Like and follow us on Facebook

7 Esimerkkejä kuivatusongelmista ROADEX maissa

ROADEX IV projektin yhteydessä tehtiin useita kuivatusanalyysien demonstraatioprojekteja eri ROADEX maiden alueilla vuosina 2010–2011 ja näiden projektien tulokset tarjoavat loistavan yleiskatsauksen alueilla olevista kuivatusongelmista. Kuten aiemmin on jo ilmennyt, huonosti toimiva kuivatus on yleinen ongelma ROADEX alueella. Jokainen maa on kehittänyt hieman toisistaan poikkeavia käytäntöjä sopimaan omiin erityisiin topografisiin olosuhteisiin, pohjamaatyyppeihin, ilmastoon, tienrakentamiseen ja kunnossapitohistoriaan. Tämä oppijakso esittää yhteenvedon tehdyistä ROADEX töistä ja kuvaa tyypillisiä kuivatusongelmia jokaisen ROADEX maan alueella. Maat on esitelty aakkosellisessa järjestyksessä.

7.1 Grönlanti (Sisimiut)

Luokittelu ja tilastot:

Esimerkit Grönlannin Sisimiutin kuivatusanalyyseissä käytetyistä kuivatusluokista on esitetty seuraavissa kuvissa.


Yleisesti kuivatus on välttävässä kunnossa Sisimiutin taajama-alueella. Karkeasti 41 % tutkitusta tiepituudesta luokiteltiin kuivatusluokkaan 1, kun taas 27 % luokiteltiin kuivatusluokkaan 3 (vakavia kuivatuksellisia puutteita).


Kuivatuksen puutteet:

Pääasiallisimmat kuivatusongelmat Sisimiutin taajama-alueella liittyvät tien yläpuoliseen ojaa sivukaltevassa maastossa. Joissain luiskissa oja on liian matala tai muuten toimimaton. Joissain tapauksissa varsinaista kuivatusjärjestelmää ei ole ollenkaan.



Osa liittymärummuista on tukkeutunut maa-aineksesta ja roskista. Useimmissa tapauksissa nämä rummut kaipaavat vain puhdistusta. Niiden kunto tulisi kuitenkin tarkistaa ja rummut uusia tarvittaessa.




Joillakin tieosilla ei ole lainkaan kuivatusjärjestelmää. Näissä tapauksissa päällysteen päällä tai päällysrakenteessa olevalla vedellä ei ole poistumistietä ja ennen pitkää loukkuun jäänyt vesi aiheuttaa routavaurioita. Tämä koskee erityisesti tieleikkauksia.




Erityistä:

Sisimiutin kaupungin keskustan alueella sivuojia on rakennettu betoniverhouksella. Suurin osa näistä ojista toimii melko hyvin, mutta osa on hajonnut ja tulisi puhdistaa sekä korjata.


Sisimiutissa jyrkkärinteisille kaduille on kehitelty älykäs kuivatusratkaisu. Ojan pohjalle on rakennettu betoniportaat, jotta vesi virtaa alas jyrkkiä rinteitä hellävaraisemmin.


7.2 Suomi

Luokittelu ja tilastot:

Esimerkit Suomen kuivatusanalyyseissä käytetyistä kuivatusluokista on esitetty seuraavissa kuvissa.





Kuivatuksen puutteet:

Muiden maiden tapaan suurimmat kuivatusongelmat Suomen tieverkolla liittyvät yleensä tien poikkileikkausprofiiliin. Näistä kaikista haasteellisimpia osuuksia ovat sivuojat tieleikkauksissa ja tien yläpuolinen sivuoja sivukaltevassa maastossa.



Tulvariskialueilla tasaiset ja alavat kohdat voivat aiheuttaa kuivatusvaikeuksia. Näissä kohdissa vesi voi kyllästää tierakenteen ja johtaa pysyviin muodonmuutoksiin.


Yksityisten sisäänajoteiden liittymärummut ovat erityistapaus Suomessa. Kuten aiemmin on jo mainittu, näiden rumpujen kunnossapitovastuu kuuluu Suomessa yksityisteiden liittymien omistajalle. Tämä voi aiheuttaa ongelmia, sillä usein nämä yksityisteiden omistajat laiminlyövät vastuunsa rummun puhtaanapidosta. Melko usein nämä rummut ovat myös huonosti rakennettuja, liian pieniä tai ne puuttuvat kokonaan. Tämä johtaa tukoksiin tien kuivatusjärjestelmässä ja aiheuttaa päätielle vaurioita.


Erityistä:

Pohjois-Suomessa on tehty viime vuosien aikana useita kuivatusanalyysejä ja nykyisin on olemassa hyvä käsitys kuivatuksen kunnon tärkeydestä ja erityyppisistä ongelmista, joita voi esiintyä jos tien kuivatuksen annetaan rappeutua. Työt keskittyivät erityisesti parempaan kuivatuksen kunnossapitoon ja kuivatuksen kunnon pysyvyyden seurantaan. Rovaniemen ja Kittilän alueiden töitä on dokumentoitu ROADEX IV projektin yhteydessä. Rovaniemen alueen seurantatutkimuksissa vain 41 % erikoiskuivatuskohteiden kuivatuksesta oli virheetöntä. Viat olivat kuitenkin vähäisiä. Vakavia ongelmia havaittiin vain 154 m pituisella jaksolla (2 % koko pituudesta). Tunnistetut puutteet olivat pääasiassa seurausta ulkoluiskien sortumista ojan pohjalle, mikä esti veden virtausta ojassa. Yksi erityinen huomio oli se, että kunnossapitosopimukset eivät velvoittaneet kunnossapitäjää poistamaan paannejäätä ojasta, ennen kuin vesi alkoi virrata päällysteelle. Tällöin on jo liian myöhäistä ja tielle aiheutuu suuria ongelmia, jos näin annetaan tapahtua.


Kittilän alueen kuivatuksen kunnossapidon seurantatutkimukset osoittivat, että kuivatus oli virheetön vain 35 % erikoiskuivatuskohteista. Vähäisiä puutteita havaittiin 25 % tiepituudesta. Syyt puutteiden takana olivat, Rovaniemen alueen tapaan, maa-aineksen sortuminen ulkoluiskista ojan pohjalle estäen veden virtauksen ojassa. Myös huonot liittymärummut ja riittämätön sivuojien pituuskaltevuus pantiin merkille. Erityisiä ongelmia havaittiin Kittilän alueella turvesoiden yli kulkevilla teillä. Kuivatuksen parantaminen oli lähes mahdotonta näillä jaksoilla ja ainoa ratkaisu näytti olevan tien tasausviivan nosto.


7.3 Islanti

Luokittelu ja tilastot:

Esimerkit Islannin kuivatusanalyyseissä käytetyistä kuivatusluokista on esitetty seuraavissa kuvissa.


Ylivoimaisesti suurin osa (79 % tiepituudesta) Islannissa tutkituista tieosista luokiteltiin kuivatusluokkaan 1. Vain 2 % tutkituista tiejaksoista oli kuivatusluokkaa 3. Tämä osoittaa selkeästi, että kuivatuksen kunto Islannissa oli keskimääräisesti paljon parempi kuin missään muussa tutkituista ROADEX alueista.


Palteet luokiteltiin kahteen luokkaan: Luokka 1 (ei palletta), Luokka 2 (palletta on).


Vain 13 % tiepituudesta oli palletta ja suurimmilta osin palteet eivät aiheuttaneet ongelmia kuivatusjärjestelmälle.


Kuivatuksen puutteet:

Islannissa kuivatuksen puutteet kohdistuivat pääasiassa sivukaltevaan maastoon ja tasaisille alueille.Epästabiilien maalajien takia ojien luiskat sortuvat paikoitellen turvealueilla ja tukkivat veden virtausta ojissa. Joillain tasaisilla alueilla havaittiin laskuojia, joissa oli seisovaa vettä ja kasvillisuutta. Joillain tiejaksoilla myös palteet estivät veden virtausta päällysteen päältä.


Erityistä:

Teiden kuivatusjärjestelmä ja paikalliset olosuhteet ovat Islannin tieverkolla melko erilaiset verrattuna muihin tutkittuihin ROADEX projekteihin. Tutkitut tiet sijaitsivat yleensä kuivalla maaperällä tai vulkaanisessa maastossa, jossa ei ollut kuivatusongelmia! Monissa tapauksissa ojat olivat kaukana tiestä (10-15m). Monilla tieosilla oli hevosura tien ja ojan välissä ja joissain tapauksissa tämä hidasti veden virtausta tieltä ojiin.


7.4 Irlanti

Tarkemmat tulokset Irlannissa tehdyistä kuivatusanalyyseistä löytyy ROADEX IV raportista “Summary of Drainage Analysis in Ireland, Roads N56 and N59”

Luokittelu ja tilastot: Esimerkit Irlannin kuivatusanalyyseissä käytetyistä kuivatusluokista on esitetty seuraavissa kuvissa.


Kahdesta Irlannissa analysoidusta tiestä, kuivatus N56 tiellä oli paremmassa kunnossa kuin N59 tiellä. Suurin osa (68,4 %) kuivatusjärjestelmästä tiellä N56 arvioitiin kuuluvan kuivatusluokkaan 1 ja vain 8,1 % kuivatusluokkaan 3. Tie N59 oli hieman huonommassa kunnossa, vain 23,7 % arvioitiin kuuluvan kuivatusluokkaan 1.


Esimerkit palteen luokittelusta Irlannissa on esitetty seuraavissa kuvissa.


Palteet olivat yleisiä Irlannissa. Tiellä N56 suurin osa (55,3 %) palteista arvioitiin kuuluvan luokkaan 1, kun taas 21,4 % oli luokkaa 3. Tiellä N59 palteista 33,7 % oli luokkaa 1 ja 41,8 % luokkaa 3.


Kuivatuksen puutteet:

Irlannissa tien kuivatusjärjestelmä poikkeaa Pohjoismaista, missä ROADEX kuivatuksen tutkimusmenetelmä alun perin kehitettiin. Irlannissa tyypilliset kuivatusongelmat olivat seurausta huonosti toimivista palteista ja jyrkkäluiskaisista kapeista tieleikkauksista.


Erityistä:

Erikoispiirre Irlannin tieverkolla on kiviseinämät/kiviaidat tien lähellä. Yleensä nämä seinämät sijaitsivat vanhalla tiejaksolla, jota ei ollut parannettu. Siellä, missä tien parannuksia oli tehty oli seinämät poistettu. Yleensä seinämät ovat erittäin vanhoja ja monissa tapauksissa näkymättömissä kasvillisuuden takia. Yleensä näillä alueilla tien kuivatuksen ja tien pinnan kunto ovat huonoja.


7.5 Norja

Luokittelu ja tilastot:

Norjassa tutkituilla teillä kuivatuksen kunto jaettiin kolmeen luokkaan: Luokka 1 (hyvä kunto), Luokka 2 (välttävä kunto) ja Luokka 3 (huono kunto). Esimerkit näistä on esitetty seuraavissa kuvissa.


Karkeasti 2/3 tutkituista tieosista arvioitiin kuuluvan kuivatusluokkaan 1. Kuitenkin 15 % teistä oli kuivatusluokkaa 3, mikä on riittävä määrä laukaisemaan päällysteen uusimistarpeen.


Palteet jaettiin kahteen luokkaan analyysiä varten: Luokka 1 (ei palteita) ja Luokka 2 (palteita on).


Palteita havaittiin olevan 34 % tutkituista tiejaksoista, mikä on melko suuri luku.


Kuivatuksen puutteet:

Tutkituilla teillä havaitut kuivatuksen puutteet olivat melkolailla muiden Pohjoismaiden tutkimuksien tulosten kaltaisia. Norjassa on paljon tuntureita ja vuonoja, minkä takia tiet ovat usein (72 %) sivukaltevassa maastossa. Suuret korkeuserot tien poikkileikkausprofiilissa aiheuttavat sen, että sivuluiskat tien leikkauksen puolella voivat olla hyvin jyrkät. Tämä taas voi aiheuttaa kuivatusongelmia ulkoluiskien stabiliteetin ollessa huono.



Erityistä:

Veden aiheuttama eroosio päällysteen reunassa voi olla merkittävä ongelma sivukaltevassa maastossa lumen sulaessa keväällä.



7.6 Skotlanti, Ylämaat

Tarkemmat tulokset Ylämailla tehdyistä kuivatusanalyyseistä löytyy ROADEX IV raportista “Summary of Drainage Analysis in the Scottish Highlands”.

Luokittelu ja tilastot:

Ylämailla tutkituilla teillä kuivatuksen kunto jaettiin kolmeen luokkaan: Luokka 1 (hyvä kunto), Luokka 2 (välttävä kunto) ja Luokka 3 (huono kunto). Esimerkit näistä on esitetty seuraavissa kuvissa.


Tilastot Ylämaiden alueelta osoittavat tien kuivatuksen olevan merkittävä ongelma. Jopa kolmannes tutkituista tiejaksoista oli kuivatusluokkaa 3 eli niillä jaksoilla oli vakavia kuivatusongelmia, ja vain 17 % tiestöstä oli virheettömässä kunnossa eli kuivatusluokkaa 1.


Ylämailla palteet jaettiin kahteen luokkaan analyysiä varten: Luokka 1 (ei palteita) ja Luokka 2 (palteita on).


Palteita ei tavattu ainoastaan 15,5 % tutkituista tiejaksoista. Sekä kuivatus- että palletilastot osoittavat selvästi Ylämaiden teillä kuivatuksen olevan huonossa kunnossa.


Kuivatuksen puutteet:

Syyt kuivatuksen puutteille Ylämaiden alueella olivat yleensä samat kuin muissa ROADEX maissa. Joissain tapauksissa tieprofiili aiheutti ongelmia, erityisesti kapeissa tieleikkauksissa ja sivukaltevassa maastossa tien yläpuolella. Veden virtausta estivät vanhat kiviset raja-aidat tien vieressä ja korkeat palteet.


Erityistä:

Palteet olivat melko korkeita Ylämailla. Yleensä palteet oli poistettu tien parantamisen aikana, mutta joillain tiejaksoilla palteet oli palautettu taas tien parantamisen jälkeen.


7.7 Skotlanti, Western Isles

Tarkemmat tulokset Western Islesilla tehdyistä kuivatusanalyyseistä löytyy ROADEX IV raportista “Summary of Drainage Analysis in the Western Isles, Scotland”.

Luokittelu ja tilastot:

Kuten aiemmin jo mainittiin, kuivatuksen kunto tutkituilla teillä Skotlannissa jaettiin kolmeen luokkaan: Luokka 1 (hyvä kunto), Luokka 2 (välttävä kunto) ja Luokka 3 (huono kunto). Esimerkit näistä on esitetty seuraavissa kuvissa.


Skotlannin Ylämaahan verrattuna tien kuivatus oli Western Islesilla paremmassa kunnossa. Suurin osa (54 %) tutkituista tiejaksoista oli kuivatusluokkaa 1. Kuitenkin 1/4 teistä oli kuivatusluokkaa 3, minkä takia ne ovat kriittisiä paikkoja päällysteen eliniän kannalta.


Reunapalteet jaettiin kolmeen luokkaan Western Islesilla: Luokka 1 (ei palteita), Luokka 2 (vähäinen palle) ja Luokka 3 (merkittävä palle).


Analyysin tulokset osoittivat, että suurimmalla osalla Western Islesin tieverkosta oli palletta. Pääasiallinen palteiden luokka oli Luokka 3 (59 %).


Kuivatuksen puutteet:

Pohjoismaihin verrattuna pääero Western Islesin teillä oli siinä, että vanhemmilla tieosilla palteet olivat edelleen yleisiä ja aiheuttivat ongelmia. Tietoliikenne- ja muiden kaapeleiden sijoittaminen palteen sisään tekee niiden poistamisen vaikeammaksi ja kalliimmaksi kuin normaalien palteiden. Melko usein palteissa ei ollut kunnollisia poisto-ojia tai olemassa olevat poisto-ojat olivat tukossa. Jotkut betoniset poisto-ojat olivat rikki. Äskettäin parannetuilla tieosilla kuivatuksen kunto oli yleisesti hyvä: ojat olivat riittävän syviä ja palteet oli poistettu.


Erityistä:

Kiviaidat tien vieressä estivät veden virtausta pois tieltä. Toinen erityispiirre Western Islesilla on pitkät ja puuttomat turpeen päälle rakennetut tiejaksot.


7.8 Ruotsi

Tarkemmat tulokset Ruotsissa tehdyistä kuivatusanalyyseistä löytyvät ROADEX IV raportista “Summary of Drainage Analysis in the Umeå Area, Sweden, Seasonal Tests, Tools for Outlet Ditch Inventory”. Tulokset laserskanneri- ja lämpökameratesteistä on koottu yhteen ROADEX IV raporttiin “New Survey Techniques in Drainage Evaluation, Laser Scanner and Thermal Camera”

Luokittelu ja tilastot:

Esimerkit Ruotsin kuivatusanalyyseissä käytetyistä kuivatusluokista on esitetty seuraavissa kuvissa.


Analyysissä suurin osa tieosista luokiteltiin kuivatusluokkaan 1. Alueen koillisosissa olevan tien 540 kuivatus oli huonoimmassa kunnossa (pääosin luokkaa 2 ja 3) ja alueen luoteisosissa olevat tiet 363, 632 ja 691 olivat parhaassa kunnossa (pääosin luokkaa 1). Näiden teiden pohjamaa oli pääasiassa hiekkaa.


Kuivatuksen puutteet:

Suurimmat kuivatusongelmat nähtiin olevan tasaisilla ja alavilla alueilla, missä vesi seisoi ojissa. Tasaisten peltoalueiden laskuojissa ei ollut ollenkaan pituuskaltevuutta, minkä vuoksi vesi ei virrannut pois tiealueelta. Puuttuvat tai tukkeutuneet yksityistielittymien liittymärummut olivat tyypillisiä kuivatusongelmia. Yksityiset talot ja niiden piha-alueet tien läheisyydessä aiheuttivat myös ongelmia, koska tila ojille tai kuivatuksen parantamiselle oli rajallinen.


Erityistä:

Umeå Södran kunnossapitoalue Ruotsissa oli ensimmäinen demonstraatioprojekti, missä lämpökameraa ja laserskanneria testattiin kuivatusanalyysin apuvälineinä. Molemmilla tekniikoilla saatiin lupaavia tuloksia, erityisesti laserskannerilla. Odotettavissa onkin sen olevan tulevaisuudessa tärkeä väline kuivatusanalyyseissä ja seurantatutkimuksissa sekä ojien puhdistuksen hallinnassa.


SHARE:

Choose another lesson Back to Roadex Network