Like and follow us on Facebook

1. Iloqissiuinneq suua aammalu sooq ajorpa?

1.1. Iloqissiuinneq pissusaalu

Qumarnerit tasinnerilluunniit, kalaallisut ataatsimut Iluserlernernik taakkartorneqatut, takissutsip allannguutaattut nassuiarniarneqartarput, tassa funktionimi takissutsip allanngoriarnera inernerusarluni, soorlu.

Iluserlerneq ? = (takissutsip allannguutaa) / (aallaqqaammut takissuseq)

Atortut tasisuaartut allannguutaat naqitsinerup annertusiartornera ilutigalugu narlorissumik allanngoriartorneqartarput.

Narlorissumik tasisuaartumillu atortut pissuseqartillutik annertussutsit allanngorneri narlorissumik allanngoriartortarput naqitsinerup annertusiartornera ilutigalugu.

Soorluttaaq 100 %-imik atortoq tasisuuartuuppat, taamalu naqitsineq annikillisinneqarpat annertussutsimik allannguut narlorissumik pissuseqarluni aallaavimminut uteqqissaaq.

Iloqissiornerit atortuni tasisuaartuni pissusitoqqaminnut uteqqittarneri malinnaavigineqarsinnaapput. Naqitsineerukkaangat iloqissiortitap ilusitoqqani ateqqittarpaa.

Iloqissiornerit atortuni tasisuaartuni pissusitoqqaminnut uteqqittarneri malinnaavigineqarsinnaapput, soorlu assersuutigalugu assakaasut oqimaatsumik naqitsillutik aqqutaanni.

Iluserlernerit iloqissiornerup aallartinnerani pilersarput. Naliginnaasumik aqquserngit qaavini napparissumik nikinnerit maluginiarneqartarput (soorlu biilip aqqusaarinerani). Napparissumik iluserlernerit aqquserngup qaavata ataaniittut tamarmik katinneri aqquserngup qaavata iloqissiorneraat. Taakkua ataaniit qulaaniillu naqitsinernit compresiviusunik, narlorissumik noqqoruunnernik tensiliusunik, tasinnernik, peqinnernik imaluunniit qissallannernik sunnigaasinnaapput.

Iloqissiornerit pissusitoqqaminnut uteqqissinnaajunnaartut, iloqissiornerit plastiskiusut iloqissiornertai malinnaavigiuminaapput. Taamaakkaluartorli iloqissiortitaq plastikkimik iloqissiorneq angoreersimalerpagu tasisuaartumik iloqissioqqaarsimassaaq, tamatumani malinnaavigineqarsinnaassalluni, taamaammallu pissusitoqqami tungaanut uterniarsarissalluni.

Aqqusineeqqat assakaasut oqimaatsumik naqitsinerannut akiuunnerat tasisuaartumik iloqissiornerujuaannarpoq annikitsumillu aamma iloqissiuinnertaqarluni.

Aqqusernit sannaat imak tasisuaartiginngillat pissusitoqqaminnut uteqqivittarlutik taamaattumillu iloqissiuinnerit piffissap ingerlanerani aqqusaalatorineqartillutik annertusiartortarput.

Tasisuaartumik iloqissiornerit iloqissiuinnertalaallit SAKKUKITSUMIK naqitsineqaqattaartuni. Aappalaartup titarnerup takutippaa naqitsinerup annertussusaata katattuusinera. Naqitsinerup aallartinnerani ilutsip annertussusaata allanngoriartornera annertusiartorpoq aqquserngup ujarattaasa naqinneqarnerminni nikinnissaasa tungaanut.

Laboratoriami misilittaanerit inernerisa, tamarmik ROADEX project ip ingerlanerani suliarineqartut, takutippaat iloqissiuinnerup katersortuusilluni annertusiartuaartanerini uku apeqqutaanerpaasut:

  • Aqquserngup sannaani sioqqat ujaqqallu angissusaasa assigiinngiiaassusaat, ingammik sioqqat minnerit angissuaasa pitsaassusaasalu annertussusaat
  • Qanoq naqittagaatigisimaneri soorlu sioqqap panerluni densititimik oqimaassusaa,
  • Atortut imermik peerneqarsinnaasumik akuugaassusaat aammalu
  • Naqitsinerit sorliit atortumut naqiunneqarneri, ingammik qanoq tukimut naqitsinerit atuutsigineri. Tukimut naqitsinerit annikitsut iloqissiunnissaagaluanut akiuutaasarput, tukimulli naqitsinerit annertuut iloqissiuinnerit annertusiartornerinut tapertaaginnartarlutik
Tasisuaartumik iloqissiornerit iloqissiuinnertallit SAKKORTUUMIK naqitsiffiusuni, naqitsinerup annertussusaata katattuusinerata eqqaaniippoq (titarneq aappalaartoq narlorissoq). Ilusip iluserlernerujartornera aallaqqaataaniilli usiussinermi annertuvoq.

1.2. Iloqissiuinnermi sequmitat

ROADEX Sulip takutippaa Periphery Avannarlermi iloqissiuinnerit kusanaatsunik aqqusineeqqani itinersanik pilersitsisartut.

Angallannermi sillimaniarnermi lastbilinilu aquttut peqqinnissaannut tunngasut

Aqqusinerni itinersat itisuut navialisitsisinnaapput. Siallereernerani itinersani taseqqat quatserisinnaapput ukiumilu sikkortitsisinnaallutik. Iloqissiuinneq, ingammik aqquserngup sannaasa tuijusaani oqimaattunik angallattoqartartillugu annertuumik itinersiuisinnaavoq. Aquttut peqqissusaat ajoquserneqarsinnaavoq itersat aqqusaartarnerini tammissaqattaartuartilluni.

12_1a

12_1b
12_1c
12_1d
12_1e
Nukilaallineq

Aqquserngup sannaasa akuinik imaluunniit sannaasa ilaannik ilanngaanermi aqquserngup asfaltianik quppartitsisinnaavoq.

12_2

Taamaattoqartillugu imeq ammut aqqusinerngup sannaanut kuussaaq aqquserngillu sannai aqiliortillugit.

12_3

Taamaammat aqqusinernik itersisitsineq aqquserngup sinaa sammiveqatigalu itersaasarpoq taamalu aqquserngup ilaa qaffattarluni sulilu annerusumik aqquserngup qaanik ingerlavigiuminaatsumik maniilakulutitsisarluni.

12_4
Aqqusinermi angallannermut akissaajaatit

Itersinerit itisuut aqqusinernut atuisunut akissaajaataasarput. Aqqusineq itersinerutillugu  aqqusineq assakaasunut kinernerulertarpoq taamalu orsussamik atuineq annertusisarluni assakaasullu nungullarsarneqarnerulertarlutik.

Itersinerit itivallaat assakaasunut nungullarsaanerusarmata angallataatilinnut suli akissaajaatit annerulersarput.
Aqqusinernut piginnittunut akissaajaatit

Itersinerit aamma allanittaaq aqqusinermut ajoqutissiisarput taamalu aamma piginnittuinut. Scandinaviami itersinernik naammattuuiffiusuni asfalterinisarneq annertuseriangaatsiartarpoq aammalu itersinerit taseqqertitsisarnerisa aqquserngit aserfallatsianerusarpaat.

Itersinerni taseqqernerit assakaasup aqqusaartup ataatsip nungullarsaanera annertusisittarpaat taamalu aqquserngup qallersaataa aserfallatsipallannerusarlugu.

Itersinerittaaq aputaajaanernut sikuiaaniarnernullu akornutaasarput. Aputaajaaniarnerit ajornakusoorsinnaammata aputaajaatit attuussarnerisa kinguneranit aqquserngup qallersaataanut sequtseripallassinnaapput.

12_5

SHARE: