Like and follow us on Facebook

2. Naqitsinerit iluserlernerillu aqquserngit sanaanni

2. Stresses and strains in road structures

2.1. Naqitsinerit iluserlernerillu biilit ingerlaarnerini

Ilinniut 1-mi eqqartorparput iloqissiunnerit taamaallaat pilersinneqartartut piffimmi aalajangersimasuinnarmi ersuttoqarpat. Aqqusinernili angallattoqartillugu nassuiaruminaannerusut naqitsinerit ingerlaavartut piusarput, taamaattut pingasunik ukuninnga aallaaveqarput: 1. Assakaasup aqqusinikkut ingerlaarnermini naqitsinerit aqquserngup sanaani pilersitai, 2. Aqquserngup sanaasa naqitsinernut akiuuteriarnissaasa tungaannut sivisussusaat, aammalu 3. Naqitsinerit pilersinneqartut.

Finnalandip Laplandertaani upernaami aattorfiup nalaani aqquserngit sanngiilleruttorfiini lastbilip oqimaatsup aqqusinikkoornera.

Ilutsip takutippaa aqquserngup sanaasa tigguttortaasa naqqini naqitsinerit  napparissunik, narlorissunik, tukimullu sammivillit, aammattaaq naqitsinerit kompresiviusut noqqoruunnerillu tensiliusut aqquserngup sanaasa qeqqani aqquserngullu toqqavianiittut. Ilutsip takutippaa  naqitsinerit ?1 aamma ?3 kaajallakkiartuaartartut assakaasup takkunnerata siornata kingornalu. Maluginiarneqassaaq naqitsinerit kompressiviusut assakaasup siorngani kingornanilu atuuttarmata, assakaasullu aterpiaani noqqoruunnerit tensiliusut atuummata.



Sanat naqitsinernut akiuuteriartarnerat parameterit pingaarutillit allat ilagaat. Sananut iloqissiuinnernut malussarissunut aammalu tasisuaavittumik assakaasup ingerlaartup naqitsinerannut akiuuttanngitsunut akiuuteriarnerup sivisussasaa pingaaruteqarpoq. Sanat taamaatut assakaasup aqqusaareernerata kingorna ingerlaannaq pissusitoqqaminnut uterneq ajorput aammattaarlu assakaasut arlalinnik aksilillit iluserlernernik sannani taamaattuni annertusaataasarput.





Naqitsinerit iluserlernerillu annertussusaat aqquserngup qanoq narloritsiginerata allaallu aqquserngup qallersaataata qanoq ittuunerata aalajangertarpaat. Lastbilit ingerlaarnerminni aqqusinermi pingutsigaat aqqusingermut ersukkiisinnaapput. Pingutsikkat saavanni kingornginilu naqitsinerit iluserlernerillu aqqusinernut pingutserneqanngitsunut sanilliullugit annerusinnaapput, imerlu aqquserngup sannaanit iijoragaq annerulerpat aqqusineq aserfallatsipallanneqartarpoq.


Uani takuneqarsinnaavoq kiassiummit upernaakkut assilisaq.


2.2. Tasisuaarnerup modulusia aammalu nukittussuseq

Naliginnaasumik issittumi aqquserngit sannaalu amitsumik sanaat tasisuaartumik-aqimaartuusarput imaluunniit tasisuaartumik-aqimaartuullutik-ilusitoqqamik atiseqqissinnaajunnaartumik (visko-elastisk-plastik) pissuseqartarput tasisuaaginnartumik pissuseqaratik. Taamaattorli pingaaruteqarpoq nukittussutsip paasiniarnerani aammalu iloqissiuinnissamut aqqusernup sannaasa assigiinngitsup toqqaviatalu akiuussinnaassusaanik paasiniaanermi tasisuaartup modulusia qanoq sunniuttarnera paasiniassallugu.


Tasisuaarnerup modulusiata sanap qanoq qeratatigineranik takussutissaavoq, soorlu qanoq ersussinnaatigineq naqitsinernullu qanoq oqilisaatigisinnaanera. Naligiinnaasumik  modulusi annerutillugu sanap iluserlerneri naqitsinermit aallaavillit annikinnerussapput. Naqitsinerit iluserlernerillu qanoq issusaat sammiviliinerillu apeqqutaallutik kisitsinermi aallaavissat atuuttussat pilersinneqarsinnaapput, taakkualu qanoq sannap tasisuaariaasianik nalunaarsuisinnaallutik. Kisitsinermi aallaavissat ukuupput: Youngip modulusia (Young’s modulus) , tukimut moduluseq (shear modulus), qumartitap modulusia(bulk modulus), Poisson-ip naleqqiutaa (Poisson’s ratio) aammalu P-maligaasap modulusia (P-wave modulus). Modulusinut assigiinngitsunut paasissutissat Wikipedia aqqutigalugu atuarneqarsinnaapput imaluunniit atuakkat allat aqqutigalugit


Aqqusinerni pitsaaqqissaartuni sannat modulusiat qulaanit ammut annikilliartortussaavoq. Sananut qallernut qanilliartortilluni assakaasup naqitsinera annertusiartorpoq. Sanaq qerataneruppat naqitsinerit pitsaanerusumik qaleriissani siaruaatsissinnaavai.

Taamaattoqarpat naqitsinerit iluserlernerillu annikillisinneqassapput taamalu sanat modulusikinnerit aqquserngiornermi allerni atorneqarsinnaallutik. Sanat qaleriit modulusiisa  annertussusaat assigiinngippallaassanngilaq, assigiinngippallaaraluarpata noqqoruunnerit nallarissut qaleriinni qullerni pilersinneqarsinnaammata.


Qaliup issussusaata modulusiatalu annertussusaasa qaliup ataaniittoq pinnagu qaliup qaliata nammassinnaassusaanut sunniuteqartarpoq. Taamaammat aqquserngup qallersaataata qanoq nammassinnaatiginera sanat ataaniittut qanoq ittuunerisa aalajangissavaat. Aqquserngit qaleriissaanik ilusiliinermi, qulakkeerneqartariaqarpoq qaleriissani naqitsinerit iluserlernerillu killigitsitaat qaanginnginnissaat. Taamak aamma periuuseqarluni aqqusinernik ninngussaanermi ilusiliisoqassaaq.


Aqqusiniliassamik titartaanermi imaluunniit aqqusinermik iluarsaaqqiiniarnermi aqquserngup nammassinnaassusaanik paasiniaanermi assigiinngitsunik periuuseqartoqartarpoq, paasiniaanermittaaq sivisuumik iloqissiuinnissamut akiuussinnaanissaa aamma ilanngunneqartarluni. Aqquserngup sannaani piffinni marlunni naqitsinerit iluserlernerillu sequtserilerfiisa nalaat uuttorniarneqartarpoq. Sequtserilerfiup nalaa sannap sua tungaaniinnera naniuminaassinnaavoq ikiuutissatullu ROADEX-i  “ROADEX Pavement Stress and Strain Calculation Demo”-mik uuttuusiorsimavoq. Atuartussap demo ikiortigalugu naqitsinerit iluserlernerillu aqquserngup sannaani atuuttut eqqoriakannersinnaassaavai aammattaarlu aqquserngup qallersaatai sananilu ammut naqitsinerit iluserlernerillu annertussusaat uuttorsinnaassallugit. Aammattaaq demop assakaasut assigiinngitsut assakaasullu naqitsinerisa naqitsinerit iluserlernerillu sequtserilerfiisa nalaannut qanoq sunniuttarnerinik paasissutissiisinnaalluni.


Neriuutigineqarpoq ROADEX demo aqqusineeqqanut titartaanermi atorneqarsinnaanissaa. Eqqaamaneqartariaqarporli allat aamma aqqusinernut sunniutaasarmata soorlu aqquserngup silissusaa, qeruk, kuuffiit allallu aqquserngup nammassinnaassusaanut sunniisarmata taamalu aamma iloqissiuinnissanut. Demo aamma specialistinut quassuttuunik angallaffiusussanik aqqusiniliornissanut atorsinnaavoq; Assersuutitut CTI atornissaa pitsaanerussaaq aqqusineq nukkassarneranit sanilliullugu.

Malugiuk: “The ROADEX Pavement Stress and Strain Calculation Demo” ilinniusiutitut taamaallaat sanaajummat. Suliaq ROADEX-i piviusumik pilersaarusiornernut atorneqarsimappat akisussaasuunngilaq.

2.3. Roadex-ip qallersaatinut naqitsinerni iluserlernernullu kisitsissutiliaa demoq

Demomi naqitsinerit iluserlernerillu Bisar© softwareq atorlugu kiseriigaapput, taassumi narlorissumik tasisuaarnerup teoriianik kisitsineq aallaaveqarpoq. Kisitat naliginnaasumik ersukkiussaasartut atorlugit kisitaapput, qaleriit issussusaat sanallu modulusii Periphery Avannarlermeersuupput. Parameterit toqqarneqarnerisa aqquserngit sanaasa ilusissaat siammasittunngortippaa taamaalu sanat pitsaavallaanngitsut pitsaasorujussuillu toqqarneqarsinnaallutik.

Assakaasup naqitsineri demomi taannaajuaannarput, tassa imaappoq naliginnaasumik 50 kN assakaasup aqqusinermut ersukkiaraa 10 tonsimik assakaasut aksiliat ersutaqarpat.


Allat parameterit allanngortinneqarsinnaapput. Aqqusineq pingasunik assigiinngitsunik sanaqarpoq: A. qallersaaq (tiggutsitat), B. sanat (tiggutsitaanngitsut) aammalu C. toqqavik. Aallaqqaammut ersukkiussassat kattussuunneqaqqaassapput assakaasut assigiinngitsup marluk toqqagassaallutik assakaasullu naqitsineri pingasut assigiinngitsut toqqarneqarsinnaallutik. Tulliani modulusit aqquserngup tigguqqasortai tiggoqqanngitsullu issussusissaat qanorlu ilioraqqanissaat toqqarneqassaaq aammalu toqqaviup modulusertassaa toqqarneqassalluni.

Demo-p naqitsinerit iluserlernerillu aqquserngup sannaani piffiinni pingasuni annertussusaa kisissavaa.


Ilusilulivinneq unitsinneqanngippat taaakku tassa aqquserngup sanaanut sequtserisussat annerpaat.

A. Tiggutsitat naqqini nallarissumik noqqoruunnermik iluserlernerit

Kisitsisit annertuppata aqquserngup qallersaataata katassinnaanissaanik ilimasaarivoq.

B. Tiggusimanngitsut qulliit compresivimik naqitsinerit narlorissut iluserlernertaalu

Naqitsinerit iluserlernerillu tassaniittut Mode 1-mik itersisisitsinissaannut aallarniutaanerpaapput.

C. Toqqaviup qaavata tungaani compresivimik naqitsinerit  narlorissut iluserlernertaalu

Naqitsinerit iluserlernerillu tassaniittut Mode 2-mik itersisisitsinissaannut aallarniutaanerpaapput.

  • Qorsuk tassaavoq naqitsinerit iluserlernerillu aarlerinaateqanngitsut imaluunniit annikitsuararsuarmik nakkaattoornissamut / ilusilulivinnissamut periarfissallit
  • Sungaartoq tassaavoq naqitsinerit iluserlernerillu ingasanngitsut imaluunniit ingasanngitsumik nakkaattoornissamut / ilusilulivinnissamut periarfissallit
  • Aappalaartoq tassaavoq naqitsinerit iluserlernerillu annertuut imaluunniit annertuumik nakkaattoornissamut / ilusilulivinnissamut periarfissallit
  • Qernertoq tassaavoq nakkaattoornerit / ilusilulivinnerit akulikitsut

Sanngiinnerpaaffik kisitat inernerinut aallaaviussaaq. Soorlu, iluserlernerit pingasuusut arlaat ataaseq qernertumik nalunaaqquserneqarsimappat taava aqquserngup sanaa tamarmi sarajattutut nakkaatiasutullu nalunaaqqusigaassaaq.

Aqquserngup sanaani toqqavianilu naqitsinerit kompresiviusut narlorissut annertussusaasa inerneri piffimmi kisitsiffimmi nuisasarput. Naqitsinerup kisitsisaa annertunerpaaq kisitsiffimmi nuisatinneqartarpoq.

Aamma demo Odemark periuseq atorlugu qaleriissat qaavini tamani nammassinnaassutsit kisissinaavai.

Ilitsersuutit sukumiisut uani takuneqarsinnaapput.

Uunga nangeqqigit ROADEX NAQITSINERIT ILUSERLERNERILLU DEMO

SHARE: