5.1. Toqqaviit nunallu ilusaa
5.1.1. Tamatigoortumik – Sooq toqqavinnik nunallu ilusaanik immikkoortiterineq pisariaqartoq
Paasissutissat toqqavinnut avatangiisaanut nunallu ilusaanut tunngasut, aammattaarlu qaarsup tungaanut itissutsit, kuuffilersuinissanut ilusissallu pitsaanerpaat toqqarniarnerannut, titartaasussamut pisariaqarluinnarput. Toqqavik iluserlernernut imannak sunniuteqarsinnaavoq:
Toqqaviit nunataasa ilaat aammalu kuuffilunnerit ataatsikkooraangamik Mode 2-mik millugussinernillu iluserlivititsisarput. Skandinaviami tamanna ajornartorsiutaasarpoq, nunataq assigiiaarani kuuffilunnerlu ataatsikkut atuukkaangata aqqusinermut qerunnikkut maniilakulutitsilertarpoq.
Nunatat assigiinngitsut aqquserngup patajaannissaanut ajoqusiisinnaapput.
Nunatap suunerata aqqusiniassat sorliit nutarterinermi atorneqarnissaat allajangertarpaa. Soorlu geotekstilit, nunataq sioraaraannaappat (silt) imaluunniit sermersuup ajatarippagu sioraaralik (silt moræne), atorneqassapput.
Nunap ilusaanik immikkoortiterinerit iluserlivinnerit akiorniarlugit aqquserngup ilusissaanik titartaanissamut ikiuutaasarput. Taamaasiornerni naliginnaasumik aqqusiniornerit atorluarsinnaasanngillat. Nunap ilusaa ukununnga immikkoortitigaavoq: 1) narsaamanerit, 2) qummukajaat, 3) qattorngit, 4) masarsuit qooqqullu aammalu 5) qaarsut.
5.1.2. Immikkoortoq: Narsaamanerit
Nassuiaataa
Ajornartorsiut annerpaaq aqqusinerni narsaamanertigoortuni tassaasarpoq ajornanngitsumik qanittumut kuuffilersuisoqarsinnaannginnera, tassa imeq piiarlugu kuutikkuminaannera. Ajornartorsiut ajornerpaasarpoq upernaami aattorfiup nalaani nuna suli qerutsillugu annertuumillu aput aattulerluni siallertaqattaaleraangat. Toqqavik aamma sialussuaqattaartillugu imaarsaruminaattarpoq. Ajornartorsiutip ingasassusaa erngup qanoq atsigineranit toqqaviullu permeabilitiitianit aalajangigaavoq.
Aaqqiissutissat
Narsaamanerni nunatat pitsaassusaat aallaavigalugit aaqqiissutissat makku siunnersuutigineqarsinnaapput:
Nuna sermersuup ajataa
- Aqqusineq portunerulersinneragut
- Aqqusiniassat qerummut malussajasut qerummut imermullu malussajanngitsunik taarsernerigut
- Infiltrationit kuuffiillu atorsinnaanersut misilittarlugit
- Kuuffiit takisuujusussanngorlugit (tukimut aqquserngup avataatungaanoortut) imaluunniit itisuunik kuuffiliornikkut
Marraq, sioraaqqat issorluunniit toqqaviuppat
- Aqqusineq portutsillugu. Taamaasiortoqarsinnaavoq naak aqquserneq oqimaallilluni toqqavimmut naqitsinerit annertusissagaluartut taamalu issumik toqqaveqarpat kinnerit annertusillutik. Qaaffaaneq ukiumi aputaajaanernut iluaqutaassaaq aput aqquserngup sinaani inissaqarlualersinnaammat. Aqqusiorfissarli inikippat sangorissallu tuiusartaata sivingavallaalersinnaanera akornutaasinnaavoq.
- Saviminernik sialussiusiinikkut. Milluaanerit unikaallatissinnaavai.
- Takisuunik tukimut sammisunik kuup tungaanut kuuffiliornikkut (nunap qaani imaluunniit nunap iluani)
- Arlaannik qeruk qaffatsitaqarsimappat patajaallisaanikkut
- Kuuffiit qaffaanerilluunniit iluaqutaanngippata allanik periuutsinik atuinikkut.
5.1.3. Immikkoortoq: Qummukajaat
Nassuiaataa
Periphery-p avanaani qummikajaani aqqusiornerit naliginnaasorujussuupput, aqquserngup affaa qaarsuusarpoq affaalu aqqusiniamik ikorfaqartuusisarluni. Sivinganerni toqqaviit nunataat qerummut imermullu malussajasuugajupput, nunataa sermersuup ajatarisinnavaa imaluunniit sioqqat/sioraaraasarlutilluunniit. (Toqqavik marraappat issorissuulluniluunniit, nuna narsaamaniugajuttarpoq.)
Aqqusinerni qummukajaajusuni, nunap iluata erngata qullasissusaa aqquserngup qaavanut qaninnerusarpoq (aammalu assakaasut ingerlaarfiinut). Tassami aqquserngup avataa tungaanit imeq kuuffiup tungaanut kuuttarpoq, ilorlermilu tassa qaffasinnerulersarluni. Toqqaviup isugutassusaa nunap iluata erngata qullasissusaanut funktioniuvoq, taamaammallu aqqusinerni qummukajaani illinernik iluserlernerit aqquserngup ilorliani annerusarput. Taamaammat illinerit iluserlertitsinerisa aqqusineq ilorliup, ukiorpaalunnik avallermi kuuffigissaartumut sanilliullugu, nutarsajaatittarpaa. Nutarsartariaqalernerup naleqqiunneri (kuuffiligaq /kuuffiluttoq) 2 angusarpaat.
Sivingasuuni aqqusineq ikkappat aqquserngup qerunnera qaarsumut anngussinnaavoq. Taamaasigaangat nuna qerisoq sapusiaasanngortarpoq imerlu qerutsillugu sermertitilertarlugu taamalu aqquserngup tuiusaa qaffatsissinnaallugu.
Aaqqiissutissat
Nutarterinissani titartaanermi aqquserngup qallersaataata ukiorpassuarni atuussinnaanngorlugu kuuffilerluarneqassapput – imaanngitsoq taamaallaat ukiorpaalunni atuutissasoq. Kuuffiit aalajangerneqareerpata qaleriissat ilusissaat titartarneqassaaq, taamannalu sapernarsinnaasarpoq aqquserngup aminnera peqqutaalluni. Periarfissat makkuupput:
- Kuuffik qatsinneq salillugu kuuffissalerlugulu imalunniit sannat kuuffilerlugit.
- Nunap iluata erngata qullasissusaa appartinniarlugu nunap iluani kuuffiliinikkut
- Milittoorfinni kuuffimmik ilasinikkut
- Sinaani kuuffiliinikkut (ingammik qeruffiuneq ajortuni)
- Aqquserngup sanai aqquserngup ilorliani annertusillugit (toqqaviup taarserneragut), imaluunniit aqqusiaq qaffallugu
- Qaarsoq/masatsersinnaanngitsorluunniit imermik miliisut taarserlugit
- Qerummut oqorsaasiornikkut imeq aqquserngup ataatigoortissinnaajunnaarlugu (akisuvoq)
5.1.4. Immikkoortoq: Qattorngit
Aqquserngit sermersuup ajataani qattunertigoortut ingammik qeruffiusartuni iluserlivinnernik immikkut ittunik ajornartorsiuteqarajupput.
Qattunerni ajortinnerit naligiinnaasumik qattorngip qaaniittarput imaluunniit aqquserngup saannaasa saaliffianiittarlutik.
Qummukajaat assiginagit, qattunerni aqquserngup qaavani aqiliornerit tukimut sammisuusarput.
Aqquserngup saaliffiini ukiumi qeruup qaffatsitai aamma takussaasarput.
Taamaattuni toqqavimmik taarsiinerit iluarsiissutigissallugit ajornannginnerpaasarput, tassami aqqusineq qaffatsittariaqarneq ajorami. Aqqusineq qattunerup qaavani sanguppat aput imerlu oqquanut katersuukkajupput.
Kuuffiit miliasuupput. Taamaammat allaaserisani ukunani kuuffiit titartarneri sammilluarneqassapput
5.1.5 Immikkoortoq: Masarsuit qooqqullu
Nassuiarnera
Masarsunni qooqqunilu iluserlivinnerit ajornartorsiutit aaqqitassat ilaannaraat. Allat ajornartorsiutit tassaasinnaapput inissititsernerit, qeruup qaffaaneri (ingammik kuuffiit eqqaanni) aammalu ukiumi aputaajaaniarsarisarnerit. Ilanngullugulu, ROADEX-ip suliami oqimaatsumik usilinnik angallattut apersugaasa oqaatigaat ajoqutit angallannermut navialisitsisinnaasut. Rapporti takuuk: “User Perspective to ROADEX II Test Areas’ Road Network Service Level”
Aaqqiissutissat
Masarsummi qooruartamittuni aqquserngit “narsaamanermiittunit” allaaqutaat tassaavoq aqqusinitoqaq qallerlugu aqqusiniortoqarsinnaammat.
Aqquserngup qatsissinera assigiinngitsorpassuartigut iluaqutitaqarlunilu pitsaaquteqarpoq. Sanaq issunerusoq nunap iluata erngata killinganit qaffasinnerulerpat nammassinnaanera annertusissaaq, naak kuuffilersuinerilluunniit pitsanngorsarneqanngikkaluartut. Sanaq issuneruppat qeruup qaffaanissaanut akiuulluarsinnaanerussaaq taamalu kuuffiit eqqaanni sermernerit annikillissapput oqimaatsumillu useqarlutik angallattunut toqqissisimanarnerulissalluni.
Aqqusineq qutsinneruppat ukiumi aputaajaaniarnerit aamma ajornannginnerulissapput. Qooqquni aqquserngit apummit persarussamit qallerneqarajupput, aqqusinerlu qullasinnerulerpat aput katersuuffissaqarnerulissaaq.
Aammattaarlu aqquserngup qatsissusaanik pitsannguinerup angallannermi isumannaassuseq annerulersissavaa, ingammik ukiumi quatsillugu oqimaatsumik useqarlutik angallattunut, aammalu orsussartornikillissallutik.
Aqqusinermilli qaffaatigani aqquserngup toqqaviata nunataa nalunaarsorneqaqqaartariaqarpoq. Toqqavik issorissuuppat, marraappat aqitsoq imaluunniit tatsip naasukorippagit, inissitsitersinnaanerit eqqaaneqartariaqarput, takuuk nalunaarusiaq “Dealing with Bearing Capacity Problems on Low Volume Roads Constructed on Peat ”. Ajornartorsiut alla naammattoorneqakulasoq tassaavoq qaffaanermi toqqavimmik silissinermi nunaatilinnit akuerisaanissaq. Silissinerit ungaluusalersorluni annikillisinneqarsinnaapput kisiannili allanik aamma ajoqutissasisinnaallutik.
5.1.6. Immikkoortoq: Qaarsoq
Nassuiarnera
Aqqusineeqqat qaarsumi sanaat imaluunniit qaarsumut ikkattumi sanaat immikkut periuuseqarluni titartarneqarlutillu sananeqartarput. Taakkunani nutarsaaniarnerit akisoorujussuusinnaapput.
Qaarsup aqqusinermi erngup kuunnissaralua pinngitsoortittarpaa taamalu aqqusineq nukilaallisissinnaallugu. Ukiuutillugu sikut sukugaasat qaarsumiit qummut qaffatitsisinnaapput. Arlaannik allerni itersaqarpat imeq taserannguutissaaq sanallu qerummut malussarippata sikut qaleriiartitilissapput.
Qaarsup imeq kuuttussaagaluaq milissinnaavaa taamalu sanap iluinut sangutillugu. Qaarsut ujarassuillu imeq kuuttussaagaluaq takisoorujussuarmik sapusinnaavaat taamalu qeruk qaffaasinnaanngortillugu.
Qaarsoq tiggusimanngitsunik qalligaappat (< 30-40 cm) “sandwich”-itut pissuseqarsinnaavoq. Qaleriissat imermik masatserneqarpata, oqimaatsumillu useqarlutik aqqusaartut imermik naqitsineqalersitsinerisa kingunerisaanik qallersaat quppartitersinnaavaat. Upernaami aput aattortillugu taamaasisoqarajuppoq.
Aaqqiissutissat
Qaarsumik toqqaveqarnermi ajornartorsiutit arlalinnik aaqqiissutissaqarput, naliginnaasumilli aqqusiap pitsaassuserisinnaasaa aammalu aqqusiassat pissarsiarisinnaaneri apeqqutaanerpaasarput. Aaqqiissutissat naliginnaanerpaat tassaasarput:
- Nutaamik aqqusinitoqaq qallerlugu, aqquserngit qaleriivi minnerpaamik 40-cm-erisut issussuseqassapput. Aqquserngit qallersaateqarsimappata asfaltia qapiarlugu peerneqaqqaassaaq “sandwich”-itut iluseqalinnginniassammat.
Toqqavik qaarsup qaaniittoq peeriarlugu qerummut malussajanngitsunik ujaqqanik taarsiinikkut, eqqaamaneqassaaq sanat qaleriissaat akonganiittulernissaat.
- Qaarsoq aqquserngup toqqavianit 1- 2 m ititigisumik qaartinneragut. Taamaasiornikkut qaarsoq quppartiterneqassaaq taamalu imeq kuuffissaqalissalluni.
- Aqquserngup sinaani qaartiteraluni itisuumik kuuffiliornikkut taamaasilluni imeq aqquserngup sanaanut isaasinnaajunnaarsillugu.
- Qerummut oqorsaasiinikkut taamaasilluni imeq aqquserngup ataatigut kuussinnaajunnaarsillugu
- Orpippassuit aqqutaanni sumi tamani imeqartuni ruujorinik kuuffiliinikkut
5.2 Kuuffiit
Iluserlertoqarnerani kuuffiit pingaaruteqarnerpaagunarput kuuffilunnerilli aamma angallattunut navialisitsisinnaapput. Iluserlernerit sanani toqqavimmilu imeqartinnagu takussaanngingajalluinnartarput. ROADEX-ip suliaani takuneqarsinnaavoq aqqusineeqqat aserfallatsaaliornissaat kuuffigissaarnermi akikinnerpaallunilu ajornannginnerpaasoq. Taamaasiornissamilu sukkasuumik pitsaasumillu nakkutilleeriaaseqartoqartariaqarpoq. ROADEX “Drainage” eLearning-imi sukumiinerusumik immikkoortiteriaatsit nalilersueriaatsit suussusersiueriaatsillu pigineqarput.