Like and follow us on Facebook

7. Ilusiliinerit iluserlivissiuti

7.1. Ilusiliinerit annertussusiliinerillu

7.1.1. Ilusiliinerup ingerlarnga

Nutarterinissami ilusiliinerup ingerlarnga immikkoortunut pingasunut immikkoortinneqarsinnaavoq: I. Nalunaarsuutinik katersinerit, II. Akusiuinerit ajoqummillu paasiniaanerit aammalu III. Ilusiliineq. Immikkoortut marluk siulliit uani eLearning –imi ilinniutit siuliini sammineqareerput, immikkoortullu III-nni ilusiliiniarnermi naggataasoq sammineqassaaq.


Ilusiliinermi inaarutaasumi suliassaq siulleq, tassaavoq aqqusinermik assigiissaaraluni agguataarnerineq qqusinermi ukusiuinerit ajoqutinillu paasiniaanernik aallaaveqartoq. Aqqusineq assigiinngitsunik ajoquteqaraangat nunallu toqqaviillu allanngoraraangata unamminiarnarsinnaavoq. Aammattaaq naluneqanngilaq entrepenørit (imitat) sannanik assigiinngisitaarpallaartunik suliaqarnissartik iluarivallaarneq ajoraat, kisiannili taamaasiornikkut angusaq aatsaat pitsaanerpaasarluni. Naliginnaasumik avatangiisilinni nutarsaaniarnermi ataatsimi aqqusineq 4-7-inik assigiinngitsunik sannaqartarpoq. Ikinneruppata, ilusilersuisup sumik aqqusineq ajoquteqarneranik paasinnilluarsimannginneranik takussutissiisarpoq, sivisunerusoq eqqarsaatigalugu aqqusineq ninnguinnerussaaq akisuninngorsinnaallunilu. Aqquserngit immikkoortitaarneri naappallaassanngillat. Naliginnaasumik aqquserngup assigiissaartup takissusissaa 25 m 100 m-erillu akornganiissaaq apeqqutaalluni aqquserngup suussusaa pitsaassusaalu. Tassani kuuffiit qaarsuillu nuisangajattut mininneqarput.


Aqqusineq assigiinnut immikkoortitaarneqareerpat fasip tullia tassaassaaqnutarsaanerup pitsaassusissaa. -nik aalajangiineq. Nalilersuinernit assigiinngitsunik aallaaveqassaaq, pingaarnerpaavorli pisuussutit tigoriaannaat suunerinit aallaaveqarnissaa, soorlu suliami qanoq aningaasanik amerlatigisunik atuisoqarsinnaanersoq. Ilusilersuisup ilusilersuinermi nalaani eqqaamaqqissaartariaqarpaa suliap qanoq akeqalernera. Aqqusiniutilik aqquserngup ninngussusissaanik ilusilersuinerup nalaani isumaqatigereerneqartariaqarpoq, soorlu ninngusuujussanersoq (>20 ukiut) imaluunniit utaqqiisaagallartuussanersoq (ukiut 5 – 7). Ninngusuujunissaa aalajangerneqarpat aningaasallu killeqarpata, makku aaqqiissutaasinnaapput:










a) nutarterinissami pitsaassusissap minnerpaaffia, aqquserngullu sinneranut aningaasat atorneqarsinnaasut annertussusaat.

b) aqqusinermik sanngisaanerit sanngiinnerpaaffimmit aallartittut aningaasallu nungunnissaata tungaanut suliarineri.

Aqqusineeqqani sarajattuni naqiussat annertussusissaat aamma eqqartorneqassaaq, soorlu nutarsareernerani ukioq naallugu oqimaatsunik angallaffiusassanersoq, ukiulluunniit ilaannaani killilersuisoqassanersoq imaluunniit assakaasut naqitsinerat aqunneqartassanersoq. Passissutissat taakkununnga tunngasut immikkoortumi 6.2.4.– mi nassaassaapput.

Aksilit naqiussaasa ilusilernerat, assakaasut suuneri naqitsinerilu aqqusinerni tamani, allaat killilersuiffiunngitsuni ilusiliinerup nalaani aalajangerneqartariaqarput, aalajangiussat nunani assiinngitsuni assigiinngisitaarsinnaapput. Assakaasut naqiussineri, assakaasut sorliit aammalu assakaasut naqitsineri aqquserngup nutaap, ingammik aqqusinerni sanngiinnerni, iluserlivinnernut ninngussusissaanik aalajangiilernermi aallaaviusarput. ROADEX – ip ilusiliissutai assakaasut suuneri sorliillu qanoq sunniuteqartarnerinik paasissutissiipput. Takuuk ROADEX – ip raportiliaa: Understanding Low-Volume Pavement Response to Heavy Traffic Loading.

Ilusiliinermi fasep tullia tassaavoq nutarsaariaatsit “toolbox”-imit toqqakkat. Ajoqutinit paasisat aammalu illinerit Mode-ii aaqqiissutit sorliunissaannik aalajangiisuussapput, allalli periuusissanik atortunillu aalajangiinermi eqqarsaatigisariallit allat immikkoortumi 6.4.– mi itinerusumik eqqartorneqarput.

Aqquserngup nutaap sannaasa qeratassusaat paasiniarlugu sanat parameterii sannatoqqami toqqavimmiittullu paasineqartariaqarput, aammattaarlu sanani nutaanittaaq parameterit paasineqartariaqarlutik. Parameterit taakkua paasissutissanit pigeriikkanik utimut kisitsinertigut paasineqarsinnaapput, soorlu FWD CDP – llu nalunaarsuutaanit aammalu laboratoriami misileraalluni inernernit. Toqqaviup qeratassusaa, toqqaviup nunataa naluneqanngippat, seqummalassutsinit sioqqat annertussusaasa agguataarsimanerannit paasineqarsinnaavoq. Sanat nutaat modulii paasisariaqarputtaaq, ukunaniillu paasineqaqrsinnaapput a) laboratoriami misileraanernit, b) qanoq issimanerannit (kingumut kisitanit) aqqusinernit allanit aallaavilinnit, imaluunniit c) sanani assigiinngitsuni tamani pissarsiarinerani allaqqareersunit, nunani amerlasuuni allaqqareertarput. Mode 1-nik illinernik aaqqiiniarnermi ROADEX-ip suliaanit sanat parameteriinik ilusiliinermi atorneqarsinnaasunik pissarsisoqarsinnaavoq. Scandinaviami qerummut tunngatillugu ilusiliinerni sanat parameteri aamma atorneqarsinnaapput, ingammik Mode 2-nik illinernut tunngatillugu. Aqqusineq sanngiitsumik aqittumillu toqqaveqaepat, sanat nutaat toqqavimmut naqitsinerit annertusissavaat, taamaammat geotekniskimik aallaavilimmik aqquserngup qaleriissaa ilusilersorneqartariaqassaaq, patajaannera kinnissaatalu kisinneri ilanngullugit.

Naqiussinerit, aqquserngup sannaasa issussusaat, sanat toqqaviullu parameterii paasineqarpata, “toolbox”-imit aqquserngup assigiissaakkamik immikkoortuini nutarsaanerup sannaa pitsaasoq toqqarneqassaqq. Sannat taakkua aqquserngup immikkoortuinut tulluutissapput sanajuminartuussallutillu. Angallattunik aqutsineq (qanoq lastbilit aqqusinermik sananerup nalaani atuisinnaaneri) tassani aalajangerneqassapput. Unamminiagassaq pingaarutilik eqqaamaneqartariaqartoq nutarsaaniarluni sanamik toqqaanermi tassaavoq aqquserngup sananermi killiffia tullissaanut portoqatigitinnissaa. Sanat itillii tassani aamaa ilusilersorneqassapput.


Nutarterinermi sanassat aalajangiunneqareerpata iluserlivinnernut akiuussinnaanerat qularnaaneqaqqaartariaqarpoq. ROADEX-ip ilusilersuieriaasia atorlugu taamaasiortoqarsinnaavoq. Periuutsit allat, eqqoriaakannernerit, atorneqarsinnaasut uani immikkoortumi sammineqarumaarput. Kisitsinerit takutippassuk aaqqiissutissat piumasaqaataasut eqqortinnavianngikkaat, sannap issussusaa allanngortinneqassaaq, imaluunniit sannaq nutaaq kisitat aallaavigalugit toqqarneqassaaq.

Ilusissaasinnaasoq toqqarneqareerpat, aqquserngup immikkoortuata tullia – nut “kattunneqarsinnaanersoq” misissorneqassaaq. Arlaleriarluni aqquserngit aminaagaasimanerisa kinguneranit kuuffiit pioreersut allamut nuuttariaqarsimapput. Ajoqutit taamaattut allat, sannat nutaat piuleraangata aqquserngup qutsinnerpaaffia qatsippallaalernerani sangorissat sinaasa sivingavallaalerneranik kinguneqartarsimavoq. Taamaasisoqaraangat ilusilersuisup sannat allanngortittariaqassavai. Ilaannikkut nutarsaanermi aqquserngup ilusaata pitsanngortinnera ilusilersuisunut ajornannginnerulersitsisarpoq. Taamattoqaraangat, aqquserngit ajuvissut, nutaavimmik aqqusiniornissai nutaamik qatsissusilerlugit nutaamillu aqqusineq ilusilerlugu, imaluunniit aqqusinitoqqap saniani nutaamik sanalluni (lastbilinut aqqusinitoqaq atorallartillugu) ajornannginnerusarpoq. Aqquserngup sangoriaani sannat issutsippata aqquserngup kippaata ilusaata allanngortinnissaa eqqarsaatigineqarsinnaavoq.


Ilusiliinermi kuuffiit ilusilersorneqassapput, sannat ilusilersonerini kisinnerisalu nalaanni imaluunniit sannat ilusissaata aalajangereernerini. Kuuffiit ilusissaat nutarsaanerni tamani ilusilersorneqartassapput. Eqqoriakannerlugu kuuffiup naqqa aqquserngup sannaanit 30 cm-erimit atsinnerussaaq.


Ilusilersuinerit kisitsinerillu naammaginarsippata akit kisinneri fasini kiserngorutissaaq. Ilusilersukkat aningaasaatigineqartunit akisuallaarpata ilusilersuineq misissorneqaqqissaaq, naggataagullu nutaanik annikinnerusunik ilusilersueqqittoqassalluni.

Suleriaatsip aqqusiniornerup nalaani paatsoortoqannginnissaa anguniarpaa. Nalunaarusiarineqartut makkua ingammik naliginnaasumik sannat ilusaattut inngitsunik sanaartortoqarniarnerani pingaaruteqarput. Ilanngullugu, ajoqutinut naliginnaasunut siumorneqarsinnaasunut, soorlu “sandwich-mik ilusilinnut” aqqusinilluunniit sannaani toqqavimmiluunniit tuapannik siumuinissanut innersuussiortoqassaaq. Aammattaaq illut bussillu unittarfiisa akorngini sannat qanoq isumagineqarnissaannik innersuussiortoqassaaq.

Naggataagut ilusilersuisup ilusilersukkat naammassissani anisissavai.

7.1.2 Mode 1-mik illinerit akiorniarlugit ROADEX-ip ilusileeriaasia

Aqqusineeqqani ilusileeriaatsit iluserlivinnernut ninngusuut amigaatigineqarneri, naak ulluinnarni sulianut ilaagaluartut, ajoqutit annersaasa ilagaat. ROADEX-ip laboratoriami misilittagai nalilersuinerilu aallaavigalugit, aammalu qanittumi misissuinerit inerneri aallavigalugit, Andrew Dawson-i University of Nottingham-imeersoq Pauli Kolisoja-lu Tampere University of Technology-meersoq nutaamik ROADEX-ip ilusileeriaasianik Mode 1-mik illinernut toraakkamik saqqummiussaqarput.

ROADEX-ip ilusileeriaasia aqqusinernut qallersaateqanngitsunut orpippassuillu aqqutaannut 2-3-nik taamaallaat qaleriilimmik toraarivoq. Softwareq immikkut ittoq Mode 1-mik illinerit annikillisinnissaannut qanoq ilusilersuisoqarsinnaaneranik takutitsisoq piareersarneqarsimavoq.

Siullermik alliit kuisa pitsaassusaat akullu nutaat pitsaassusaat misissorneqassaaq, aammalu pitsaavallaanngitsortai naniniarneqassapput. Millugussilluni misiliut (immikkoortumi 4.1.10– mi allaaserineqartoq) ajornanngitsumik misissuissutaavoq.Tuallianik toqqaviup pioreersup nammassinnaassusaata nukittussusaa misissorneqassaaq. DCP-mik misiliut atorlugu (immikkoortumi 4.1.8)– mi allaaserineqartoq) in-situ-p paasiuminarsarnera takuneqarsinnaavoq. Allat misiliutigineqarsinnaasut tassaapput triaxialimik laboratoriami misiliut (immikkoortumi 4.1.10– mi allaaserineqartoq) aammalu toqqaannanngikkaluamik FWD-p nalunaarsuutai atorlugit sanat nukittussusaannik paasiniaaneq (immikkoortumi 4.1.9– mi allaaserineqartoq). Sanat nukittussusaannik paasissutissat pigineqanngippata ROADEX-ip suliani aqqusiniassat nukittussusaat naliginnaasut ilusilersuinermi atorneqarsinnaasut allattorneqarsimapput.

Assakaasut inissisimaneri aqqusiniassat qaleriissaanut assigiinngitsumik sunniuteqarsinnaapput, taamaammallu assakaasut aqqusinermi ingerlaarnerminni inissisimanerisa aalajangiunnissaat pingaaruteqarpoq. Assakaasut pingasunik assigiinngitsumik inissisimasinnaapput; assakaasup naqitsinera (soorlu 400 iml. 800 KPa), assakaasup suunera (ataasiakkaat iml. marloqiusat) aammalu assakaasut aqquserngup qaavanut tunnganerisa radiusiat (assakaasut naqitsineranik suunerinillu aallaaveqarpoq).


Toqqaviup akuisa nukittussusaat geoteknikkimik periuutsit naliginnaasut atorlugit kisinneqarpoq. Dynamik Cone Penetrometer-imik misiliutit ajornanngitsuummata atornissaat siunnersuutigineqarpoq (naak eqqoqqissaarneq ajoraluartoq). Toqqaviup qeratassusaa (Esub) FWD-mik misiliut, CBR-ip kisitsisaanik toqqaannanngikkaluamik aallaavilik atorlugu paasineqarsinnaavoq (imaluunniit LFWD ). Toqqaviup tukimut nukittussusaa misilittakkat aallaavigalugit aalajangerneqarsinnaavoq. Aammali DCP atorlugu paasineqarsinnaalluni, CBR unconfined compression tests atorlugu aammalu toqqaviup nunataa aqittuararsuuppat in situ shear vane test atorlugu tukimut nukittussuseq paasineqarsinnaavoq.

Alliit issussusissaat (aammalu sanat nutaat, soorlu aqqusiniassat issussusissaat) sumiiffimmi ilusileeriaatsit atorlugit aalajangerneqarsinnaavoq, the ROADEX Odemark methodtorlugu, imaluunniit misilittakkat aallaavigalugit aalajangerneqarsinnaalluni. Aamma the ROADEX Mode 2 design method against subgrade rutting. torlugu aalajangiisoqarsinnaavoq. Sumiiffimmi pitsaassutsit misilittagarisimasat nalilersuinermut aamma ilanngunneqassapput, ingammik ukiup ilaani aattorfiullunilu qeruffiusartuni ilanngunneqarsinnaallutik.

Ilusilersuilluni parameterit ukua aalajangerneqarsimassapput:

– Aqqusiniassat issussusissaat / naqiussat radiusimut naleqqiunneri

– Qeratassutsit naleqqiunneri (Ebas / Esub)

– Assakaasut naqitsineri

– Assakaasut inissisimaneri

Parameterit qulaani eqqartorneqartut atorlugit, Naqitsinerup Variabilia (S) paasineqarsinnaavoq. Taanna ROADEX-ip rapportiani tabelit atorlugit imaluunniit ROADEX-ip softwaria Mode 1-nik illinernut tunngasoq atorlugu paasineqarsinnaavoq.


Naqitsinerup variabilia (S) aserornermi naqitsinermut (Sf) naleqqiunneqarsinnaavoq, taanna ingerlaannaq computerikkut kisinneqarsinnaavoq sioqqat qaqugukkut aserortarnerannit paasissutissat aallaavigalugit. Friktionip qivernera kohæsionilu (?’ aamma c’) naqitsinerit parameteriisa ilaat sioqqat qaleriissaanniittut naluneqanngippata, imaluunniit eqqoriakannerlugit una formeleq atorlugu Sf kisinneqarsinnaavoq.

Naqitsinernut killissaat ROADEX-ip siunnersuutai:

  • S ? 0.9 ×Sf naliginnaasuni sioqqat (granularini) qaleriissaaasa illisitsisaqattaannginnissaat, aammalu
  • S ? 0.75 ×Sf masattumi aattorfimmiluunniit sioqqat (granularini) qaleriissaasa illisitsisaqattaannginnissaat.

Taakku anguneqarpata Mode 1-mik illinernut akiuussinnaasumik ilusiliisoqarsimassaaq. Qulaaniittut killiliussat qaangerneqarsimappata makku periarfissaapput:

  • Aqqusiniassaq pitsaanerumaamik taarserlugu, imaluunniit aqqusiniassaq tiggussaasilaarlugu, patajaallisarlugu imaluunniit pitsanngornerussammit sananit aqqusiniassanik pitsaanerusunik qallerlugu.
  • Aqqusiniassat issutsillugit

7.1.3 Mode 2-mik illinerit akiorniarlugit ROADEX-ip ilusileeriaasia

Mode 2-nik illinerit akiorniarlugit ilusileeriaatsinik pisariaqartitsineq ROADEX III project –mi eqqaaneqarsimavoq Alliit akuisa issussusissaannik allallu sannat ilusissaannik ajornanngitsumik periuutsimik nassaarnissaq siunertarineqarpoq. Periuuseq ROADEX-ip Suleqataasa nunaanni Skotlandimi Irelandimilu allanngortiternagu atoriaannaavoq kisiannili sumiiffinni qeruup toqqavimmut annguttarfiini taamaatsinnarlugu Mode 2-nut illinernut akiuinernut atorneqarsinnaanngilaq. Suli ilusileeriaatsimut qeruk ilanngunneqanngimmat atorneqaraluaruni qerummik qaffatitsinerit pissapput upernaamilu aattorfiup nalaani toqqaviup nunataa sanngiippallaalissaaq. Taamaattunut ROADEX-i annertussuseeriaasissamik Mode 2-nik illinernut akiuussinnaasumik sanavoq.

ROADEX-ip siunnersuutigaa massakkut Nunani avannarlerni ROADEX Odemark method atoqqullugu, taanna imikkoortumi tulliani 7.1.4.-mi sammineqarpoq.

7.1.4 Periuseq ROADEX Odemarki

“Orpippassuarni nutarsaalluni ilusileeriaaseq” ROADEX-ip suliaata ilaani ineriartortinneqarsimavoq. Periuseq Boussinesq-Odemark –mik annertussuseeriaatsimit aallaaveqarpoq Periuseq ROADEX Odemark – illu aallaavigaa. Periuutsip taanna orpippassuarni aqqusinernilu qallersaateqanngitsuni sanngiitsuni atornissaa iluarineqarpoq aammalu aqqusineeqqani saattumik qallersaatilinni atorneqarsinnaalluni. ROADEX-ip suliffiini arlalinni periuseq nutarsaanerni misilittarneqarsimavoq. Pitsaanera aningaasaliinerillu toqqaannartumik sanngisagassanut atorneqartarneri (soorlu sannanut nutaanut), aammalu aqquserngup suunera apeqqutaalluni nutaamik sannanut issussusiliisarnera iluarineqarpoq. Iluaqutaanerpaarli tassaavoq aningaasanik malunnavissumik sipaarutaasarnera.

Periuseq arfinilinnik immikkoortoqarpoq. Tulleriissaarneri ukuupput:

– Tulleriissaarneq 1 – Nalunaarsuutinik katersineq

– Tulleriissaarneq 2 – Suliap isikkulernera; qaleriit issussusissaasa nassuiarnerat

– Tulleriissaarineq 3 – Qaleriit toqqaviullu moduliisa aalajangernerat

– Tulleriissaarineq 4 – Nammassinnaassutsinik kisitsinerit siulliit

– Tulleriissaarineq 5 – Nutaamik ilusiliineq; Nammassusissaq anguniarlugu sannanik ilusiliineq

– Tulleriissaarineq 6 – Naggataasumik ilusissap nalilersornera: immikkut ittunik ilusiligassat kuuffiillu ilusilerneri

7.1.4.1 Tulleriissaarineq 1 – nalunaarsuutinik katersineq: gpr, fwd, video


Odemarkimik aallaavilimmik aqqusineq annertussuserneqassappat GPR-imik uuttortaasoqartariaqarpoq, taamalu aqquserngup sannaasa issussusai paasineqarlutik, FWD-mik uuttortaanermi qeratassutsit paasineqassapput, videoliornermilu takussaasunik kuuffiit pitsaassusaannik qallersaatillu ajoqutaanik assigisaannillu paasissutissanik pissarsisoqassalluni. Nalunaarsuutit katersukkat tamaasa sumiissusersiorluarneqarnissat pingaaruteqartorujussuuvoq.

Nalunaarsuutinik katersuneq GPR-it anteniinik marlunnik assigiinngitsunik ingerlanneqassaaq: anteni frekvensikkaaq (900-2500 MHz) qallernoortoq (qallersaat, qallersaatillu ataaniittunut) aammalu anteneq frekvensikinneq (200-500 MHz) sananut tamanut, aqqusinermut toqqavimmullu atortoq. Naliginnaasumik orpippassuarni aqqusinernut amitsunut assakaasup ingerlaarfiata sinarsuatigut uuttuineq naammattarpoq. Aqqusinerli silinneruppat qallersaateqarpalu marloqiusamik uuttuineq innersuussutigineqarpoq.

Uuttuiffimmi koordinatit, videoliuutillu pitsaassusaat (assilluunniit), uuttuinerup nalaani assiliortorneqassapput. Koordinatit nalunaarsuutit nunap assinngortissinnaavaat, aammalu uuttueqqittoqassagaluarpat aallaavittut atorneqarsinnaassallutik. Videoliuutip kuuffinnik nalilersuiniarnermi, sinaata qanoq issusaanik, tamakkiisumik pitsaassusermik, lastbilit unittarfiinik aqquserngullu sangusarfiisa allallu assigusunut assiliineri nalilersuiniarnernut paasissutissanut atorluarneqarsinnaavoq. Kuuffiit savimerngit pitsaassusaat tamatumani aamma takusarneqassapput. Deflektometeri nakkartartumik(FWD) uuttuinerit aqqusineq tamakkerlugu assakaasup aqqutaata sinaagut 100 m-rikkaarlugu (imaluunniit 50 m-erikkaarlugu) ingerlanneqassapput.

GPR-mik allaatigisat sukumiinerusut immikkoortumi 4.1.7-mi allaatigineqarput aammalu GPS-ip koordinaatiinut videoliornerillu immikkoortumi 4.2.2-mi FWD-millu periuutsit immikkoortumi 4.1.9.-mi sukumiinerusumik allaatigineqarlutik.

7.1.4.2 Tulleriissaarineq 2 – suliap isikkulernera; qaleriit issussusaasa nassuiarnerat

Suliaq GPS-i aallaavigalugu, allanik paasissutissaateqartoqanngippat, ilusilerneqassaaq. Pisariaqarpat uuttuiffissat takissusissalerneqassapput. Nalunaarsuutinik katersukkat siuleqqiutit sumi uuttuisoqarnissaannik naammattumik paasissutissiissapput. Naliginnaasumik 1-2 toqqavimmit 5 km-erikkaartunik tigusinerit GPR-imik nassuiaanerni nallersuussassatut naammattarput, soorlulu aqquserngit sannaasa pitsaassusaannik naammattunik paasissutissiisarlutik.

GPR-ip nalunaarsugaanit qallersaatit nassuiarneqassapput (intrepetation) + alliit qallersaatilluunniit + antenimit frekvensikkaamit allernut nassuiaasoqassalluni. Sanat nutaanngitsillugit aqqusinerni qallersaateqanngitsuni nassuiaaniarnissaq ajornakusoorsinnaasarpoq, amerlanertigullu orpippassuit aqqutaanni ersarissumik qallersaateqarneq ajorpoq taamaallaalli aqquserngit sannai ersittarlutik. Taamaattoqarpat qalliit modulinik kisitsinermi ilanngunneqassanngillat, taamaallaallu qaleriit marluutiinnarlugit (toqqavik + aqquserngup sannaa) Odemark-ip periusaa atorlugu modulit kisinneqassallutik. Aqquserngup sannai tamakkiisut antenimik frekvensikitsumit uuttugaapput. Ilaannikkut aqquserngup qaleriissaata tassani nassuiarnissai iluarnerusinnaavoq. Kuuffiit savimerngit nalunaarsuutinut titarneqassapput (kuuffinnut paasissutissat pigineqarpata).





Toqqaviup suussusaa FWD-mit GPR-illu nalunaarsuutaannik eqqoriarneqassaaq. Siunertarineqarpoq issoqarneranik imaluunniit qaarsoqarneranik takunninnissaq, soorlu tulleriissaarinermi 6-mi sammineqassasoq.


FWD-p nalunaarsuutaanik ukuisiuinerit indeksinillu kisitsinerit aallaavigalugit sumiiffinni nammassinnaassutsit naammaginanngitsut nanineqarsinnaapput. SCI (aqquserngup qaavata peqinnerata indeksia) Mode 1-nut illinernut paasiniaatigissallugu pitsaavoq, BCI-lu (aqquserngup alliisa peqinnerata indeksia) Mode 2-nut illisoqarsinnaaneranik takutitsilluartarluni. BCI SCI-lu pillugit sukumiinerusumik immikkoortumi 4.1.9.-mi allaaserisaqarpoq.

7.1.4.3 Tulleriissaarineq 3 – qaleriit toqqaviillu moduliisa kisinnerat

Aqquserngup sannaasa issussusaat nassuiarneqareerpat, FWD-p nalunaarsuutai pigineqarpata qaleriissap toqqaviullu modulii kisinneqarsinnaalissapput. Kisitsinerit softwarit kingumut kisitsissutit atorlugit imaluunniit siumut algoritmit kisitsissutit atorlugit (soorlu FHWA formili aallaavigalugu) kisinneqarsinnaapput. Toqqaviup moduliinut (Eu) Svendskit Nammassinnaassutsinut formilii atorluarsinnaaneri uppernarnerilu paasineqarsimapput. Tamatumani q modulit angivallaat mikivallaalluunniit kisitsinermi atorneqannginnissaat peqqissaarulluinnarneqassapput. Modulit naneqareerpata GPR-ip kisitsisai qaleriissami nassuiarnerat ajunnginnersut misissorneqassapput. ROADEX Odemarkimi kisitsinerni atorneqarsinnaasut aqqusineeqqani modulit kisitat inerneri naatsorsuutigineqarsinnaasut tabeliat ataani takuneqarsinnaavoq.


Sanaq sanngiitsoq – sanngisooq

Asfalt 1000 – 5000 MPa

Allat qaleriit bituminiusut 700 – 3000 MPa

Alliit tiggusimanngitsut 80 – 400 MPa

Allat qaleriissat tiggusimanngitsut 40 – 200 MPa

Toqqaviit nunataat 5 – 150 MPa

Kingumut kisitsinerit qaarsumut ikkalinerit sumiinnersut takutissinnaavaat. Taamaattuni E2-p kisitsisai (aqquserngup qaavani nammassinnaassuseq) annertugajupput nammassinnaalluarlutillu, kisiannili Mode 1-mik illinernik aqquserngup sannaani pilertoqarsinnaanera suli ilimanaateqarluni. Ilanngullugu toqqaviit immikkoortui GPR-p nalunaarsuutaannik modulit kisitsisaat aallaavigalugit uppernarsarneqarsinnaapput.


Toqaaviup qaleriissallu modulii kisinneqareerpata softwarimut ilusilersuummut nuunneqarsinnaapput taamalu aqquserngit immikkoortiterneqarsinnaalerlutik. Isumaqarpoq GPR-imik nalunaarsuutit videoliornerillu aallaavigalugit aqqusineq assigiinnut immikkoortiterneqassasut. Imaassinnaavorlu sananissamilu aallaqqaammut 50/100 m-erikkaarlugit immikkoortitikkat GPR-mik videoliornernillu nalunaarsuutit katersoreernerini allineqartut annikillisinneqartulluunniit.


7.1.4.4 Tulleriissaarineq 4 – nammassinnaassutsimik kisitsinerit siulliit

Nammassinnaassutsimik kisitsinerit siulliit Odemarkip formilii atorlugit manna kisitsisoqarsinnaalerpoq, kisitseriaatsit aqqusinerni ilusiliinerni nunarpassuarni atorneqartarput. Tulliuttuni teoriit tunngaviusut imannak nassuiarneqarsinnaapput (takuuk aamma ROADEX stress and strain demo)


Qaleriit tamarmik issussusaat modulusiilu aqquserngup qaavata naqqanit sanilliullugu nammassinnaaneruneranut sunniuteqarput. Aqquserngup qaavani nammassinnaassutsit toqqaviup nammassinnaassusaanit toqqaviullu qaaniittut qaleriissat nammassinnaassusaannit aalajangerneqarput. Odemarkip kisitseriaasia tamakkiisumik aqquserngup sannaasa alliit qeratassusaasa (nammassinnaassuseq) kisinnissaat ajornanngissisittarpaa, kisiannili naqiussat ilanngunneqarneq ajorput.

Nammassinnaassutsit kisinneri qaleriissat issussusaannit modulusiinillu taamaallaat aallaaveqarpoq.

Formililli ajornanngitsumik aqquserngup sannaasa qeratassusaanik aqqusinermut naqiunneqarsinnaasunut sanilliussisinnaavoq. Formili imaappoq:

Qaleriissat qaavisa nammassinnaassusaasa (EP) annertussusilernera ukunanit aallaaveqarpoq, qaleriissap ataaniittup annertussusilernerani pisinnaasaa (EA), qaleriissap tasisuaartumik modulusiata annertussusilernera (E) aammalu qaleriissap annertussusilikkap issussusaa (h).

Taamalu Odemarkip moduliisa paasissutissartaat nunap assinganut titartarneqarsinnaapput taamaasilluni aqquserngup sanngiiffiisa sumiiffii ersarississallutik.


7.1.4.5 Tulleriissaarineq 5 – nutaamik ilusiliineq; nammassinnaassusissaq anguniarlugu sannanik ilusiliineq

Ilusiliineq nutaaq aqquserngup nammassinnaassusaanik aalajangiinermik aallartittarpoq. Nammassinnaassusissaliineq assersuutigalugu ullormut ukiumulluunniit oqimaattumik angallattut amerllassusaannik aallaaveqartarpoq (usit oqimaassusissaanik killilersuinngitsumik), Odemarkimik annertussusiliinermi qaleriissat peeriarlugit qalleqqiisoqarsinnaavoq iluarsaasoqarsinnaallunilu. Softwarit sorleq iluseq aqqusinermut pitsaanerpaassanersoq paasiniarlugu, soorlu Road Doctor designer, ilusileeriaatsit assigiinngitsut misilittarsinnaavai.


Amerlanertigut, soorlu aqqusineq Mode 1-nik illineqarsimappat issusuumillu qallersaateqarluni, sannat nammassinnaassusissaat kisitaq nutaanngitsumit minnerulaassaaq, sulili iluserlivinnernut nukittunerussalluni. Aamma alliup modulia kisitaq siulleq (Mode 1-mik illinerit) imaluunniit toqqaviup nunataata modulia (Mode 2-mik illinerit) annertusinnaasarput illisitsisinnaasarlutillu, modulit taakku annikillisinneqarsinnaapput upernaami aattorfiup nalaani sanap qeratassusaa ilaarluarniarlugu.

7.1.4.6 Tulleriissaarineq 6 – iluseq ajunnginnersoq misissornera

Odemarkip periuusaa atorlugu aqqusinermik ilusiliiniaraanni eqqumaffissaqarpoq: Qaarsoq aqquserngup qallersaataanit ikkappat (< 2m) Odemarki atorlugu kisitsinerit nammassinnaassusermik annertuumik inerneqartarput taamalu sanngiippallaamik aqqusineq sannalerneqartarluni. Aqqusinermi Mode 1-mik illisoqarsimaneranik pasinartoqarpat sannat qaleriissaat issunerutinneqarlutillu qeratanerutinneqassapput. Taamaassorinninneq “ilutsip allannguutaanit” (E_a) takoqqinneqarsinnaavoq. “Ilutsip allannguutaa” annertuppat issussuseq issutsittariaqarpoq.


Toqqaviup nunataa issorissuuppat Odemarkimillu kisitsinerit aallaaveqarpata inernerit annikippallaarajuttarput qaleriissat pisariaqanngitsumik issunerulernerannik kinguneqartartumik. Issorissoqarfiit immikkuutaarlugit nalilersorneqartassapput, suleriaasissarlu pitsaasoq uani eLearninngimi eqqartorneqareersimavoq. ROADEX-ip eLearninngiani aqqusinernut issorissumiittunut ilinniutaani aqquserngit issumi sanaat qanoq sananeqassanerinik allaatigisaqarpoq.


Kuuffiit aqqusinermiittut ikkalisimappata aammalu moduli uuttugaq annikippat, Odemarkimik kisitat sannat nutaat issunerusariaqarnerinik takutitsisinnaapput. Taammaattorli aqquserngup kuuffii iluarsaanneqarpata, imaluunniit iluarsaatijaarneqarpata, killigissaasoqarlunilu, aqquserngup qaavata ilusilersornerani modulissaq minnaarneqarsinnaavoq, soorlu 10 – 20 MPa –mik minnaarneqarsinnaavoq.


Nammassinnaassutsinik nalilersuinerit sukumiinerusumik paasissutissiisarput aammalu ilusissat pitsaanerusut anguneqartarlutik. Parameteri atorluarsinnaanerpaaq tassaavoq ilutsip allannguutaata annertussusaa (E_a) Svenskit nammassinnaassutsinik indeksiinik kisitseriisiinik aallaavilik. Aqquserngup qallersaataata qaavata ataani ilutsit allannguutaannut narlorissunut kisitsissutaavoq, aammali aqqusinerni qallersaatitaqanngitsumi Mode 1-mik illisinnaanernut ilimanassutsinik eqqoriaatigineqarsinnaavoq. Ilutsip allannguutaata kisitsisaa annerulerpat, Mode 1-mik illisinnaanerit ilimanarnerussapput. Kisitsit annertuppata, qaleriissat issunerunissaat eqqarsaatigineqassaaq, imaluunniit qaleriissat qerattarnerunissaat naak nammassinnaassuseq naammareeraluartoq.


Videot aqqusinermut tunngasut nalilersuutissat, nunap assitalernerigut, aqquserngit naapiffiini kattuffiinilu aqquserngup qaffanerani sumi ajoquteqalersinnaaneri pinngitsoortinneqarsinnaapput. Videoliat nalilersornerigut aqquserngup kuuffiisa pitsanngorsaatissaat ersarissaanissanullu atorneqarsinnaapput.


Aqquserngup ilusaa paasiniakannerlugu GPS-i uuttuutitut atorneqarsinnaavoq. Qatsissuseq ilanngukkaanni ajornanngitsumik aqquserngup kippaa takuneqarsinnaavoq aalajangigassanullu aallaaviusinnaalluni. GPR-ip horn anteneq itissutsinut uuttuutaasup nalunaarsugai aqquserngup qanoq ersalisimatiginerinik takutitsisinnaapput.

Aqquserngup immikkoortuini tamani ilusiliinerni assilisat nalunaarsuukkallu allat tamaasa atorneqartarput taamaasilluni akikinnerpaamik pitsaanerpaamillu iluarsiisoqarsinnaaniassammat. Imaappoq ilusiligassat annikitsut – imaluunniit nutaamik sanasassat – nutaamik taamaallaat qallersaaserneqassasut aningaasallu sinneruttut aqquserngup sanngiittortaanut nukkassaasiarineqassasut.

Ataatsikkut nalunaarsukkat assigiinngitsut atornerigut aqquserngup immikkoortuani pitsaanerpaamik akikinnerpaamillu ilusiliinissanut atorneqartarput. Imaappoq aqqilaaginnagassat nalaat, aaqqittariaqanngitsulluunniit imaluunniit annikitsuinnarmik iluarsaanneqartut, aqquserngilli sanngiitsuararsuit nalaat tulluuttumik nukkassarneqassasut nammalluarsinnaanngortillugit.

7.2 Aqqusinerni qallersaatilinni ilusiliinernut tunngasut

7.2.1. 7.2.1. Naliginnaasumik

Aqqusinerni qallersaatilinni iluserlivinnernut tunngatillugu ilusiliinerni pingaaruteqarnerpaat tassaasarput aqquserngup issussusissaa tiggoqqanngitsullu qulaanni qaleriit bitumenusit qanoq pitsaatigineri. Qallersaasiisartut oqaatigisimavaat kukkusumik issussusiliinerit imaluunniit saanaarinerit amerlanertigut ajortiasartut, soorlu 120 mm-erimik aqquserngup ilaani patajaalliisoqarsimappat qallersaallu 160 – 180 mm-erisut issutigippat. Taamaammat iluarsaaniarnerni aqquserngup qallersaataata bitumenusip issussusaa GPR atorlugu imaluunniit qillerilluni uuttorneqartuaannassaaq, aammalu ajoqutip suunera nalunaarutigineqartassalluni. Iluserlivinneq illinernut ilaappat aamma nalunaarutigineqassaaq.


7.2.2 Mode 1-mik illinernut ninnguusuumik ilusiliinerit

Aqquserngup allii pitsaavallaanngippata nutarsaaniarluni Mode 1-nik illinernut iluarsiiniaraanni, aqquserngup issussusaa eqqaamajuartariaqarpoq. Aqqusinernut qallersaatilinnut ilusileeriaaseq paasiuminaassinnaavoq, naliginnaasumilli imaasiortoqarsinnaavoq. Siullermik, ROADEX II suliniummi inernerit takutippaat alliit 200 mm-erimik issussusilernerigut naqitsinerit imak annikillisitsigissagaat allaat iluserlivititsisinnaajunnaarsillugit. Aappaattut alleq nutaanngitsoq ajorpat 100 – 150 mm –rimik ikkannerusumit sannanit nutaanit qallerneqassanngilaq. Toqqagassaq tassaassaaq alliit qaleriissaat iluarsaallugit imaluunniit sannap pioreersup qaavanut qeratanerusumik qalliineq.


Qallersaat saattoq, 20 – 100 mm: Qallersaat saappat, sannanik ilusileeriaatsit immikkoortumi 6.4 –mi allaatigineqartut atorneqarsinnaapput, immikkoortullu tamaasa immikkut isumagigaanni pitsaanerpaassaaq Taamaattorli Mode 1-mik illinermik ajoqut taannaannaappaat, aaqqiissutissaq pitsaanerpaaq tassaassaaq alliit ajortut nutaanngitsullu patajaallisarnissat iluarsaannissaalluunniit. Alleq taamaattoq qaangiinnarneqarpat, allaat itinerugaluarpalluunniit, kingusinnerusumi ajoqusiisinnaavoq. Periuutsit nukassaanernut atukkat qallersaammi tiggusimasuni saattuni (100 mm-erimik saannerusumi) tulleriissaarlugit allattorneqarsimapput.

Mode 1-mik illinilinnut nukkassaariaatsit (qallersaatip issussusaa 20-100 mm)

1. Qallersaatip peernera + nutaanik aqqusiniassiineq + nutaamik qallersaasiineq

2. Aalaterussineq + nutaamik qallersaasiineq

3. Aalaterussineq + nutaamik aqqusiniassiineq + nutaamik qallersaasiineq

4. Aalaterussineq + nutaamik aqqusiniassiineq + Aalaterussineq + nutaamik qallersaasiineq

5. Nutaamik aqqusiniassiineq + aalaterussineq + nutaamik qallersaasiineq

6. Patajaallisaat aalaterullugu + nutaamik qallersaasiineq

7. Qallersaat peerlugu + bitumen patajaallisaaserlugu + nutaamik qallersaasiineq

8. Qallersaat peerlugu + nutaamik patajaallisaaneq + nutaamik qallersaasiineq

9. Toqqaviup taarsernera

10. Qallersaat peerlugu + nutaamik aqqusiniassiineq + saviminernik kipparissortuunik ikkussineq + nutaamik aqqusiniassiineq + nutaamik qallersaasiineq

Qallersaatit issusuut, 100 – 200 mm: Qallersaat 100 – 140 mm-erisut issutigippat ajorsivallaarsimanngippallu (illinerit taamaallaat), iluarsaanissaq pitsaanerpaaq tassaassaaq aqquserngup qalliisa aserorterneri tulluuttumik ilusilerlugit qallersaatillu qaava issunermik qallerlugu.

Aqqusinerni 100 – 200 mm-erisut issutigisumik qallersaatilimmi, aqqusineq iluserlivinnernik ajoquteqarpat kisiannili qallersaat suli atorsinnaasumi iluarsaariaatsit titartaganngorlugit takutinneqarput.

Qallersaatip issussusaa 200 mm-erimit issuneruppat qallersaatip pioreersup annertuumik ajoquteqarnissaa ilimanaateqarpoq imaluunniit iluserlivinnernik ajoquteqarnissaa ilimanarluni.


Qallersaat iluserluppat assigiissaarinissaq iluarsiissutaalluarsinnaavoq, qallersaatitoqaq tiggusimanngitsunut aalaterunneqarsinnaavoq. Periarfissaq alla tassaavoq qallersaatitoqaq sequteqqissaarsinnarlugu asfaltitut atoqqillugu. Pingajuat tassaasinnaavoq, qallersaatit issusuut alliluttunut, qallersaatip qaava 50 -100 mm – erimiit 50 -80 mm-erimut saalisillugu. Tassani alliluutinut qapiagaq akulerunneqarsinnaavoq (120 – 160 mm –erisut ititigisumut akulerullugu) patajaallisaatigineqarsinnaallunilu. Nutaamik qaavani qallersaasiisoqarsinnaavoq. Taamaasiornikkut alliit qaavi iluarsaanneqassapput taamalu 200 mm-erisut issutigisumik qeratasuumik allernik siunissami illinernut akiuussinnaasumik alliliisoqarsinnaavoq.

Titartakkap takutippaa aqquserngup sannai, toqqaviup ajortup qaani ajortunik allillit, qanoq sanngisarneqarsinnaasut.

7.2.3 Mode 2-mik illinilinnut ilusiliinerit

Aqqusinerni Mode 2-mik illinernik ajoqutilinni iluarsaassiissut pitsaanerpaaq tassaavoq aqquserngup portutsinnera kuuffiillu pitsanngorsarneri. Taamaasiorneq ajornarpat qaleriissat qulliit qerattarsarneqarsinnaapput taamaasilluni qerattaaminermigut naqitsinerit sannanut / toqqaviullu akornganiittut annikillisinnerigut iluserlernerit pinngitsoortinneqarsinnaapput.


Taamaattorli, ingammik Skandinaviami qeruk toqqaviup nunataanut annguttartillugu, oqaannarnermit nutarsaaniarnissaq ajornarneruvoq tassami qeruk aamma eqqarsaatigisariaqarami.


Aqqusinerni qallersaatilinni Mode 2-mik illinerit pinngitsoortinniarlugit periuseq alla atorneqartartoq tassaavoq saviminernik kipparissortuunik ikkussineq. Qallersaat saappat, savimerngit allernut ilineqassapput, 250 mm missaani qallersaatip qaanit atsitigisumi.


Qallersaat 100 mm-erimit issuneruppat, savimineq tiggusimasut qaleriissaasa akornginut ilineqarsinnaavoq. Taamaattorli Mode 2-nik illinerit akiorniarlugit qallersaatitaap qaavanit 150 mm –erisut atsinnerussaaq (minnerpaamik 100 mm-erisut ititigisumi).


Savimerngit kipparissortuut iluaqutaat allat tassaavoq upernaap aattorfiata nalaani Mode 2-nik aqqusinermi illisoqarnerani silissinernut illersuutaasarmat. Soorlu Finlandimi savimerngit kipparissortuut nammassinnaassusermik 10-20 MPa-mik Odemarkimit kisitanut ilasaataasarput.


Mode 2-nik illinernut akiuiniartilluni sannat sannatoqqanut qalliutaasut qanoq issutigissaneri nalunarsinnaasarput. ROADEX-ip ilusileeriaasiata assakaasunut assigiinngitsunut naqitsinissanullu kisitsissuteqarpoq, maannakkulli taamaallaat orpippassuit aqqutaannut aqqusinernullu qallersaateqanngitsunut atugassiaannaavoq.

Mode 2-nut illinerit iluserlivititsinerinut ninngusuumik annertussusiliilluni ilusiliiniaraanni Odemarkip iliuusaa atorluarneqarsinnaavoq – taamaallaalli issorissumik toqqavilinnut kisitsissutissaavallaarani. Periuuseq atorniaraanni issussutsit (GPR-mik misileraatit) aammalu qeratassutsit (FWD.LWD, DCP) pigineqartariaqarput. Aqqusineeqqani qallersaatitalinni Odemarkimik kisitat, qallersaatip qaavata moduli 160 – 200 MPa akornganiissapput, tassani apeqqutaalluni aqqusineq qanoq ittuunera. Aqquserngit qallersaatillit sanngiinnerpaat iluarsaatereernerini, qallersaatip qaavata modulia minnerpaamik 120 MPa-miissaaq. Uppernarsineqarsimavoq aqquserngit ilaat kisitsimmit taassumannga Odemarkip modulianit minneruppata aserujasuararsuusartut.


Mode 2-nut illinernut ninngusuumik ilusileeriaatsip pingajuat tassaavoq Swedish Road Administration “PMS Object design” softwarertaalu atorlugit ilusiliineq, taanna oqimaatsuni angallaffinni atorneqarnerusarpoq. Periuseq taanna ajornanngitsunnguuvoq, aqqusinernullu ilusiliisartunut misilittagaqarpallaanngitsunut tulluuttuulluni.


7.2.4. Ilusiliinermi sanaartornermilu immikkut ittut

Aqqusinerni qallersaatilinni Mode 1-mik 2-milluunniit illinernik ajoqutilinni sanngisaatissanik ilusiliiniarnerni immikkut ittut eqqaamasariallit, ilusiliinerup sananerullu nalaani eqqumaffigineqartariaqarput.


Skandinaviami qerunnerit narlorikkunnaarsitsinerannut tunngassutillit aammalu aattorfimmi aqquserngup kivineri narlorissut kimmoortullu ajoqutit pingaarnersaraat. Qerunnermik ajoqut ingasappat, qerummut aaqqiissutissiortoqassaaq.


Aqqusineq iluarsarneqartussaammat qerunnerup qaffaanera 100 mm-erip missaanit annikinneruppat, ilusiliinermi qerunnerit soqutaanavianngillat.


Aqqusineq aqquserngup saneraatut sammivilinnik qeruup piliannik quppaqarpat aammalu iluserlernernik naammaannartunik iluserlerneqarpat, aqqusinermi qeruup qaffatitsineri 100-200 mm-erip missaaniikkajuttarput, taamalu arlaannik iliuuseqartoqartariaqarluni (savimerngit kipparissortuut ikkullugit, sannat issutsinnerigut, assigiissaarinerit immikkullu ittunik kuuffiliinerit, assigisaallu).


Qeruup qaffaaneri aqqusinerni qallersaatilinni 200 mm-erinit anneruppata, aqqusineq qeruup quppartitsernerata kingunerisaanik ingasattunik ajoqusissaaq. Taamaattoqartillugu ilusiliineq qerunnik akiuutissiisuussaaq, ilusiliinermilu aamma iluserlivinnernik ajoqutit aaqqinneqassallutik. Qeruup qaffaanerisa annertussusaannik naliliinermi ukiut tamaasa uuttuinerit aallaavigineqassapput, aqquserngup issussusaat toqqaviillu qerummut malussajasut ROADEX eLearning kuuffinnut tunngasuni ilinniutini takuneqarsinnaapput.


Aqqusinernik qallersaatilinnik sanngisaanerni ajoqut alla eqqaamasarialik tassaavoq quppat avissaariartorneri. Taamaattoqartillugu, aqquserngit sannai issusuut naliginnaasumik iluserlivinnernut aaqqiissuserniarnissai tamatigut iluatsippiarneq ajorput, nutarsaareernerullu kinguninngua takkuteqqikkajuttarput (ingammik aqqusinermi kuuffiit ilutigitillugu pitsanngorsarneqarsimanngippata). Ajoqutit taamaattut ataasiakkaaraluni aaqqiissuserneqartariaqarput.


Quppat sillinerup pilersitai aqqusinerni sannarlutani takussaagajuttarput. Sanngisaanerni amerlasuuni aqquserngit qallersaatillit silinnerulersinneqarajuttarput, taamaammallu nutaamik ilusilerneqartarlutik, taakkununngalu tunngasut uani ilinniummi sammineqanngillat. Taamaakkaluartorlu kukkunerit ilagigajutaat tassaavoq aqquserngup aqqusiniassartat alliillu assakaasut ingerlaarfikui qalliinnarlugit aqqusineq silissisinneqaraangat. Taamaasiortoqarsimappat ingerlaannaq aqquserngup qallersaataani quppartitertoqaqqissaaq. ROADEX IV suliniummi aqquserngit silissineranni ajoqutit pillugit misissuisoqarpoq qanorlu quppat silissiartortut pipinngitsoortinnissai iluarsaannissaallu pillugit periuusiortoqarluni. Inernerit taakkua suliniummi ROADEX IV 2012-mi saqqummiunneqassapput.


Aqquserngup kivineri ilaatigut tiggutsitat qaleriissaasa tiggulluaqqannginnerinik alliillu imaarsarluaqqannginnerannik aallaaveqarsinnaapput. Aqqusinerni issusuuni taamaattoqarajuppoq. Annertuumik tiggutsitat qaleriissaasa ataanni imeqarpat, oqimaatsunik angallattut aattorfiup nalaani erngup naqitsinera annertuseriartissinnaavaat. Ajoqutit taamaattut millugussinernut attuumassuteqarput, soorlu uani ilinniutip immikkoortuani 3.8-mi allaaserineqartoq. Taamaattoqartillugu kuuffiit pitsanngorsarneriarlugit, tiggutsitat qaleriissat aserorteqqillugit, imermut malussarinngitsunik qaleriissaliineq, qaavanilu imermit akimorneqarsinnaanngitsumik qalleriarlugu (macadam-imik imaluunniit sioqqat toqqavissatut tulluuttunik) nutaamik qallersaaserneri kisimik aaqqissutissatuaapput.


Ajoqutit taamaattut millugussinernut aamma attuumassuteqarsinnaapput, taakkununnga tunngasut immikkoortumi 3.8.-mi allaaserineqarput. Taamaattoqartillugu kuuffiit pitsanngorsarneri, tiggutitat aserorteqqeriarlugit aqqusinermut piareersakkamut (macadam iml. Qaffatsitamut) imermik akimorneqarsinnaanngitsumik qalliusineq kisimik periarfissaapput. Aammalu eqqaaneqaqattaareersutut, saviminernik kipparissortuunik ikkussinerit millugussinernut akiuutaasinnaapput.


7.3 Aqquserngit qallersaateqanngitsut orpippassuillu aqqutaat

7.3.1. Naliginnaasumik

Iluserlivinnernut akiuussinnaasunik aqqusinerni qallersaateqanngitsuni orpippassuillu aqqutaanni ilusiliineq aqqusinernit qallersaatilinnit sanilliullugu ajornannginneruvoq tassami tiggutsitat qallerniittut eqqarsaataasariaqanngimmata.


Taamaakkaluartoq aqquserngup qallersaateqanngitsup issussusissaata ilusilerniarnerani, qallii suli piuppata, uuttorneqaqqaartariaqarput aammalu uuttukkat qanoq inneri ilusiliinerup nalaani eqqarsaatigineqartariaqarlutik.


Aqqusinerni qallersaateqanngitsuni sanngisaaniarluni ilusiliinerni issussutsinut tunngasoq alla tassaavoq, aqquserngup kippaa iluserlivinnernik aallaaveqartunik issussusaat assigiinngisitaarsinnaaneri. Soorlu, illernit nalaanni issussutsit 60-80 cm akornganniissinnaapput aqquserngulli tuiusaanni aqquserngullu qeqqani 10 cm-eriinnaasinnaapput. Tamanna ilusiliiniarnermi eqqaamaneqartariaqarpoq tassami qalliutissat nutaat narlorissumut qalliutigineqartariaqarmata.


Aqqusinerni qallersaateqanngitsuni ilusiliiniarnerni ajoqut alla, ingammik orpippassuit aqqutaanni, tassaavoq assakaasut aksiliisa naqiussinerat aammalu assakaasut naqiussinerat. Taakkua naliginnaasumik aqunneqarsinnaapput, ingammik quassuttuunik assartuussinerni.


Aqqusinerni qallersaateqanngitsuni qanoq qeruup qaffaaneri upernaakkullu aattornermi ajoqutit qanoq isumaginissaat immikkut aamma sammineqartarpoq. Skandinaviami aqqusinerni qallersaateqanngitsuni tamanna avaqqunneqarsinnaanngilaq, sunniutaalli ilusiliilluarnikkut kuuffilersuinertigullu millisinneqarsinnaapput.


7.3.2. Mode 1-mut illinernut akiuutissanik ilusiliineq

Aqqusinerni qallersaateqanngitsuni kikkulluunniit angallaffigisinnaasaanni, imalunniit orpippassuit aqqutaanni nutaamik qallersaatitoqqat qaavinut qallersaasiineq Mode 1-nut illinernut aaqqiissutissat ilagaat. Taassuma qeruup qaffaasarneri annikillisissavai, aammalu qallersaat nutaat panernerussaaq kuuffilunnernillu ajoquteqarpiassanani. Taamaakkaluartoq, soorlu eqqaaneqareersutut, qalliutip nutaap issussusaa 150 -200 mm akornganiissaaq. ROADEX-ip ilusileeriaasia atorlugu qanoq qalliisoqartiginissaa sukumiinerusumik paasineqarsinnaavoq.


Allissanik pitsaasumi aqquserngup eqqaani peqanngippat, sannat pitsaanngitsut pitsanngorsarniarlugit ujaraaqqanik anginerumaanik akoornerigut patajaallisaatissatut akugineqarsinnaapput (ujaraaqqat pissarsiassaassappata). Siunnersuutigineqarpoq tiggutsitat tiggujavallaanngitsut patajaallisaatissatut akugineqarsinnaaneri, imaluunniit “naliginnaanngitsunik” iliuuseqartoqassasoq. Aaqqeeriaatsit tamarmik sukumiinerusumik immikkoortup tulliani 7.4.-mi sammineqarput.


Mode 1-mik illinerit isugutammut kuuffilunnernillu aallaaveqarajupput aaqqiissutissatullu nutarsaanerup nalaani aqquserngit kuuffiii pitsanngorsarneqartuaannassapput, aammalu aqquserngup qaavata kippaata uersimarnga naammattariaqarpoq. Uersimaneq 4 %-iunissaa siunnersuutaavoq.


7.3.3. Mode 2-nik illinernut akiuutissanik ilusiliinerit

Aqqusinernut qallersaateqanngitsunut orpippassuillu aqqutaannut Mode 2-nik illinilinnut aaqqiissutissaq ajornannginnerpaaq tassaavoq aqqusinitoqqap qaavanut nutaamik qalliineq. Qanorli atsigisumik sanassanik akuinissap kisinnissaa ajornarnerpaasarpoq, tassungalu ROADEX-ip ilusileeriaasia atorneqarsinnaavoq.


Odemarkip periuusaa aamma atorneqarsinnaavoq. Inuinnaat angallaffiini nammassinnaassutsit 120-140 MPa-jusariaqarput, orpippassuillu ukioq naallugu aqqutaanni nammassinnaassuseq 100 MPa missaaniittariaqarluni, allat 80 MPa-p missaaniissapput.


Toqqavinni sanngiitsuni Mode 2-nillu illinernik ajoqutilinni geotektilip atornissaa siunnersuutaavoq taamaasilluni aqquserngit sanaasa toqqavimmut akulerutinnginniassammata. Savimerngillu kipparissortuut atorneqassapput aqqusineq


silissisinermik imaluunniit millugussinermik ajoquteqarpat.



Toqqavimmik taarsiinerni sannat (0,4-0,8 m) aaqqiissutaalluarsinnaapput, ingammik aqquserngup ilusaa annikitsumi allanngorarpat.


7.3.4. Immikkut ilusiliinermi sananermilu eqqaamasassat

Aqqusinerni qallersaateqanngitsuni orpippassuillu aqqutaanni nutarsaaniarnerni eqqaamasariallit assigiinngitsut arlaqarput. Eqqaamasarialik pingaarutilik tassaavoq qallersaatitoqaq qalliutinut nutaanut alliutinneqassanngimmat, ingammik sioraaqqanik issulaamik qalliissamaaraanni. Qallersaatitoqaq qapiarneqartariaqarpoq, aqquserngullu sinaanut imaluunniit ilaa qalliutissanut nutaanut akulerunneqarsinnaalluni.



Aqqusinerni qallersaateqanngitsuni orpippassuilluunniit aqqutaanni sanngisaaniarnerni kukkussutit annerpaartaat tassaasarpoq akissaatikinneq peqqutaalluni sannanik ilusiliiniarnerit killeqartinneqartarneri. Aqquserngup qallersaateqanngitsup iluserlernermik ajoqutillip qaavagut 10 cm-imik qalliineq, 90 %-imik ilimanassuseqarluni akissaajaataanaassaaq, taamalu upernaap tulliani taamatorluinnaq ajorseqqissimassalluni. Aqqusineq tamakkernissaanut akissaqartoqanngippat, sanngisagassap naalisisinnaanera periarfissaavoq, imaluunniit ajornerpaat sanngisarniarneqaannarsinnaapput.

Aqqusinerni qallersaatitaqanngitsuni orpippassuillu aqqutaannik sanngisaaniarnerni suliap qaqugukkut ingerlannissaa pingaarutillit ilagaat. Ukiap ingerlanerani sanngisaasoqarniarpat, annertuumik sialuttaqassaaq aalarnerlu aamma annikissalluni, taamalu aqquserngup ilaata aqililluni silillinermigut ajoqusissalluni. Taamaammat sanngisaanissaq aasap kiannerani, aqquserngup nammassinnaassusaata annerpaartaani aallunneqassaaq.


Naggataagullu siunnersuutigineqarpoq kuuffigissaanerit sanngisaanissap ukiumit ataatsimit sioqqullugit ingerlanneqassasut. Taamaasilluni sanngisaaneq ajornannginnerussaaq sequmittuukkallu ikinnerussallutik.


7.4. Aqqusiniassanik pitsanngorsaariaatsit iluserlernaveeqqutaasut

7.4.1. Naliginnaasumik

Aqqusiniassanik pitsanngorsaaneq iluarsaanertut aamma isigineqarsinnaavoq, aqquserngup illineri Mode 1-mit annerunngippata ajoqutillu toqqavilunnermik aallaaveqarpata (Takuut ROADEX II report: New Material Treatment Techniques). Aammattaaq sumiiffimmi aqqusiniassanik pitsaasunik pissarsisoqarsinnaanngippat, ungasippallaartumiippataluunniit, imaluunniit toqqaviup issorissuunera akorngutaappat taamalu qaffaanissaq ajornarluni, aqqusiniassat iluarsaanneqarsinnaapput.

Eqqaamasariallit sananik pitsanngorsaaniarnermi ukuupput: a) suliassap suunera, b) aqqusiniassat pissarsiarisinnaaneri, c) atortut suuneri, d) avatangiisit aqqutissallu, soorlu ikaartarfiit sanngiitsut maskiinanik oqimaatsunik aqqusaarfigineqarsinnaanngitsut, e) aqquserngup qerummut malussajassusaa aammalu f) suliassap akinga.


Taakkununnga ilaatillugu kuuffiit qanoq inneri misissorneqassapput, tassami erngup sannat sanngiillisissinnaammagit.


Naggataagut, aaqqissukkap sannai naqiussanut nammassinnaasunngorlugit ilusilerneqarsimasariaqarput.

7.4.2 Iluarsaatit

Iluarsaatit, naliginnaasumik iluasaatitut naliginnaanngitsumillu iluarsaatitut immikkoortinneqarsinnaapput.

Naliginnaasumik iluarsaatit

Naliginnaasumik iluarsaatit soorlu makkuupput, bitumen, cemet, arsakullu taakkuttaaq aamma akoorneqarsinnaapput.

Bitumen cementilu aqquserngup sannaani nammassinnaassutsip patajaallisarneranut atorneqartarput. Bitumen sannanut isugutammut malussajasut qeruffiup nalaani atorneqarsinnaapput, cementili qeruup qaffaaneranut malussajasuummat innersuussutigineqarsinnaanngilaq.

Nunat arlallit iluarsaariaatsinut tunngasunik malittarisassaqarput iluarsaariaatsit naliginnaasut aallaavigineqartarlutik annertuumillu misilittaatigineqarsimallutik.

Bitumen

Ullumikkut bitumen alliit pitsanngorsarniarnerinut akuutissatut atorneqarnerpaartaavoq. Bitumenimik patajaallisaaneq qappersitatut imaluunniit imerpalasutut sananut akulerunneqartarpoq. Misilittakkat Svergigemeersut Norgemeersullu, ROADEX I-mi suliami, takutippaat qappersitaq imerpalasumut sanilliullugu sioraaqqanut nippussuulluarnerusartoq. Taakkua aallaavigalugit bitumenimik patajaallisaanerit siunnersuutigineqarput:

– Sioraaqqat 8 %-mik annikinnerusumit akugineqarpata, bitumeni imerpalasoq patajaallisaatigissallugu pitsaanerpaassaaq.

– Sioraaqqat 12 %-mik annerusumik akugineqarpata bitumeni qappersitaq akugissallugu pitsaanerpaassaaq.

– Sioraaqqat 8 – 12 % akorngannik akugineqarpata, bitumenit arlaat atorneqarsinnaavoq akialu taamaallaat apeqqutaaginnassalluni.

“Aalaterussineq”-mik patajaallisaatsimi bitumeni tiggutsissutitut atorneqartarpoq. Qallersaatitoqaq uunnanneqaqqittarpoq sannamullu nutartikkamut akuleruteqqinneqartarluni. Aalaterussineq sukumiinerusumik 7.4.3 Aalaterusseriaatsimisammineqarpoq.


Arsakut

Arsakut aqqusiniassanut tiggutsissutitut atussallugit tulluarput aqqusiniassat sioraarartaat 5-15 %-imik akoqarpata. Patajaallisagassanut tiggutipallattariaqakkanut, qeruummik qaffatsippiarneqarneq ajortunut, nammassinnaassusikkaanullu patajaallisaariaaseq taamaattoq tulluuppoq.


Cement

Cementi patajaallisaatitut atorneqarsinnaanera sivisungaatsiartumik maannamut misissugaareerpoq nunanilu amerlasuuni maleruagassiortoqarsimavoq. Akuginissaali aqqusineeqqani innersuunneqarpallaarsinnaanngilaq, ingammik ukiup ilaani qeruffiusartuni. Cementi allernut patajaallisaatigineqarsimasoq qeruup qaffaanerani napiasuararsuuvoq. Toqqavik qerummut malussajasuussanngilaq cementi patajaallisaatitut atorniaraanni.


Akuleruussat

Bitumenit allallu imermik akullit akuleruullugit tiggutissutitut sannani atorneqarsinnaapput, taakkuninngalu patajaallisagaq naliginnaasumik “qeratasoorsuartut” taaneqartarpoq. Akuleruussamik patajaallisaatit bituminiinnarmik sanilliullugu issupallannerusarpoq taamaammalu aqqusinerni angallaffiusuni atorneqarajullunippoq, aqqusineeqqanili atorneqarpiarneq ajorpoq. Cementimik akuniaraanni aqqusineeqqani atornissaa innersuussutaavallanngilaq, taamaassappallu toqqavia qerummut malussajasuussanngilaq.


Naliginnaanngitsumik tiggutsissutit nutaaliat

Ullumikkut assigiinngitsorpassuarnik naliginnaanngitsunik tiggutissuteqarpoq qanittumili qanoq pitsaatigineri suli misissorneqarsimanngillat. Misilittaatigineqarneri sumiiffinni aalajangersimasuinnarni pisarsimapput misilittakkallu annerusumik pujoralannik teqqaasitsinaveersaarnerni imaluunnit toqqavinnik patajaallisaanerni atorneqarnerusimallutik. ROADEX-imik suliniummi tiggutsissutit naliginnaanngitsut ukununnga immikkoortinneqarsimapput; a) polymerit b) enzymit, c) ioninik akullit tiggutissutit, d) qisuit sannakuusartai, e) imissaatit, f) akuleruullugit aammalu g) patajaallisaatit allakajaat.


Polymit

Polymit assigiinngitsorpassuartigut pissarsiarineqarsinnaapput. Soorlu polymit akrylikkit paneraangamik ingerlaannaq sanngisitsisarput. Kajungerinermik pilersitsisarput partikkilit taamaasillutik imminnut tiggusimalersittarlugit. Taamaakkaluartorli, polymeq ataaseq enzymitut pissuseqarnerarneqarsimavoq. Arsakut polymitikkat ujaraaqqani patajaallisaanermi atorneqarsinnaapput, taakku qajuusaasaapput limertaqartarsinnaallutillu. Ilimanarpoq siunissami, polymit assigiinngitsut allat pisiassaalersinnaassasut pisariaqartitat annertuseriarsimassappata. Taamaammallu polyminik immikkut suli immikkoortiterisoqartariaqalissaaq.

Polymit assigiinngitsorpassuanngorlugit pissarsiarineqarsinnaapput, imerpalasortaalu ajornanngitsunnguamik atorneqarsinnaapput. Imerpalasoq naliginnaasumik 40 – 50 % akornganik polymertaqartarpoq, 1 – 2 %-illu akornganni imerpallassaateqarluni, sinneralu imiusarpoq. Polymit patajaallisaatertaat vinyl syriusarpoq imaluunniit copolymerit akryliusarlutik.


Enzymit

Enzymit sannai proteiniusarput uumassusilinni katalysatoritut atuuttarlutik. Nuna patajaallisarniagaq enzyminik patajaallisarneqassappat siltitut marrartullu atsigisunik aammalu uumassusertalinnik akoqarluassaaq. Enzymit nunamut akulerunneqareeraluarlutik suli akulerunnerat ingerlaartarpoq. Enzymit kemiskit akuinut aalajangersimasunut akulerulluartarpoq aammalu suli akuleruteqqiinnartussaagaluit akuleruffiginermikkut unitsittarlugit. Enzymit patajaallisaatiginiakkat imermut akulerunneqartarput serpartaanneqareeraangamillu nunami qanorluunniit assigiinngitsumik akulerussuussinnaapput. Akulerunnermi marraap latisertai sequtsersinnaavai, kationillu kattussinnaallugit aammalu uumassusilinnik molekylinik akoorisinnaalluni. Marraap latisertaasa sequtserneranni marraat minnerulersissinnaavai uumassusilinnullu katutsissinnaallugit. Manngersaaneq enzyminik atuilluni patajaallisaanerni pingaarutilerujussuuvoq.

Enzymit annertuumik sioraaqqanik pisariaqartitsinerat peqqutaalluni, alliit 20 %-mit annerusumik sioraaqqanik akoqanngippata, patajaallisaatitut atorneqarsinnaanngillat. Enzymit assigiinngitsut arlallit aallaavigalugit enzymit sivisungaatsiartumik akulerunniaasaartarput, taamaammallu Nunani Avannarliit Killerni siallerajuttuni masarsunnilu atornissaat killeqarluni.

Tiggussaatit ionertallit

Tiggussaatit Elektrolytit ionertallit marraap sannaanut sunniisarput. Nuna naliginnaasumik isugutassuseqarpat eletrolytit osmosisitut ingerlaartinneqartarput. Imeq anisittarpaat marrarlu pannaarissunngorlugu kitsittarlugu. Ionertalinnik tiggussaatinik tuniniaasut aallaavigissagaanni sioraaqqat 35 % -imik aqqusiniassani akulinni taamaallaat atuussinnaapput, marrarlu aalajangersimasumik annertussusilik atorneqassalluni. Patajaallisaareernermi manngersaareernermilu, panernerit-masatsernerit qerunnerit aattornerillu patajaallisakkamut sunniussinnaanavianngillat. Patajaallisaaneq taamaattoq nuna masassinnaanerata annertunerpaartaaffianiitsillugu isugutannerpaaffissaaniitsilluguluunniit ingerlanneqartassaaq. Patajaallisaaneq qapiaanertaqarpat qapiakkap qaava pujattorujussuanngussaaq, quaannaveersaasertariaqassallunilu. Toqqaviup ataanut kapuilluni itisuumik patajaallisaasoqarsinnaavoq.

Orsussat sulfonatit aamma ioninunt ilanngunneqarsinnaapput. Syrit akulerussaatitut ioninik akoorinerni arlalissuarni atorneqartarput.

Qisussat sannakui

Qisussat sannakui qisussanik sanaartorfinnit sannakuupput. Naliginnaasumik isugutammut iijoraassutitut atorneqartarput. Taamaakkaluartorli, lignosulfanatertaa, misilittaatini assigiinngitsuni paasinarsisimavoq sivikitsumik nukittuumik nammassinnnaassusiliisartoq, imermilli arrortinneqartarpoq. Aappaatigulli misissuinerni allani paasineqarsimavoq lignosolfatip annerpaaffissaa 5 %-imiikkaangami pitsaasumik sioraaraaqqani imermut illersuillaqqissuusoq. Taamaattumik orpippassuit aqqusiniini ilaannikkuinnaq aqqutaasartuni, qisut sannakkui patajaallisaatitut atorneqarsinnaasarput. Qisuit sannakui suliniummi ROADEX II-mi Ängesby Svergigemi ingerlanneqartumi iluatsittumik patajaallisaatitut atorneqarsimapput, tassani aqquserngup qallersaataa nungullarluni qallersaataarussimasumi aqquserngup sannai qusussat sannakkuinik patajaallisarneqarsimavoq.


Imissaatit

Imissaatit assigiinngitsorpassuupput. Pissusaat eqqarsaatigissagaanni imissaatit naliginnaasut aqquserngup sioraarartai poortortuusillugit tiggutsittarpai. Finlandip Tekniskikkut Ilisimatusarfiani Tampererimi laboratoriami misilittaanerit takutippaat imissaatit ilaat allernik pitsanngortitsisinnaasut. Imisaatit akuisa ilaat nunameersuummata asiusinnaasarput, taamaammallu sivikitsuinnarmik atuuttarlutik. Aappaatigulli imisaatit oliat avatangiisinut sunniutigisartagaat annikitsuararsuummata masarsoqarfinni imermut akulerukkajuffiusuni atornissaat tulluupput.


Akuleruutat

Akuleruutat patajaallisaatit akuinit minnerpaamik marlunnik assigiinngilluinnartunik taarserneqarsinnaanngitsunik aallaveqartarput.


Patajaallisaatit allakajaat

Patajaallisaatit allakajaat qulaani eqqaaneqareersunut arlaanut assingunngillat. Naliginnaasumik pujoralannaveeqqutitut atorneqartarpoq imaluunniit toqqaviup/aqqusiniassat imermik milluaanaveeqqusiunneqartarlutik.

7.4.3. Aalaterusseriaatsit

Aalaterussineq

Aalaterussinermi aqquserngup sannai tiggusimasut tiggoqqanngitsullu akuleruutsinneqartarput. Tiggutsissutit atorneqarneq ajorput. Aqqusiniassanik nutaanik qalliisoqarsinnaavoq aqquserngup siorartaasa angissusaat allanngortariaqarpat.

Titartagaq aalaterussineq qanoq isiortarneranik takutitsisoq.

Aalaterussisoqareerpat, aalatikkat aputaajaammik narlorsarneqartarput kingornalu manngersaammik assakaasuusamik manngersarneqassallutik.


Aalaterussineq aqqusinerni itisuuni illinilinni saattumillu qallersaatilimmi (<100 mm) pitsaasorujussuuvoq. Aqquserngup tuiusaata iluserlernernik ajoquteqarpat aqquserngup qaavata uersimarnga aalaterussereernermi uersimanitseqqinneqarsinnaavoq. Aalaterussinermi sanat aamma annerulaalersinneqartarput tassami qallersaatitoqqap sequtsernera sananut akulerutsinneqartarmat. Qallersaatitoqaq aamma akulerutsitaminut tiggutitsilaartarpoq.

Annertusaaneq

Annertusaanermi, aqqusiniassartat ujarattaasa angisuut, soorlu alliit imaluunniit patajaallisaatit, aqqusinermut akulerutsinneqartarput aqquserngup qaavata uersimarnga pitsanngortinniarlugu. Aqqusiniassat sequmalanerit aqquserngup qaanut siaruarterneqartarput kingornalu aalaterummik akulerunneqartarlutik. Aalaterussat aputaajaammik narlorsarneqartarmut manngersaammillu kingornagut manngersarneqartarlutik. Aqqusinerni qallersaateqanngitsuni issusuumik sioqqanik qallersaatilinni upernaamilu aattorfiup nalaani sanngiillisartuni annertusaaneq pitsaasartorujussuuvoq.


Patajaallisaaneq

Aqquserngup alliinik patajaallisaaneq isumaqarpoq aqquserngup tiggusimanngitsortai kisimik iluarsaanneqartut. Taamaasiussagaanni aqquserngup qallersaataa qapiarlugu peerneqaqqaartariaqarpoq. Patajaallisaaneq piffimmi ingerlaannaq suliarineqarsinnaavoq imaluunniit ‘suliareriikkamik patajaallisaasoqarsinnaavoq’. Nunani Avannarlerni Killerni asimiuni patajaallisaaneq iluarsaanerni atorneqarajunnerpaavoq.

Patajaallisaariaatsip titartarlugu takutinnera. Patajaallisaatissat assigiinngitsut imaluunniit akussat allermut akulerunneqarput.

Piffimmi ingerlaannaq patajaallisaanermi aqquserngup qallii isugutassusissamiinnerini tiggutissummik akoorneqarput. ‘Suliareriikkamik patajaallisaanermi’ akoorivimmit patajaallisaatissaq akoorneqareertarpoq. Taamaasiornermi asfalterut atorlugu patajaallisarniagaq siaruartereerneqartarpoq. Manngersaammik patajaallisagaq manngersarneqartarpoq. Naggataagullu patajaallisakkap qaavanut qallersaasiisoqartarpoq.


Akoorissut

Akoorissummik atortulerluni patajaallisaanermi, akooriffimmi patajaallisaasoqartarpoq, aqqusinerni qallersaatilinni quppartitersimasuni nammassinnaassuseqarluartunili qallersaanerni. Akoorissut atorlugu patajaallisaanermi qallersaatitoqaq kissallugu qallernut akulerunneqartarpoq, pisariaqaraangallu bitumenimik tiggutissutissaanik ilaneqartarluni, taamaasilluni bitumeni atorlugu qaleriissaq patajaallisarluni. Akoorissut atorlugu patakaallisaagaanni malunnaatilimmik sipaartoqarsinnaavoq. Akoorissut atorlugu patajaallisaaneq naliginnaasumik qallersaasiinertulli angallattunut akornutissiisarpoq.

7.4.4. Laboratoriami misileraariaatsit

Patajaallisaanissamik pilersaarusioraanni, aqquserngup akuisa pitsaassusaat nalunnginneqartariaqarput, soorlu alliit issussusaat assersuutigiinnarlugu. Aqqusineq qallersaaserneqarsimappat qallersaatitoqaq qalliutinut nutaanut akulerunneqartariaqarpoq, qallersaatip issussusaata allanngorarnera uuttorneqartariaqarluni, soorlu nunamut radari atortoralugu. Siunnersuutit aqquserngit sannaanik ajoqutilinnut tunngasut immikkoortumi 4.1.9. -mi sammineqarput. Misileraanerit aallaavigalugit iluarsaanissaq sorleq pitsaanerussanersoq paasineqarsinnaavoq.

Misileraanernik inernerit iluarsaatissat sorliit pitsaanerussanersut paasinarsisittarpaat.


7.4.5. Iluarsaatissat akuisa annertususilerneri

Suliniummi iluarsaatissat akussaasa annertussusilernissaat aqquserngup sannaasa qanoq innerinut apeqqutaavoq, soorlu sioqqat angissusaasa agguataarsimanerannik titartakkap sioraaqqallu qanoq ittuuneri apeqqutaapput.


Bitumeni akulerussassaq bituminip akooreersup 3-4 %-erisarpaa, kisiannili aamma 1 %-iinnarmik betumenimik akulerussineq pitsaasunik angusaqarfiulluartarsimavoq. Betumini akugineqartup annertussusaa sioraaqqat qanoq annertugineri apeqqutaapput. Eqqoriakanniineq qanoq bitumenip annertutigisariaqarnera formelimik imatut takutinneqarpoq:

Bitumenip akussaa = 0.14* sioraaqqat akut (<0.063mm, %)+2.6.

Akulerussinermi bitumen akulerussassaq 3-3,5 %-ip missaaniittarpoq. Qaleriissat ilaannit patajaallisaanerni bitumenip akulerussassap annertussusilernissaa aamma taamatut kisinneqarsinnaavoq.

Patajaallisaatit allakajaat annertussusilerneri pisiffigisap maleruagassiai atorneqassapput.

SHARE: