Like and follow us on Facebook

3. Iluserlernerup illinersitaanik naliliineq

3.1 Sooq illinerit nalilerneqartariaqartut

Aqquserngit iluserlivinnernik ajoqutillit pitsaanerulersinniarnerini ajoqutip suuneranik nalunaarsueqqissaarnissaq iliuusissat pingaarnerpaat ilagaat.

Aalajangiussat suunissaat iluarsaaqqiinissami misissukkat aalajangissavaat. Iluserlivinnerit aqquserngup qallersaataaniissinnaapput, aqquserngit sanaani itinerusuniissinnaallutik, imaluunniit toqqavimmiissinnaallutik. Ilanngullugu, sanat pitsaassusaat, kuuffiit, qeruttarnerit aattortarnerillu kaaviiaarneri aammalu ersukkiussat suuneri apeqqutaallutik iluserlivinnerit kinguneruttut sua tungaani aallartinneri qanorlu ingasatsigineri apeqqutaallutik aqqusinermut annertuumik sunniuteqarsinnaapput.

Iluserlivissutaasut paasiniarnissai soorlu iluserlivissutaaneri ajornakusoorsinnaavoq. Uumap videup Finnlandip Laplandertaani assilisap assakaasut illiniliaasa takutippaat ajoqutit aqquserngup qallersaataanut qanittut aammali videup takutippaa toqqavia issuusoq nukilaattoq kuuffiillu ulikkaaqqanerisa kuuffilunneranik ersersitsut.

Taamaammat pingaaruteqarpoq aalajangiinnginnermi suut aqqusinermut sequmiisarnersut immikkoortiternissaat suullu iluserlivinnermut sunniisartut immikkoortiternissaat.


Uani ilinniut 4-mi itersinerit assigiinngitsut eqqartorneqassapput.


3.2 Illineq Mode 0

Illineq Mode 0 suusoq

Illineq Mode 0 sanat aqquserngup qallersaataaniittut panertut eqiternerisa kinguneraat, naliginnaasumillu aqquserngit sananeqareernerisa kingorna minnerusumik annerusumilluunniit Mode 0-mik manngersaalluni siorartanik eqiterutsitsisoqartarpoq. Naliginnaasumik aqqusiniornermi manngersaaneq angallattut manngersagassaraluinut sioqqullugu pisartoq naammattarpoq. Illineq taanna imminik naammatsittarpoq – soorlu, eqittoq suli eqinneroqqissinnaanngitsoq.  Eqiterunneq sananut manngersaataasarpoq taamalu toqqaviup tungaanut naqitsinerit siaruarnerusarlutik, taamaasillunilu itersinerit pilersinnaanerat annikillisittarlugu (takuuk Mode 2).

Aqquserngup sannaanik eqiterussinermi illinerit Mode 0-t isikkui.

Qanoq illinerit Mode 0-t ilisariniarneqartartut

Illinerit taamaattut aqquserngup qaavani amillutik illinerupput. Sanaq sunnerneqarsimasoq assakaasut aqqutaaniikkajuppoq illinertaalu arlaannik pitsaaquteqaratik. Manngersaanerup pitsaasup illinerit Mode 0-iusut qaqutiguulersissavai.


Qeruk illerngillu Mode 0-it

Ukiumi qeruttarfiusuni, qeruk kanertalik, aqquserngup sannaasa aqqusiniassartaat aammalu toqqavinni qerunnut malussarissuni, annikitsumik suanngartitsisarpoq. Taamak suanngartarneq, qaleriinni toqqavinnilu aattorfiup nalaani aqiliortitsisarpoq. ROADEX-ip asimi misissuinerisa takutippaat qeeruup qattusineri imaluunniit aqquserngup sannaani qerunnerisa suanngarneri 50 – 80 mm-eriusartut. Tamanna isumaqarpoq upernaakkut aqquserngup akui toqqaviilu qeruttut aakkaangata, illerngit Mode 0-t pilersartut naak aqqusineq manngersagaagaluartoq. Naliginnaasumik toqqaviit assigiinngiiaassusaasa kingunerinik aqqusineq malillugu qattusiortortoqarsinnaavoq taamalu itersinerit assigiinngitsut pilerlutik.


Tukimut iluserlinerit (Mode 1-mi eqqartorneqartut) upernaami aattorfiit malittarigajuppaat soorluttaaq sanat tigguteqqavallaanngitsut manngersakkamit sanilliullugu sanngiinnerusartut. Upernaat aattorfiillu arlallit sunniinerisa illerngit ajuissut kingunerisinnaavaat.


3.3. Illerngit Mode 1-t

Illerngup Mode 1-p suunera

Illineq Mode 1-i assakaasut qanittuani tukimut nusutsiffiusuni sanat siorartaanni sanngiinnerusuni pilerajuppoq.  Taamaattoqartillugu assakaasut aqqutaasa sinaat suanngartitaasarpoq, sannat siorartaat annertuumik tukimoortunik tasisuaarunnaarlutik iluserlertarmata taamalu suanngarnermikkut sanat tiggusimatikkunnaarlugit. Taamannak illinerit, aqqusiniliassat qallersaatit atinnguanniittut tukimut noqqoruunneqarnerminnut sequmianerisa kingunerigaat aalajangiunneqarsinnaavoq.

Illerngup Mode 1-p ilusaa.

Aqquserngup qallersaataani misilittaanernit teorinillu uppernarsaatit takutippaat illinerit Mode 1-it tukimut illuarnerit annerpaartaat assakaasup silissusaata 1/3-iatut ititigisumut malunniuttartut (assakaasulluunniit marloqiusaappata). Aqqusinerni angallaffiungaatsiartuni (tassa aqquserngit silittut, aqquserngit nalunaaqqutsersugaanngitsut, aqquserngillu itersinertaqanngitsut) itissuseq suli annerusinnaavoq. Assinganittaaq aqquserngit qallersaataat issuvallaat itissutsip killissarititaa suli assakaasup silissusaata pingajorarterutaanit annerusinnaavoq tamanna pissuteqarpoq qallersaatip naqitsinernik ammut siammaatsitsisinnaanera allanngortarmat. Misissuinerit ROADEX II-mit suliameersut takutippaat tukimut illuarnerit killissarititaat aqquserngup qaanit 150 mm-sut ititigigajuttut.

Illinerit Mode 1-it assakaasorsuit assakaasut marloqiusalluunniit itersisisitsinerini tukimut noqitsinerit annerpaaffiifa itissusissaat

Qanoq illinerit Mode 1-it ilisarineqartartut

Illinerit Mode 1-t ilutsini tulliuttuni takuneqarsinnaapput.




Uani assini tuiusannguunnerit ersaripput. Piffinni aalajangersimasuni aqquserngup qallersaataa assimisut issinnaavpq. Tukimut noqqoruunnerit piffinni aalajangersimasuni tuiusannguutitsisut ersaripput toqqavilli tukimut noqqoruunnernik sunnigaasimanngilaq (sungaartumik killiliussisoqarsimavoq ersarissaatissanik).


Illerngit Mode 1-t toqqaviup qaavani iluserlersitsineq ajoraluarput, toqqavimmili iluserlinerit takussaasarput nuna qaarsuinnaviugaangat. Assip aamma takutippaa qanoq naliginnaasumik illerngit Mode 1-t siumorneqarsinnaaneri, tassa aqquserngup qallersaataani quppartiternialutsigut (imaluunniit alligatoringasunik quppartiternerni).


Illerngit taamaattut ukiup ingerlarnganit qeruttartut nunani avannarlerni takussaagajupput. Amerlasuutigut illerngit Mode 1-t itersinernut allanut ilasaataasarput, ingammik pitsaavallaanngitsunik aqqusiniassanik atuisoqarsimatillugu taamalu isugutammik akoqartilluni upernaraangat nammassinnaassuseeruttartut.


Sanaq taannaqqissaaq manngersaqqinneqaruni, (takuuk Mode 0-mik illinerit), kuuffilerlugulu ukiup sinnerani nammassinnaalluavissinnaavoq. Illerngit Mode 1-t aamma naliginnaasinnaapput sumiiffimmi aqqusiniassaasinnaasut assigiinngitsunik pitsaassusillit atorneqarpata. Aamma aqqusineq qallerneqarsimanani (aqquserngit ujaraaqqat) masatseqasoq ingerlavigineqarpat.


Aaqqiissutissat

Illinernut Mode 1-nut aaqqiissutissat marluupput:

a) aqquserngup sannaani akussat pitsaassusaasa ninngussarnerigut imaluunniit


b) assakaasumit naqitsinerit pilersinneqartut pitsaanerusumik qallersaammik atuinikkut annikillisillugit, soorlu asfalti pitsaanerusoq atorneragut.


Toqqavimmik iluarsaaqqiineq illinernut Mode 1-nut sunniuteqarnavianngilaq. Sanap siorartaata pitsaassusaa pitsanngorsinneqarsinnaavoq sioqqat angissusaasa assigiinngiiarnerulersinnerigut (soorlu allanik sananik akoorinikkut), manngersanikkut (killilimmik),


patajaallissaanermi imaluunniit naliginnaanngitsumik iliuuseqarnermi qassutaasat savimernit imaluunniit ninngussaatit geosyntetiskit atorlugit imaluunniit avatangiisinik allannguinermi aqutsisinnaalerfimmi, soorlu kuuffilersuinikkut illinerit Mode 1-t pakkersimaarniarneqarsinnaapput. Taakku iluarsiissutissat arlaannaalluunniit iluaqutaanngippata aqqusiniassartai taarserneqartariaqarput.

3.4. Illerngit Mode 2-t

Illineq Mode 2 suusoq

Illineq Mode 2 aqquserngup akuisa pitsaassusaat ajorneq ajorpoq aqquserngullu qallersaataa tamarmi nungullarsimalluni. Tamanna takuneqarsinnaavoq qallersaat saaliorsimappat ujaraarartai malunnarsillutik.

Illinerup Mode 2-p ilusilulernertai aqquserngup sannaaniittarput – toqqaviup akorngani.

Aqquserngup katannertaa Mode 2-mik illinerusoq silittumik itersinerusarpoq annikitsumillu assakaasumut ungasittumut tuiusanittarluni (nunap nikinneranik peqquteqartumik). Assersuutissaalluartoq assilissami takuneqarsinnaavoq.


Tassani illerngit qaavi qallerneqaqqeqattaartarsimapput, taamaattorli toqqaviup qaava suli itersiartuinnarmat qallersaat nutaaq malinnaatippaa. Toqqavik assakaasut aqqutaata sinaatalu akornagut qummut naqinneqarpoq – toqqavimmik kaavilukaartumik tukimut naqitsinerit paasiuminaatsut ilaat.


Qanoq illerngit Mode 2-t ilisarineqartartut

Illerngit Mode 2-t naliginnaasumik aqquserngup kippaani illinernit Mode 1-nit sanilliullugit silinnerusarput.



Sumiiffinni itisuumik qeruffiusartuni, qulaani illinerit Mode 1-nut atatillugu aattorfinni ajoqutaasartut eqqartorneqartut toqqavimmi illinerit Mode 2-nut aalartissutaasinnaapput. Taamaattoqartillugu upernaakkut aattorfimmi illiat Mode 2-t takussaasarput tamatuma nalaani sap.ak.-nialunni toqqaviit isugutappallaarlutik sarajassiffiisa naligimmassuk.


Radari Aqquserngup Iluanut Akimuut-ip (Ground Penetrating Radar) illiat Mode 2-t kippaanik akimuinera. FWD-p data-i pissarsiarineqarsinnaappata illerngit Mode 2-t toqqaviup modulii annikittut malittaralugit ilisarineqarsinnaapput aammalu BCI-p kisitsisai atorlugit (takuuk ilinniut Uuttuinermut Misissuinermullu Periutsit)


Iluarsiissutissat

Iluarsiissutitssat pingaarnerit Mode 2-mit itersisimasoqartillugu tassaapput naqitsinerit  annertussusaasa aqquserngup qallersaataaneersut toqqavimmut sunniuttartut annikillisinnissaat. Tamanna piviusunngortinneqarsinnaavoq sannat qaleriissaasa issutsinnerisigut.



Tamanna ajornakusuussappat soorlu sananit pitsaasunik ajorsaateqarnermi imaluunniit annertuumik aqqusineq kinnissaa ulorianartorsiutaappat, ersukkiussat aqquserngup qallersaataanit siaruaassinnaaneri pitsanngorsarneqarsinnaapput qassutaasanik ninngussaatinik aqquserngup iluanut 200 – 300 mm akornganni ititigisumi ikkussinikkut, imaluunniit aqquserngup nammattui patajaallisarnerisigut. Taakkua manngussaatit naliginnaasumik qaleriinnik issutsitinermit sanilliullugu iluaqutaannginnerupput.

Illinernut Mode 2-nut iluarsiissut pitsak tassaavoq saviminernik qassutaasanik aqquserngup sannaanut ikkussinikkut. Qassutaasat taakkua sannanut noqitsinernut akiuulluarnerulersitsisinnaapput aammalu naqitsinerit lastbilineersut annerusumut siaruaatsissinnaallugit. Tamatuma naqitsinerit iluserlernerillu aqquserngup sannaani / toqqaviani sequmiinissaraluat annikillisissavaa.

3.5. Illerngit Mode 3-t

Illineq Mode 3 suusoq

Illinerup Mode 3-p ilusaa. Illinerit assakaasut aqquserngup qallersaataanut nungullaanerisa imaluunniit ujaraaqqanik aqqusiap nungullarnerisa piliaraat.

Illineq Mode 3 aamma aqquserngup qallersaataanik nungullarsaanertut nalunnginneqartoq, qangaaniilli Romami naluneqanngilaq, assimi Pompeii-meersumi takuneqarsinnaavoq.


Tiggussaammut sioraaqqat angivallaarlutik imminnut tiggutsissinnaanngikkaangata (ujaraaqqanik katanneq) aqquserngip ujaraaqqanik sanaani nungullarsaanerit pisinnaapputtaaq.


Taamaakkaluartorli aqqusineeqqani illerngit Mode 3-t qaqutigoortorujussuupput taamaallaallu AADT 3000 lastbilit / ullormut –mit annerugaangata malunniuttarlutik.


Qanoq illerngit Mode 3-t ilisariniarneqartartut

Illerngit Mode 3-t itersineri sivingasuupput, illerngit ungasissusaat bilit silissusaattut ungasitsigisarlutik. Promilometerimik misissuinerit Sverigemeersut paasissutissanik pitsaasorujussuarnik qanoq illerngit Mode 3-t sivingatiginerinik Mode 1-nik Mode 2-nillu immikkoortitsissutaasinnaasunik katersisimapput. Illerngit ungasissusaat, naqqanit uuttorlugit, biilit aksiliisa silissusaattut ippat illineq Mode 1imaluunniit Mode 2-jusinnaavoq, illerngit ungasissusaat lastbilit aksiliisa silissusaattut ippat Mode 3-jussaaq.

Iluarsiissutissat

Naliginnaasumik marlunnik illinernut Mode 3-nut iluarsiissutissaqarpoq: a) Asfaltip nungullarneranut akiuussinnaasunik suli manngernerusunik asfaltimut ujaraarartalersuinikkut imaluunniit b) assakaasut quasattorsiutit inerteqqutiginerigut. Piffinni assakaasunik quattorsiutinik atuiffiusumi iluarsiissut siulleq nunani Scandinaviami atugaasimavoq (Finland, Sverige, Norge Islandilu). Aqqusinerni ujaraaqqanik sanaani illineq Mode 3 iluarsineqarsinnaavoq.


3.6. Qeruffiuneq ajortuni illinininnerit arlalinnit aallaavillit

Piviusumik aqqusinernut naliginnaasunut illerngit Mode 0 - 3-muusinnaapput. Assersuutigalugu Scotlandimi aqquserngup kippaanik assaanerup takuppaa aqquserngup ujaraarartaanik saalisaanerit (Mode 1) aammalu toqqaviup naakkaanneri (Mode 2) atuuttut. Piffimmi aalajangersimasumi assakaasut aqqutaannut qanittut  pingutsernerit (imaluunniit “tuijusat”) nanissaasut aqquserngup toqqaviata inissinnerisa annikillisippaat aqquserngup qaavata inissinneranit sanilliullugu.

Illinerit arlalinnit aallaavillit ilusaat.

Naatsorsuutigineqarsinnaavoq, illinerit Mode 1-t aqqutigineqarajussimasut malunnarnerunissaat, soorlu orpippassuarni aqquserngit angallammit ataasiinnarmik ingerlavigineqarsinnaasut. Taamaattoqartillugu killormoortuanik ingerlasoqanngimmat ingerlaarfik ataaseq illigaluttuinnassaaq.


Illineq Mode 2 angallaffinni sangujoraartunik pilerajunneruvoq, Mode 0-milli illineq aqquserneq assakaasunit “naqittagaallunilusooq” manngersagaanerusarluni.


Aaqqiissutissat

Illininerit arlalinnik aallaavillit aaqqiissutissinniaraanni suup ajoqutaanera paasissallugu pingaaruteqarpoq.


Ilaatigut itersat pinngortitap neriuinerata piliaraat.


3.7. Illerngit ilusaat ukiullu piffii assigiinngitsut

Peripheryp avannaani aqqusineeqqat iluserlivinnernut malussarissorujussuupput, ingammik qeruffiup nalaanni, ullormi aattorfiit-qerunnerit kaaviiaarneri ilusilulivinnerit aqquserngup sanaani toqqaviinilu piliat annerulersittarlugit.


Tassunga peqqutaavoq qeruup saani millugunneq nukittooq cryo-mik taaguutilik. Sanani imeqarpat erngup molekyliinik milluaalluni katersisinnaavoq naak imeq qeroreeraluartoq. Tamatuma ammaneerannguit suanngartissinnaavai tiggussaallu avissaartillugu. Kingorna sanaq aattulerpat, qaleriinni imeq sinnerutissaaq sanngiillisaalerluni taamalu ilusilulivinnernut malussarississalluni. Imeq kiaallu ingerlaarneri (termodynamik) sukumiinerusumik ilinniutini “Aqqusinerni kuuffilersuineq”-mi sammineqarpoq.

Titartagaq qerunnerup-aattornerullu kingorna cryomik millugussinerit isugutaallu kuugaarnerisa sunniutaannik takutsisoq.

Laboratoriami misissuinerit assigiinngitsut Tampare Universititip Teknologimut immikkoortortaanersut takutippaat sanat isugutallutik iluserlerneri qeruttarnnerup-aattortarnerullu kingorna qeruttut aasami uuttukkanit panerlutik ukiumi qeruttunit annerujussuusut. Eqqoriarneqarsinnaavoq aqqusinerni ajoqusernerit 60 – 80 %-ii qeruttarnerit-aattortarnernut imaluunniit upernaami aattorfimmit aallaaveqartut.


Sumiiffinni qeruttaqattaarfiusartuni nittaannikittunilu, soorlu Scotlandip Qaqqartaanni, illerngit qeruttaqattaarnernik aallaavillit Mode 0-iullutik aamma Mode 1-iugajupput. Illineq Mode 0-I tassaavoq sanat akorngini imeqartillugu sanallu partikkiliisa qerunnerini annikitsunnguamik sanap inittorneranik qaffanneq. Kingorna, sanaq eqimanerminut utissaaq. Inittornerli annikilliartuaassaaq, qaleriit naqitsinerisa kingunerisaanik.

Naliginnaasumik illineq Mode 1-i tassa ajoqusiigajunnerusoq, qeruttaqattaarnerup kingorna tiggutsitani illisarpoq. ROADEX II Percostation-imik Garvault Percostation-imi Sutherland-imi malinnaavimmeersut takutippaat, aqquserngit qatsissuniittut unnuani marlunni pingasuniluunniit issittuni kingornalu siallertoqarnerani nakkaassinnaasut.


Sumiiffini qeruup toqqavimmut annguffigisartagaanni, illerngit Mode-tai assigiinngitsut tamarmik iluserlernerillu takussaapput, ingammik upernaami takussaanerusarlutik.


Sumiiffinni taakkunani iluserlivinneq pineqaraangat imak paasisariaqarpoq qeruup aattornerullu toqqavinni qaffatitsillunilu nilititsinerigaa. Aattorfiup nalaani aqquserngup sannai Mode 0-mik Mode 1-millu illisitsissapput. Aattorneq toqqavimmut annguppat, angallattullu aqqusinermut ersukkiussaat annertuppata Mode 2-mik illinersisitsisoqalissaaq. Tamaasisoqartillugu, toqqavik aqippallaartoq aqquserngup sinaanut naqinneqassaaq taamalu aqqusineq silissisissallugu.

Una titartagaq misileraanerup kingunerinik takutitsivoq, misileraanerit Tohmo Percostationimeersuuppit Kemijärvi-mi Finlandimiittumi. Titartakkap takutippaa qeruup qaffaaneri aammalu aqquserngup sannaani toqqaviinilu ukiup ingerlanerini aattornerit.

Tamatuma kingunerisarpaa aqquserngit saattut silissinikullu aammalu sanngiittuararsuarnik tuiusallit.


Aaqqiissutissat

Ukiup kaaviiaarneri aqqusinermut itersisitsisarsorineqarpata siullertut qeruk  qaffatitsisimanersoq misissorneqassaaq. Aqqusineq qerummut malussarinngitsumik toqqaveqarpat illinerillu Mode 1-iuppata, siunnersuutigineqarpoq patajaallisaasoqassasoq sanallu pitsanngorsarneqassasut. Patajaallisaaneq aamma qerummut malussarissunut atorneqarsinnaavoq, kisiannili qeruup qaffatittagaanut Mode 1-mik illinilinnut atorneqarsinnaanngilaq.


Ujarassuaqarpat piffimmi sequtserinerit assigiissaarinerillu aqqusinermillu kusassaanerit ingerlanneqarsinnaapput. Taanna periuseq “the Tirkkonen method”-mik taaneqartarpoq Finlandimeersuullunilu. Periuutsimi aqquserngup sannai 50-60 cm-erisut ititigisumiittut ujarassuartaat sequtserlugit assigiissarneqartarput, taamalu sioqqat angissusaasa agguataarnerat pitsanngortarluni iluserlivinnernullu akiuulluarsinnaanngortarluni.


Aqquserngup sannnaa issuneq aamma aaqqiissutissaalluarsinnaavoq, tamatuma qeruup qaffaanissaa annikillisissinnaammagu. Aqqusinermi qeruup qaffaasarfiini aaqqiissutissat makkuusinnaapput: a) Sanaq issunerusoq, b) toqqavik nutaanik sannalerlugu, imaluunniit c) qerummut oqorsaasiineq.


3.8. Milluaaneq iluserlivinnerillu

Milluaaneq periuusiuvoq immikkuullarissoq, aqqusineq masarsummik toqqaveqartillugu toqqaannanngikkaluamik iluserlivinnernut annerulersitsisinnaasoq. Aqquserngit saattuaqqanik sannallit pitsaasumik angallattut naqitsinerinik siammaassivallaarsinnaaneq ajorput, taamalu annertuumik piffimmut aalajangersimasuinnarmut naqitsisarlutik. Angallattoqartillugu ersukkiussat narlorissumik sammivillit aammalu tukimut noqqoruunnerit pilersinneqartut akuleriinnerisa, aqquserngup iffiortup naqittaaneratullusooq toqqaviup qaatungaa naqittartuusisarpaat. Toqqavik masarsummiikkamik toqqaviup siorartai naqinneqaratik, imermili naqitsineqalersinnaavoq. Toqqavik permeabilititikippat, imeq ammaneerannguaniittoq taamaallaat aqquserngup qaatungaanuinnaq ingerlasinnaavoq, soorlu aqquserngup sanaanut ingerlaarsinnaavoq. Angallattoqartillugu, sanat akuisa tasisuaarnerisa ammaneerannguit milittaqattaartissavaat, taamalu imeq qummut sananut millualissallugu.

Titartakkap takutippaa qanoq milluaaneq assakaasup ingerlaartup ataani pisarnersoq.

Ajornartorsiut toqqavinnut assigiinngitsunut marlunnut attuumassuteqarajuppoq:

  • Issorissuni
  • Sioraaqqat marrarlu tasisuaarnikitsuni

Issorissumi naqitsinerit toqqavimmut qumartitsisinnaapput, taamalu imeq issumiittoq annertuumik aniatissinnaallugu. Tamatuma kingunerissavaa toqqavimmi itersineq, kisiannili Mode 2-mik illinerit toqqaviup noqinneranik kingunillit pineqaratik. Kisiannili assakaasut aksiliisa naqitsinerinik kinguneqartuuvoq aammalu naqitsereernerup kingorna pissusitoqqaminnik uterniaasaartarneranik pissuteqarnerulluni.


Toqqavik tasisuaarnikippat (soorlu sioraaqqanik ulikkaarpat), qumartitsisoqarpiarani naqittaasuusillunili masarsuup sioraaqqat kuugutsillugit toqqavimmiit piialersinnaavai. Arriikkaluamik imeq sioraarartalik aqquserngup sanaanut milluarusaarneqarsinnaavoq. Taamaasisoqarpat ujaraaqqat aqquserngup sanai sioraaqqanik marrangasummillu akuneqarsinnaapput taamalu aqqusiniaq sanngiillisillugu. Taamaasisoqaraangat naqittaasuusineq suli sakkortutsittarpoq. Ingerlaannangajallu aqquserngup sanaa sioraaqqanik mingutserneqassaaq.

Toqqavinni taamak ittuni aqquserngup sanaa sanngiillisitaq Mode 1-mik itersinissaa naatsorsuutigineqarsinnaavoq.


Ukiup piffiisa ilaanni qeruttartuni, upernaakut ukiullu sinnerani millugussat takussaasarput. Taamaattuni upernaami aattorfiup nalaani aqquserngup sanaani allerni imeq annerusoq takussaasasarpoq, taamalu sananut allernut nukilaallisitsisarluni, sakkortunerusumik naqittaasuusisitsisarluni, ingerlaannarlu sanat alliit imermut sunniisinnaatilerlugit.


Aaqqiissutissat

Milluaasunik ajornartorsiuteqartillugu aaqqiissutissaq akikinnerpaaq tassaavoq lastbilip aqqusaareernerini sanat pissusitoqqaminnut uternissaannut periarfissinnissaat. Issorissuni sioraaqqanillu toqqavilinni, millugunnernut ajornartorsiutinut savimerngit kipparissortuut 250 mm ititigisumut ikkunneri aqqiissutissatsialaasinnaapput. Assakaasut ersukkiinerisa akimuineri annikillisittarpaat taamalu millugussinerit aamma annikillisarlutik. Annoraassiaq aqqusinernoortoq aamma erngup ingerlaarneranut sioraaqqallu aqquserngup sanaasa qallernut millugussinnaanerinut pinngitsoortitsisinnaavoq. Alla aaqqissutissaq misilittarneqarsimasoq tassaavoq ujaraaqqanik ujaqqanilluunniit aqquserngup sanaana ataannut alliliineq. Taamaasiornerup imeq kuutsilissavaa taamalu aqquserngup sanaannut millugutsinnagu. Orpippassuit ilaanni orpiit qaleruaat aserortikkat allertut atorneqartarsimapput.


SHARE: