2 tassaasarpoq aqquserngup sinaani ivigalik. Ivikkat portussusaat assigiinngisitaarsinnaavoq ilaat pukkitsuullutik imaarsaajaanissamullu sunniuteqaratik, portusuulli imeq aqquserngup qaaniittoq kuunnissaralua sapusarpaat.


Aqqusinerni qallersaateqanngitsuni, kuuffiit pitsaassusaat pingasunut immikkoortinneqarsinnaavoq: Pitsaassuseq 1 tassaalluni pitsaasumik kuutsitilluartoq, Pitsaassuseq 2 naammaannartumik kuutsitisoq aammalu Pitsaassuseq 3 kuuffik kuutsiterpianngitsoq, imaluunniit aqqusinermi kuuffeqanngitsoq kuuffilluunniit pisariaqartinneqanngitsoq.


World Bank-i systemi HDM4 najoqqutarigaanni pitsaassusileeriaatsit tallimat tassani atorneqarnissaat eqqartorneqarpoq. Taamaakkaluartoq ROADEX-ip pitsaassutit pingasut atorneqarnissaat innersuussutigaa, tassami Skandinaviami atorluarsinnaanerat takuneqareermat.

6.2.4 Kuuit kuuffii

Kuuffinnik naliliiniarnerni aallaaviusussat pingajuat tassaavoq kuuit kuuffiisa qanoq pitsaatiginerisa misissorneri. Kuuit kuuffiat kuutsitinngikkuni kuutsitissaaq, taamaammat naliliineq ajornanngitsuuvoq tassanimi nalileeriaaseq 0/1 atorneqarmat, kuutsitinersoq imaluunniit milissimalluni kuutsitinnginnersoq nalilerneqartarmat. Biilimik ingerlasumik assiliilluni kuuit kuuffiisa qanoq inneri takujuminaattarput taamaammallu ROADEX-ip siunnersuutigaa ingerlaarnermi videoliuutit pingajuat kuuit kuuffinnik naliliinerni atorneqartussaq 90°-mik qivertillugu assiliisinneqassasoq.


6.2.5 Kuuffissuit

Biilimik ingerlaartumik kuuffinnik nalunaarusiornermi, kuuffissuit qanoq inneri misissorneqartassapputtaaq, tamanna sannat pitsanngorsannginnerini aammalu aserfallatsaaliinissamik isumaqatigiissusiunnginnermi aallunneqartassaaq. Kuuffissuit qanoq innerinik paasiniaaneq sivisusarpoq akeqartarlunilu, taamaammallu automatiskimik nalileeriaaseqartoqanngilaq. Kuuffissuarnik naliliineq isimik naliliinerussaaq quppartitsernerillu assilineqartassallutik. Kuuffissuup koordinatii immiunneqartassapput. Kuuffissuullu sumiissusaa 400 MHz GPR survey atorlugu nanineqareersinnaavoq.


Kuuffissuit qanoq inneri arlalissuartigut paasiniarneqarsinnaapput. Una malitassiaq svenskit malitassiaraat kuuffiussuarnilu nalilersuinerni atorluarsinnaanera paasineqarsimavoq.

  • Sorleq (aqqusinersuarmi / aqqusinersuarnut isertarfimmiluunniit kuuffissuaq)
  • sanaa (sementeq, plastikkeq, savimineq assigisaallu)
  • angissusaa (diameteria ilorleq)
  • utoqqaassusaa (Qanoq sivisutigisumik suli atorneqarsinnaava?)
  • kuutsitisinnaassusaa (Kuutsitisinnaassusaa naleqquppa? Kuuffissuaq mikivallaarpa?)
  • qanoq innera (Kinneqarpa, imaluunniit kuuffik narlorinnersoq)
  • qerummut sillimanersoq (Kuuffissuaq qerisoortarpa?)
  • neriuineq (Imeq neriuisimava? Kuuffiup sivinganertai patajaappat?)
  • portussusaa (kuuffik portuvallaarpa?)
  • nammassinnaassusaa (Iluserlerneqarpa, ajoquserneqarluni, nukilaappallaarluni itersanitsitersimava?)
  • imeq (Erngup kuunnerata sakkortussusaanik paasisaqartoqarsinnaava? Sukkassusaa kemiskimillu akui?)
  • sumiiffia (Kuuffik inissaminiippoq, qatsissusissaminiiluni takissusaalu naammalluni?)
  • Kuuit kuuffii (peqarpa imaluunniit pisariaqartinneqarpat?)
  • Qaavaniittut portussusaat (Kuuffissuup qaavani naammattumik aqqusineq sannaqarpa?)
  • Avatangiitsit (Arlaannik erngup kuunnerata sukkassusaanik malunnartoqarpa, nakkarneranik aammalu kuuffissuup naqqanik? Imeq nammineerluni kuussinnaava? Arlaannik sapuneqarsimava?)
  • Angallattunut isumannaassusaa (biilit kuuffissuup isuanut aporsinnaappat?)

Aallaavia:

Bakgrundsdokument till handledning för identifiering av behov av avvattningsåtgärder

Kuuffissuit pingasunik pitsaassusilerneqarsinnaapput.

Pitsaassuseq 1: Kuuffik iluamik kuutsitilluarpoq; aserfallatsaalineqartariaqanngilaq

• Imeq nammineerluni kuuttarpoq, ingasattunik malunnartoqanngilaq


Pitsaassuseq 2: Iluarsineqartarialik; Kuuffissuaq salinneqartariaqarpoq / supullugu

• Diameteriata 25 %-ia sorujunnik immersimavoqh

• Kuuffissuaq ujaraqarpoq imaluunniit sorujoqarluni imermik kuuffissuakkut kuuttoqarsinnaanani

• Naasut kuuffissuup isaariaaniittut imeq sapusimavaat


Pitsaassuseq 3: Iluamik kuuffissuaq kuutsitinngitsoq, suli annerusumik misissorneqartarialik aammalu suliarisarialik

• Kuuffissuaq quppartitsersimavoq, kuuffissuaq sequmissimasoq

• Kuuffissuup isui malarsimapput

• Patajalersimasoq

• Kuuffissuaqartariaqaraluarpoq kisiannili kuuffissuaq amigaataavoq


6.3 Kuuffinnik nalunaarusioriaatsit

Kuuffinnik nalunaarusiorniarnerni piffissaq eqqorluarneqartariaqarpoq. Kuuffinnik nalunaarusiornissat aallartinnissaat upernaakkut aputip aattorfiani naasullu kuuffiit naqqi naaffiginnginnerini aallartillugit pitsaanerpaasarpoq. Tamatuma nalaani kuuffiit qanoq assigiinngisitaartigineri ersarissumik takuneqarsinnaasarput imeq annertooq kuuffikkoortarmat. Nalunaarsuutinik katersineq kuuffiit alanngortani aput aassimatsiariartoq aallartinneqarsinnaapput, nalunaarsuinerillu naasut kuuffiup naqqani naalinnginnerini naammassineqassallutik. Kuuffinnik nalunaarsuutinik katersinerit aamma ukiami ingerlanneqarsinnaapput. Nalunaarsuutinik katersinerit orpiit pilutaasa katareernerini aallartinneqarsinnaapput sulilu nuna apummik qallertinnagu naammassineqassallutik. Ukiaq upernaamut naleqqiullugu pitsaavallaanngilaq tassami imeqannginnerullunilu naasoqarnerusarmat.


Kuuffinnik nalunaarusiat sanillersuunneri upernaami ukiamilu ROADEX-ip kuuffinnik misileraanerini Umeå Södra-mi Sverigemiittumi aallunneqarsimapput. Inerneri aallaavigissagaanni kuuffiit annerpaartaat (70 %-ingajaat) upernaakkut ukiakkullu pitsaassusilerneri assigiissimapput. Kuuffiit annikitsuarartaannaat (0,5 %) annertuumik upernaakkut ukiakkullu pitsaassusilerneri, ajornerutillugu pitsaanerutilluguluunniit, assigiinngissimapput. 18,1 %-ii upernaakkut pitsaanerutinneqarsimapput 11,6 %-iilu upernaakkut ajornerutinneqarsimallutik.


Assigiinnginnerinut peqqutit assigiinngitsuupput. Peqqutaanerpaaq tassaavoq toqqavik pitarneqarsinnaammat imaluunniit kuuffimmi imeqassuseq. Suliami tassani aamma kuuit kuuffii taamannak upernaakkut ukiakkullu pitsaassusiliinernik naleqqersuunneqarsimapput. Taamaallat kuuit kuuffii 45 %-ii upernaakkut ukiakkullu pitsaassusilerneqarsimagamik.


ROADEX-ip nalunaarusiaa: “Summary of Drainage Analysis in the Umeå Area, Sweden, Seasonal Tests and Tools for Outlet Ditch Inventory”

6.3.1 Uuttortaanermi atortut nalunaarsuutinillu katersinerit

6.3.1.1 Naliginnaasumik

ROADEX-ip suliaasa siunnersuutigaat kuuffinnik nalunaarusiornerni uuttortaanerni atortut biileqartinnissaat, portussusaa naammattoq isikkivilik, ungasissutsinut uuttuutitalik (DMI), 2-3 digitalit videoliuutit assiliivittallit, GPS-it aammalu qarasaasiaq angallattagaq nalunaarsuutinut katersinissanut naammattumik programmilik. Uuttuinermi biileq naammattunik isumannaallisaateqassaaq. Inuit marluk, aquttoq uuttuisorlu uuttuinermi pisariaqartinneqassapput.


6.3.1.2 Videoliuutit Assiliiviillu

ROADEX-ip misilittaatigeriigaasa takutippaat biilimik ingerlaarluni kuuffinnik nalilersuainerit, allamik kingusinnerusukkut kuuffiit qanoq innerinik takussutissartaqanngippata nalilersuutissatut aallaaviusinnaanngitsut aammalu akuerineqarsinnaanngitsut. Tassami qulaleraluaraanni assiliisoqarsimanngippallu  kingorna kuuffiit qanoq kuutsititigineri takoqqinneqarsinnaanngillat. Taamaammat siunnersuutigineqarpoq kuuffinnik nalilersuinerit minnerpaamik marlunnik digitalinik videoliuuteqarnissaat imaluunniit assiliiveqarnissaat, biilip qaliaanut minnerpaamik aqquserngup qaavanit 2 meterinik qutsissulinnik ikkussisoqarnissaa. Assiliissutip aappaata aqquserngup tuiusaa kuuffiullu eqqaa assilissavaa aappaatalu aqquserngup qallersaataa assilissalluniuk. Nalunaarsuutinik katersissutit nipinik aamma immiussisinnaassapput taamaasilluni eqqaasassat immiunneqarsinnaaniassammata.


Suna tamarmi taamaaffissaminiissappat, kuuffinnik nalilersuinissat pingasunik assiliissusilerluni aallunneqartussaagaluarput, pingajua qiversillugu kuuit kuuffii saneqqunneqartut assilineqarsinnaaniassammata. Taassuma assilisai kuuit kuuffiisa qanoq innerinut nalilersuutissatut atorneqarsinnaassapput. Videoliuutit imaluunniit assiliiviit pitsaassusaat annertusariaqarpoq paasissutissat pissarsiarerusutat takuneqarsinnaaniassammata, minnerpaamik ersarissuseq 640×480 pixel atorneqartariaqarpoq. Assiliiviit tamarmik assiliiffimmit 10-15 meterimik ungasitsigisumut assiliisinnaasariaqarput, assiliinerullu sukkassusaa sukkasariaqarpoq assilisaq ersarissinnaaqqullugu.

6.3.1.3 Atortut allat kuuffinnik nalilersuinerni atorneqarsinnaasut

Assiliivik kiassiut

Assiliivik kiassiut, aamma infrarød-kamera-mik taaneqartartoq, avatangiisut qinngornernik aniatitaat infrarød-frekvens-imik uuttuserluni assilineqartarput. Qinngornernik videoliuut videoliuutinut naliginnaasunut assinguvoq. Assiliissutit “naliginnaasut” qaamanermik assiliisartut, naliginnaasumik qaamaneq ersarissoq frekvensia 450-750 nm assilisarpaat. Assiliivik kiassiut sanilliutissagaanni frekvensit 14 000 nm-erit tungaanut assiliisinnaavoq.


Assiliiviit kiassiutit malussarniutaat marlunnut immikkoortinneqarsinnaapput. Assigiinngitsut marluk tassaapput; assiliiviit kiassiutit malussarniutaat imerpalasumik nitrogen (BST-detector)-imik nillusaatilik aammalu assiliiviup malussarniutaa nillusaateqanngitsoq (microbolometer-detector).

Assiliiviit kiassiutertallit ungasinngitsoq tikilliugu akisusarput, tassami teknologi nutaaq atorneqarmat sanaartortullu ikinnerat peqqutaammat. Maannakkumut assiliiviit kiassiutertallit 38000 kr-mit (5,000 €) aallartipput. Assiliiviit kiassiutertallit pitsaasut 220000 kr-ninik akeqarsinnaasarput. Assiliiviit taakku pitsaasut aqquserngup qallersaataanik ajoquserneeqqanik nassaarniarnerni atorluarneqarsinnaapput.

Kuuffinik nalilersuinermi assiliivik kiassiutertalik atorneqarniarpat assiliiviit naliginnaasutulli biilip qaavanut ikkunneqassaaq. Videoliuutit “naliginnaasut” GPS-kordinatinillu uuttuut aamma kiassiummik assiliineq ilutigalugit assiliisinneqassapput. Assiliivik kiassiutip kuuffiup tungaanut assiliissaaq aqquserngullu ilamernga aamma assilissallugu. Assiliinerup nalaani biilip ingerlaarnerata sukkassusissaa 30 km/t-mut killeqartinneqassaaq.


Assiliivimmik kiassiutertalimmik assiliinerit majimi junimiluunniit aallukkaanni pitsaanerpaasarpoq. Ullaaralaakkut aallartilluni pitsaanerpaasaarpoq, ullaakkummi seqernup kiaasa qinngorneri assilisamut sunniuteqarpallaarneq ajormata. Seqernup kiaasa qinngorneri nunap qaava kiatsingaatsiarsinnaasarpaat.


Assiliiviup kiassiutertallip assilisai pitsaassutsinut sisamanut immikkoortinneqarsinnaapput, tassani kuuffiup naqqata kiassusaa pineqarluni. Kiassassutsimut pitsaassusiliinerit ukuupput:

– Pitsaassuseq 1: Kissartorujussuaq

– Pitsaassuseq 2: Kissalaartorujussuaq

– Pitsaassuseq 3: Kissassuseq naliginnaasoq

– Pitsaassuseq 4: Nillataartoq

– Pitsaassuseq 5: Nillertorujussuaq


Laser skannerit

Ukiuni kingullerni laser skanerit aqqusinerni misissuinerni atorneqartarnerat annertuseriarsimaqaaq aammalu siuariartornerisa takutippaat uuttueriaaseq taanna aqqusinerni pitsaassuseeriaatsini arlalissuarni atorneqarnerulerumaartoq. Laser skanerip uuttuisarneri ungasissutsinik siumut-utimullu uuttuinernik aallaaveqarput, uuttuinerit laserip qinnguineraniit uuttukkap tungaanut utimullu uuttuisoqartarpoq. Qinngornerup qivernera naluneqanngippat, qinngornerillu biilimit ingerlaartumit sumut tamaanga qinnguippata, 3D-mik “toorneeraaqqanik” aqqusinermik avatangiisaanillu assiliartalersuisoqalersinnaavoq. “Toorneeraaqqat”, millionit, tamarmik sumiiffiat x, y, z-millu koordinaatiligaapput, uteriarnerisalu sakkortussusaallu aamma paasissutissatut ilaasarlutik.


Laser skannerit pingasunik atortoqarput: Laser skanneri, skannereq, tigooraasorlu. Laser skannerip qinngorneq pilersittarpaa, skannerillu qinngorneq seqersittarlugu, tigooraasup qinngorneq utertoq tigusarpaa ungasissusaalu qinngukkamut uuttortarlugu. Ungasissuseq qaamarngup ingerlaarnerata sivisussusaanik, imaluunniit qinngornerup sanguallannera, ataatsikkulluunniit uuttortarpai.

Laser skannerit ingerlaarluni uuttuutitut atortakkat pitsaassusaat akiilu assigiinngiiaarsinnaapput, marlunnulli immikkoortinneqarsinnaapput a) sakkortuut nakertullu, “LIDAR”-imik atillit aammalu b) akikitsut kialluunniit pigisinnaasai laser skannerit, qanittumut uuttuisinnaasut sakkukinnerit nakiinnerillu.


Aqqusineeqqani laser skannerinik uuttukkat inerneri assigiinngitsunut atorneqarsinnaapput. Illerngit paasiniarlugit aqquserngup kippaata titartarnera sananeqarsinnaavoq, aammalu aqquserngup qallersaataani imermik sapusisumik naasoqarneranik takutitsisinnaalluni. Aqquserngup qalipaasersukkamik qatsissusaata assiliornerata sumi nakkaakkiartortoqarnera sumilu kuuffiit milissimaneranik takutitsisinnaavoq. Assinit taamaattunik aqquserngup silissusaata allanngornera aamma takujuminartaqaaq. Uuuttueriaatsit allat ilanngunneqarpata aqqusinermik paasissutissiilluartoqarsinnaavoq kuuffiit kuutsitinerlunnersut taamalu iluserlertitsinersut qerummillu qattuninitsitinersut takuneqarsinnaassalluni.



Laser skannerit angallattakkat nakersut uuttuisimagaangamik marlunnik inerneqartarput; qeruup qattuninitsitinerani qattuneq annerpaaq aasamilu aattorfiup nalaani atsissuseq minnerpaaffik, uuttukkat assigiinngissusaat kisinneqarsinnaavoq. Inerneralu qeruup qattuninitsitinera videoliarineqarsinnaalluni.

6.3.1.4 Sumiissusersiuutit

Kuuffinnik uuttuinerit tamarmik videortaat, assertaat, kuuffinnillu nalilersuinerup inerneri GPS-koordinaatiannut ikkunneqarsinnaasariaqarput aqquserngullu databaseqarfianut ikkunneqarsinnaasariaqassallutik. Tamanna qulakkeerniarlugu GPS-it assigiinngitsut atorneqassapput imaluunniit GPS-eq DGPS (-> FAQ)-itut pitsaassusilik atorneqassalluni. Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq nalunaarsuutinik katersinerup nalaani GPS-ip saniatigut DMI atorneqassasoq. GPS naliginnaasumik z-koordinatimik tunisisarpoq, taamaattorli qullasissuseq uuttugaa eqqoqqissaassanani, paasissutissarmi kuuffinnik nalilersuinerni aqquserngup qutsinnerpaartaa atsinnerpaarlu uuttorsinnaasussaavaa.


6.3.1.5 Uuttuinermi inuttat

Uuttuinermi inuttat, ingammik uuttuisoq, naammattumik pikkorissarsimasariaqarpoq taamaasilluni malitassiat malillugit pitsaassutsit ilisarisinnaallugillu aalajangersinnaaniassammagit. Aquttup aamma pitsaassusiliinerit nalunngipajaassavai pisariaqaraangallu uuttuinermi ikiuussinnaassaaq. Sulisut tamarmik qanoq uuttuisinnaanermik ilinniarsimassapput aqqusinermilu isumannaallisaaneq aamma ilisimassavaat.


Uuttuinnginnermi ullormi ataatsimi inuttat pikkorissartinneqassapput, kuuffinnik nalunaarusioriaatsit tamaasa sungiusarneqassallutik. Pikkorissarnermi misilittaasoqassaaq inuttat aqquserngup ilaanik uuttugassaminnik toqqaassallutik. Kingusinnerusukkut allaffimmi uuttuisut inerneri tamarmik nallersuunneqassapput.

6.3.2 Nalunaarsuutinik katersineq

Nalunaarsuutinik katersinermi aqquserngup ingerlaarfia ataasiarlugu uuttuiffigineqassaaq, aqqusinermilu ingerlaarfiit immikkut uuttorneqartassapput. Aqquserngulli silissusaa 5,5 meterinik aminneruppat uuttuineq ingerlaarfinnik ataasiaannartinneqarsinnaavoq.


Nalunaarsuutinik katersinermi biili ingerlaartoq 20-30 km/t-mimut sukkassusissaa killeqartinneqassaaq, biilerlu aqquserngup qallersaataata sinaagut ingerlaassaaq taamaasilluni kuuffiit aqquserngullu sinaa akornguteqanngitsumik assilineqarsinnaaniassammat.

Uuttuisup aallarniutaasumik kuuffiit sinaalu kuuillu kuuffii qarasaasiamut angallattakkamut allattorlugit pitsaassusilersorsinnaavai, saneqqutanilu videoliuutip immiussinerani oqaaseqarfigisarsinnaallugit. Oqaaseqaatit ukuninnga imaqartassapput:

• kuuffiit pitsaassusilerneri;

• aqquserngup kippaata pitsaassusilernera;

• allattuivimmi kukkunerit kingusinnerusukkut aaqqinneqarsinnaasut;

• ivikkanik naasunilluunniit imermik sapusisunik takusaqaraanni imaluunniit aqquserngup qallersaataata ajoqusernera;

• kuuffiit sinaasa arlaat kuuffiup naqqanut sisujartulersimappat sisusimappalluunniit imeq sapullugu.

Oqaaseqaatit taakkua nalitoorujussuuneri paasineqarsimapput tassami paasiniakkat uppernarsarneqarlutillu uterfigineqarsinnaammata.

6.3.3 Nalunaarsuutinik toqqorsineq tammatsaaliuinerlu

Nalunaarsuutit asimi uuttirneqarsimasut ullut tamaasa qarasaasiamut toqqorneqartassapput aammalu hard diskimut angallattakkamut, ilanngullugu allaffimmi suliat toqqorneqarajussapput. Nalunaarsuutit aqqusinermut piginnittumut tunniutinnginnerini Videoliat assilianngortinneqarsinnaapput taamaasilluni qarasaasiami inissamik sipaartoqarsinnaalluni.

6.4 Kuuffinnik nalunaarsuutinik katersinermi nalunaarusiorneq

6.4.1 Naliginnaasumik

Suliap ingerlannerani siullermik nalunaarsuutit aqqusinermut pineqartumut tamarmik atassuserneqassapput. Road Doctor Designer ® assigisaaluunniit softwareq atorlugu taamaasiortoqarsinnaavoq, kuuffinnik nalilersuinerit aallarnisaatit, kippaata titartarnera, videoliat digitalit assillu ataatsimoortullugit toqqorneqarsinnaapput. Aqquserngup isikkuanik nalunaarsuutit (illerngit ersalinerillu) suliamut tassunga aamma ilanngunneqassapput, ajornanngippat ukiuni tallimani uuttortarneqarsimasut kingulliit ilanngunneqassallutik. Nalunaarsuutit taakkua aqqusinermit piginnittumit aaneqarsinnaasarput imaluunniit sumiiffimmut uuttoriartuinnarneqarsinnaallutik. Taamaasiortoqareerpat, kuuffinnik nalunaarusiorneq arlalinnik periuuseqarluni ingerlanneqarsinnaavoq, tassani qanoq annertutigisumik aqquserngup isikkuinik nalunaarsuutaateqartigineq  apeqqutaavoq. Uuttukkat 10 meterikkaarlugit imaluunniit 20 meterikkaarlugit agguaqatigiisinneri atorneqartassapput. Uuttukkat 100 meterikkaarlugit agguaqatigiisinneri takivallaarput uppernaallisarlutillu. Aqquserngup qallersaataata aseruatitersimanera kuuffiullu pitsaassusaata ataqatigiisinneri ilanngullugit maluginiarneqassapput.


Aqqusinerni qallersaatitaqanngitsuni, kuuffiit nalunaarusiornerisa inerneri upernaami aattorfiup nalaani uuttukkanut sanilliunneqartassapput, aammalu sequmiaatitsersimanerit ingerlaarfimmi videoliorluni assiliilluniluunniit assilisanut sanillersuunneqartassallutik. Assersuutissaalluartoq, pigineqassappat, tassaavoq BCI-p kisitsisaa, taanna nakkartitsissummit deflektometerimit (FWD)-mit kisitaavoq.


Qeruup qaffatsitineri kuuffiillu aamma sanillersuunneqarsinnaapput, tassani IRI-mik ukiukkut uuttuineq atorneqarsinnaalluni, imaluunniit antenimit qatsissusersiornerit nunap iluanut radari GPR-imit uuttukkat atorneqarsinnaallutik. Aamma Laser Skannerimit uuttukkat atorlugit sanillersuussisoqarsinnaavoq. Taamaasiorluni aqquserngup ajoqutai suatungaaniinnersut nassaaripallanneqarsinnaapput.

6.4.2 Aqqusinerni qallersaatilinni kuuffinnik pitsaassusiliineq

ROADEX-ip aqqusinerni qallersaatilinni kuuffinnik pitsaassusileeriaasia ataani amatut allaatigineqarpoq:

Pitsaassuseq 1: Kuuffik atorluarsinnaasoq

Allaatiginera: Kuuffik quppartitersimanngitsoq. Aqquserngup kippaata ilusaa pitsaavoq aammalu imeq qallersaammit kuuffimmut kuuttoq assersimanngilaq. Akornguteqanngitsumik imeq kuuffinni kuuppoq.


Pitsaassuseq 2: Kuuffik ajorpallaanngitsoq

Allaaserinera: Aqquserngup kippaata ilusaa annikitsunnguamik allanngorsimavoq. Aqquserngup tuiusaa annikitsumik ivigaqarpoq imaluunniit naasoqarluni taamalu imeq kuuffimmut kuulluanngitsoortittarlugu. Kuuffinni naasut imeq unitsiallattarpaat taseqqertitsillutillu. Aqquserngup sinaata sivinganertaanit nuna annikitsunnguaq kuuffimmut nakkaavoq kuuffillu ikkannerulersillugu, erngup kuunnera arriillisillugu erngullu killinga qaffatsillugu.


Pitsaassuseq 3: Kuuffik ajortoq

Allaaserinera: Iluserlernerit aseruaatitsernerillu aqquserngup ilaani annertupput. Aqquserngup tuiusaa portusuunik ivigaqarsinnaavoq imaluunniit torsusuumik naasimalluni taamaasilluni aqquserngup ingerlaarfiani tuiusaaniluunniit taseqqertertsilluni. Kuuffinni naasut imeq kuunneq ajulersittarpaat imerlu kuukkunnaarsittarlugu. Kuuffiit sinaannit nuna patajasoq kuuffimmut nakkakaasimavoq taamalu imeq sapullugu. Kuuffiit milinngasut imaluunniit kuuit kuuffii milinngasut kuuffimmut imeq kuutsinneq ajorpaat. Aqqusineq kuuffeqanngilaq.


Kuuffinnik nalunaarusiorneq aqqusinerni qallersaatilinni aqquserngup aseruaatitersimanera kuuffiullu pitsaassusaanut sanillersuussinnaanera misissorneqartassaaq. Tamanna arlalitsigut aallunneqarsinnaavoq:

A. Aqquserngup isikkuinik nalunaarsuutit ukiunut kingullernut arlalinnut pigineqarpata. Periuseq siulleq, illinerit ukiumut itisiartuaarneri ukiut siuliini uuttukkat aallaavigalugit liniær regresioni (grafimi uuttukkat toornertai narlorissumik uiguuserneri) atorlugu kisinneqartarput. Taamaasiorniaraannili aqquserngup isikkuanik nalunaarusiat ukiut arlallit uuttorneqarneri uppernartuusariaqarput. Qanittumi aqqusineq qallersaaseqqinneqarsimappat isikkualu allanngortippallaarnagu, (soorlu sannaanik nutarsaaneq), nalunaarsuutit nutaanngitsut qallersaaserinissami atorneqarsinnaapput.


Illisiartuaarneq naliginnaasuuvoq illisiartuaarneq 0,8-1 mm/ukioq-pat angallattunut (AADT) < 5000 lastbilinut ullukkut ingerlaartartunut, aammalu <1,4 mm/ukioq ullormut lastbilinut 5000 ingerlaartunut. Ukiumut illiartuaarneq 2 mm-riuppat, illiartuaarneq ingasalluinnassaaq ajorluinnarlunilu. IRI-i atorlugu aqquserngit pitsaanerinut ajornerinulluunniit naliliinissat ajornakusoortarput, naliginnaasumillu IRI atorlugu naliliisoqarpiarneq ajorpoq.


B. Aqquserngup isikkuinik nalunaarsuutit taamaallaat ukiumi ataatsimi uuttorneqarsimappata. Ukiumut ataasiinnarmut aqquserngup isikkuinik nalunaarusiortoqarsimappat ukiunilu kingullerni qalliinerit naluneqanngippata periuuseq alla atorneqarsinnaavoq. Tassani illiartuaarneq liniær model atorlugu kisinneqassaaq, titarneq marlunnit toornernik ukuninnga aalajangerneqassalluni: qalleereernerup kingorna illilernernit aammalu illinernut uuttukkat kingulliit aqquserngup isikkuanik nalunaarusiornermeersunit. Qallersaasiinermi illineq 2 mm aallarniutigineqarsinnaavoq.


C. Illinerit agguaqatigiisinneri IRI-llu nalunaarsuutaat kuuffiit pitsaassusaanni assigiinngitsuni. Soorlu eqqaaneqareersutut, illinerit agguaqatigiisinneri IRI-llu kisitsisaat immikkut aqquserngup kittaarlugu kisitsinermi kisinneqartarsinnaapput aammalu kuuffiit tamarmik pitsaassusaat pigineqartut kingulliit atorneqarsinnaallutik. Aqquserngit ingerlaarfii illugiit kuuffittaat pitsaassusilerneqareeraangata, kuuffik ajornerpaaq statistikkimi IRI-mik illinerni atorneqartassaaq. Kisitsisit taakkua kuuffiup Pitsaassusaanut 1-mut naleqqersuunneqassapput. Kisitsineq aallavigissagaanni, kuuffiit Pitsaassusaat 2 aamma 3-p agguaqatigiisinneri illinerit kisitsisaannut 5 %-imik Pitsaassuseq 1-miit annerussaaq, taamaappat kuuffilunnerup aqquserngup aseroriartorneranut peqqutaasimassaaq. Paasissutissaq taanna kingusinnerusukkut kuuffinnik aserfallatsaaliinissanik aaliangiinissani atorneqarsinnaavoq.


Aqquserngup qallersaataata ukiuni qassini “atuussinnaassusaata” statistikkikkut faktoria aamma kisinneqarsinnaavoq. “Atuussinnaassutsip faktoria”-ta takutittarpaa qanoq kuuffilunnerup qallersaatip ukiuni qassini atuussinnaaneranut sunniutaa. “Atuussinnaassutsip faktoria” kisinneqartarpoq aqqusinermi aalajangersimasumi illerngit ajornerpaat 10 %-ii aallaavigalugit, aammalu ersalinerit agguaqatigiisinneri, taakkulu kisiatsisit  kuuffiit Pitsaassusaat 1-mut illisitsinerannut sanillersuunneqartarput. Aqqusinermi aalajangersimasumi kuuffiup Pitsaassusaa 3 10 %-imit anneruppat, nallersuunnera illerngit itissusaasa agguaqatigiisinnerisa pitsaassusaat pingajuata siulliullu akornganiissaaq. Taamaattuni, kuuffiit Pitsaassusaat 3 10 %-imik minneruppat, aqquserngup “atuussinnaassusaa” Pitsaassuseq 3 aamma 2 assigiinnassavaat.


6.4.3 Aqqusinerni qallersaateqanngitsuni kuuffinnik pitsaassusiliineq

ROADEX-ip aqqusinerni qallersaateqanngitsuni orpippassuilluunniit aqqutaanni kuuffinnik pitsaassusileeriaaseq imannak allaatigaa:

Pitsaassuseq 1: Kuuffik atorluarsinnaasoq

Allaatiginera: Kuuffik quppartitersimanngitsoq. Aqquserngup kippaata ilusaa pitsaavoq aammalu imeq qallersaammit kuuffimmut kuuttoq assersimanngilaq. Akornguteqanngitsumik imeq kuuffinni kuuppoq.


Pitsaassuseq 2: Kuuffik ajorpallaanngitsoq

Allaaserinera: Aqquserngup kippaata ilusaa annikitsunnguamik allanngorsimavoq. Aqquserngup tuiusaa annikitsumik ivigaqarpoq imaluunniit naasoqarluni taamalu imeq kuuffimmut kuulluanngitsoortittarlugu. Kuuffinni naasut imeq unitsiallattarpaat taseqqertitsillutillu. Aqquserngup sinaanit sivinganertaanit nuna annikitsunnguaq kuuffimmut nakkaavoq kuuffillu ikkannerulersillugu, erngup kuunnera arriillisillugu erngullu killinga qaffatsillugu.


Kuuffik ajortoq

Allaaserinera: Iluserlernerit aseruaatitsernerillu aqquserngup ilaani annertupput. Aqquserngup tuiusaa portusuunik ivigaqarsinnaavoq imaluunniit torsusuumik naasimalluta taamaasilluni aqquserngup ingerlaarfiani tuiusaaniluunniit taseqqertertsilluni. Kuuffinni naasut imeq kuunneq ajulersittarpaat imerlu kuukkunnaarsittarlugu. Kuuffiit sinaannit nuna patajasoq kuuffimmut nakkakaasimavoq taamalu imeq sapullugu. Kuuffiit milinngasut imaluunniit kuuit kuuffii milinngasut kuuffimmut imeq kuutsinneq ajorpaat. Aqqusineq kuuffeqanngilaq.


Aqqusinerni qallersaateqanngitsuni kuuffinnik nalunaarusiorniarluni pilersaarusiornermi sumi kuuffilunnermik aallaaveqartumik qeruk qaffatsitisimanerata naninissaa siunertaasarpoq, allatut oqaatigalugu sumi kuuffiluttoqarnera taamalu qerummik qattuninitsitisoqarnersoq naniniarneqartarpoq. Taamaasiortoqarsinnaavoq nunamik assiliat atorlugit aammalu ilusiliissutit softwarerit upernaami aattorfiup nalaani sumi sanngiillisoqartarneranik takutitsisartut, kuuffiit pitsaassusaat aammalu aqqusinermik videoliat assilisallu atorlugit. Qeruup qaffatsitineranik uppernarsaatissanik nalunaarsuutinik katersisoqarsimanngippat, sumi qeruk qaffatsitisinnaanersoq upernaami aattorfiup nalaani aqqusinermi videoliorluni pissarsiarineqarsinnaapput. Assiliivik kiassiut imaluunnit laser skannerimik qeruup qattuninitsitinerisa portussusaanik uuttuut atorlugu sumi qerummik qattutsittoqarsimaneranik takusaqartoqarsinnaavoq.


Kuuffinnik nalunaarusiornerit aqqusinermi qallersaatitaqanngitsumi upernaami aattorfiup nalaani aqquserngup sanngiilliffiani.

Aqqusinerni qallersaateqanngitsuni ammukajaakkoortuni aqquserngup kippaata isikkua maluginiarneqassaaq, aqquserngit ammukajaakkut sipisisuni nuna aqquserngup illuani qattunerusarpoq illuanilu atsinnerusarluni. Qeruup qattuninitsitineri aqqusinerni ammukajaakkoortuniikkajuttarput.

Sumi nuna sisusimappat imaluunniit nunamik sisujartortoqarpat ammukajaaq aqquserngup ataaniittoq kuuffilerinerni nalunaarusiornerni assiliortorneqassaaq. Kuuffinni saliinermi saniit nunami taamaattumi nunap qaanut qimanneqassanngillat.

6.4.4 Kuuit kuuffii

Kuuffinnik nalunaarusiamik takutitsiniaraanni siunnersuutigineqarpoq kuuit kuuffiisa, aaqqissugassat, sumiiffii nunap assinganut titartornissaat imaluunniit tabelinngortinnissaat. Tabelip takutissavaa aqquserngup aqqa, kuuffiup sumiiffia (talerperlermi saamerlermiluunniit) aammalu kuuffittaata sorliunera.

Ajoqutit soorunami takkussinnaapput biilimit ingerlaartumit uuttuiniartilluni, siumut sammisumik assiliivilinni kuuit kuuffiata ilisariniarnissaa, taamaammallu uuttueriaaseq tamaattoq iluatsittuaannarneq ajorpoq. Taamaammat siunnersuutigineqarpoq allaffimmi nalunaarusiornermi kuuit kuuffiisa GPS-i z-koordinatillu uuttuinerup nalaani uuttukkat aallaavigalugit ilumut kuup kuujunera uppernarsarneqarnissaa. Naliginnaasumik kuuit kuuffii tamarmik immikkuullarissuusarmata immikkut nalilersugassaasarput. Assiliisoqarniarpalli aammalu ajornanngippat biilit kuuit kuuffiissa saneqquneri tamaasa unillatsiartassaaq.

Naggataasumik, soorlu siusinnerusukkut siunnersuutigineqareersoq, assiliiviup pingajua ingerlaarfimmit 90º-mik qivertinneqassaaq, taamaasillunilu biilip ingerlaarnerani kuuffiup qanoq innera pitsaanerusumik videoliaraluguluunniit assilineqarsinnaavoq kinngornagullu atoqqinneqarsinnaassallutik.

6.5 Sumiiffiit ajoqutillit naniniarnissaat

Kuuffinnik aserfallatsaaliiffissat imaluunniit aserfallatsaaliinissamik isumaqatigiissusiornissat softwareq tulluarsagaq atorlugu aallunneqartarput. Uani suliami takusinnaasat paasissutissallu ataatsimut kattunneqarsimapput: soorlu aqqusinermi videoliat assilisat, assiliartat, illerngit aammalu IRI-mik qanganisanik kisitsisaatit, ukiumut illeriarnerit (kisinneqarsinnaasimappata), aqquserngup narlorissusaa (Z-koordinatit) aammalu kuuffiit nalilersornerini inernerit.

“Immikkut kuuffilerisassat” kuuffinni 2-mik 3-milluunniit pitsaassusilikkani immikkoortukkuutaarlugit ataani allattorneqarsimapput. (Malugiuk: Kittaarinermi kuuffinnillu nalilersuinerni, kuuffiup aqquserngup sinaaniittup ajornerpaap kuuffiup pitsaassusaata agguaqatigiisinnera aalajangertarpaa):

  • Sumiiffinni ukiumut illeriarneq 1 mm/ukioq-mit annerugaangat angallattut <3000 lastbilit/ullormut-gaangat, ukiumut illeriarneq 1,2 mm/ukioq-mit annerugaangat angallattut >3000 lastbilit/ullormut-gaangat, aammalu ukiumut illeriarneq 1,4 mm/ukioq-mit annerugaangat angallattut >5000 lastbilit/ullormut-gaangat, aamma
  • Illerngit itissusaat ersarissumik (>5%)-imit sumiiffinni kuuffiit Pitsaassusaat 1-mut sanilliullugit annerugaangat.
  • IRI-p kisitsisaa malunnartumi sumiiffinni kuuffiit Pitsaassusaat 1-mut sanilliullugit annerugaangat.
  • Aqquserngup sinaani kittoqarsimappat, iluserlertoqarluni, nalorissumut sammisunik quppaqarluni imaluunniit perlaasutut ittunik quppartitersimalluni
  • Aqquserngit qallersaateqanngitsut kuuffiisa Pitsaassusaat 2-uppat 3-ulluniluunniit, imaluunniit qeruup qattuninitsitineranik ajoqusersimappat, aqquserngup ingerlaarfiata arlaat kuuffia immikkut iluarsaanneqartussatut aalajangerneqassaaq. Ilanngullugu, kuuffiit immikkut iluarsaanneqassappata imaattunik avatangiiseqartariaqarput:

    Kuuffiup sinaa aqqusinermut ammukajaakkoortumut tulanngavoq, nunataa masalluni aammalu nunataa sermersuup ajataraluniuk imaluunniit sioraaraalluni.

    Aqqusineq sipisivoq aammalu nunataa moræniunngikkuni sioraaraavoq.

    Toqqavik sioraaraappat masattoq aqqusinerlu silissineqarsimappat, aqquserngup sinaani sivinganerit kuuffinnut sisusimappata.

    FWD-p BCI-illu kisitsisaat 80 qaangersimappassuk (issuni uuttukkat minillugit)

    Immikkut ittunik kuuffinnik aserfallatsaaliinissat assigiiaartussaapput, takkajaajussallutik aammalu ilisarnartuni killeqartassallutik, soolu kuuit kuuffiini. Immikkut ittunik kuuffinnik aserfallatsaaliinissat aqquserngup ingerlaarfiini immikkut pilersaarusiorneqassapput.  Kuuffinnik nutarsaanissani qarasaasiaq atorlugu aallartiffissat killiffissaalu aalajangerneqarpata, videoliat imaluunniit assilisat killiliinissanut aalajangeeqataasinnaapput. Taakku atoraanni nutarsaanissat takissusissaat tulluussarneqarsinnaapput, taamaasilluni killingi kuuit kuuffiinut ajoquteqanngitsunut imaluunniit atortunut assigisaannut killittuaannarlutik, imeq nammineerluni aqqusinermit kuussinnaajuaannarniassammat.

    6.6 Kuuffiit nalunaarutaasa inerneri saqqummiunneri

    Kuuffinnik nalunaarusiorneq naammassineqareerpat aammalu sumi arlaanni immikkut ittunik kuuffinnik aserfallatsaalisassat nanineqareerpata aqquserngit ingerlaarfii immikkoortillugit GIS-imut nunap assinganut ikkussuunneqarsinnaapput. Nunap assingisa takutissavaat sumi aqqusineq kuuffilunnersoq taamalu aqquserngup iluserlernernut akiuussinnaaneranik annikillisitsinersoq peqqutaalluni aqqusineq illineqarlunilu qerullu qattuninitsitisimasoq. Naliginnaasumik nuna assingata aqquserngup qeqqa takutissinnaavaa, kippaata titartarnera, aqquserngup illuini kuuit kuuffii sinaaniittullu pitsaassusaat, ukiumut illeriarnerit (illinerulluunniit itissusaa kingulleq), aammalu iluarsaariaasissaq aalajangigaq imaluunniit immikkut ittumik aserfallatsaaliinissat takutissinnaavai.

    Nunap assinginut ilanngullugit, kuuffinnik nalunaarusiornermi inernerit tamarmik digitalimik toqqorneqartassapput, taamaasilluni kingusinnerusukkut nalunaarusiat pilersaarusiaasimasullu databaseminngaanniit aaneqarsinnaaniassammata. Taamaammat koordinatit eqqortut sunaluunniit nalunaarusioraluaraanni suliarigaluaraanni atorneqartuaannassapput. Nunap assinga tuuginnarlugu aqquserngup qeqqata sumiippasinnera aallaavigalugu koordinatilersuisoqarsinnaanngilaq. Nalunaarusiornerit inerneri, assertai, softwarillu ilusilersugaat assigiinngitsut toqqorneqassapput kingusinnerusukkut allaffimmi biilimiluunniit takuneqaqqissinnaaniassammata.

    SHARE: