4. Uuttortaariaatsit nakkutiginneriaatsillu

4.1. Uuttortaariaatsit nakkutiginneriaatsillu

4.1.1. Qillerinerit, ooqattaarinerit, assaanerit

NDT-mit uuttueriaatsit nutaaliat aqquserngit pilertornerusumik suussusersiorsinnaavai, aammattaarlu tatiginarnerusunik uuttuisinnaallutik, taamaakkaluartorli qillerinissat ooqattaarinissallu suli pisariaqartarput. Aqquserngup sannaanik nalilersuinissaq suli pisariaqassaaq. NDT-mik ooqattaarutit aallaavissaminnik paasissutissanik pisariaqartitsisarput, taamalu laboratoriami uuttueqqaartoqassalluni.

Naliginnaasumik iluserlivinnernik suussusersiuilluni uuttortaanermi, aqquserngup sanaasa alliit laboratoriami ooqattaarutissatut katersorneqartarput. Illinerit toqqaviup sanngiinneranit aallaaveqarpata toqqavimmit ooqattaarutissanik tigusisoqassaaq, imaluunniit toqqaviup nunataa allatut iliorluni paasiniarneqassaaq.

Aqquserngup sannaasa issussusaanik uuttueriaatsit arlaqarput. Qillerussuarmik qillerinerit nunani arlalinni suli atorneqartarput, ajoqutaalli tassaavoq uuttugassat ajoquserneqariaannaasarmata.

Periuutsit allat pitsaasut soorlu qillerutit sullulittallit imaluunniit

Qillerut hydrauliskimik anaataatilik aqquserngup sannaani qillerisoq.

Assatat aamma atorluarneqarsinnaapput, ingammik amerlasuunik uuttuutissanik katersisoqartariaqarpat. Taamaasiornerli aqquserngup qallersaataani kusanaatsunik ilaartornernik kinguneqartarpoq.

Aqquserngup sannaanik misissuinermi iluserlernerillu qanoq ittuunerinik paasiniaanermi assaat atussallugu tatiginarajunnerpaavoq.

4.1.2.Isi atorlugu misissuinerit, video, assit, assiliissut kiassiut

Assit digitalit nutaaliat videoliuutillu atorluarsinnaakutsoortunik aqqusinernik aqquserngullu avatangiitsaanik paasissutissanik pilersuisinnaapput.

Kuuffik milinngasoq aqqusinermut ajoqusiijuaannarpoq, taamaattumillu misissuinerni nanineqartuaannassalluni

Kuuffinnik nalilersuinerit maannamut taamaallaat takusaanerni paasiniarneqartarput. Pitsaasumik takussutissanik katerseriaaseqaraanni, suliarinnittussamut sumiiffimmik ajoqutinillu nammineq takkutinngikkaluarluni ilisarsisinnaanngortitsisinnaavoq.

Video-t digitalit sumiiffilersuutitallit atorlugit aqquserngit ilaat kuuffiluttut sumiissusersineqarsinnaapput.

Ullutsinni qujanartumik Videoliuutit digitaalit pitsaanerulernerisa akikinnerulersimanerisalu paasissutissat amerlisittarppaat, aammalu qarasaasiat imartunerit akikinnerillu softwareillu pitsaanerulersimaneri peqqutaaqataapput.

Marlunnik digitalinik videoliuuserluni paasissutissanik katersineq.

Video recording gives a continuous record of the road. It can detect road surface condition, pavement distress, road markings, traffic signs etc. It can also be a very useful aid in surveying the topography of the road and its surroundings. A video recording of the road and ditches with an audio commentary is an easy way to gather basic information for a drainage analysis.

Aqqusineeqqamik Finlandip Laplandianit digitalimik videoliaq.

Videoliorneq ingerlaartilluni ingerlanneqartarpoq. Aqquserngup qallersaataata qanoq innera immiussinnaavaa, aqquserngup qallersaataata ajoqutai, aqquserngit nalunaarsuutaat, angallattunut killilersuutit assigisaallu immiunneqarsinnaapput. Aammattaaq nunap qanoq issusaanik avatangiisinillu paasissutissanut tapertaasinnaavoq. Aqqusineq kuuffilu videoliarineratigut ajornanngitsunnguamik kuuffiit nalilersornissaannut paasissutissanik katersuutaasinnaavoq.

[
Videoliat aqquserngit avatangiisillu suliareqereernerini assersuutaalluarsinnaapput.

Videoliornerit uuttuutissanik katersiitigaluni immiunneqarsinnaapput, soorlu GPR-imik uuttukkanut akulerunneqarsinnaapput. Aammalu saqqummiinerni ataatsikkut atorneqarsinnaallutik.

Softwarit takutitsissutit immikkut ittut videoliat paasissutissallu allat ataatsimuulersissinnaavaat, soorlu paasissutissat GPR-imeersut, assit, profilometerit aqquserngillu ajoqutaat ataatsimoorunneqarsinnaapput.

Uuttortaariaaseq nutaaq, ROADEX-imit misilittarneqarsimasoq, tassaavoq assiliissut kiassiut malussarissorujussuaq. Periuseq kuuffinnik iluserlernernut attuumassutilinnik paasissutissanut nalilersuinerni neriunaatilerujussuuvoq.

Kiassiummik issiliivimmit aqqusinermik uuttortagaq.

Taanna aqquserngup qallersaataata ajoqutaanut digitalimik videoliuut atornerani aamma ilanngunneqarsinnaavoq. Ilaannikku quppat ersinngitsut aqquserngup qallersaataaniittut malugisinnaavai.

In spring and early summer thermal camera surveys can also identify areas where frost is still present under the road.

Aqquserngup qallersaataani kiaap qanoq siammarsimanerata takuneqarsinnaanera suli torranneruvoq. Tamatuma takutissinnaavaa qallersaammi taseraaqqat qallersaammiittussaanngikkaluit (soorlu mulluaanermit, quppanit, kuuffilunnermilluunniit aallaavillit).

4.1.3. Kuuffinnik nalilersuineq

Aqquserngup sannaai toqqaviilu panersimatikkaanni iluserlernerit takussaanngilluinnangajattarput. ROADEX-mit misissuinernit inernerit takutippaat aqqusineeqqani kuuffilersuilluarneq aserfallatsaaliinerlu akilersinnaalluarnerpaasoq. . Takuuk: ROADEX II report: Drainage on Low Traffic Volume Roads and ROADEX III report: Developing Drainage Guidelines for Maintenance Contracts

Kuuffiit milittoortinnaveersaarneri kuuffinnik nakkutilliilluarnissamut periarfissaalluarpoq. Isumaqatigiissutip naanerani peqqissaarussamik kuuffiit qanoq innerinik ukiut 6-8-kaarlugit nalunaarusiortoqartassaaq. Nalunaarusiornermi kuuffiit ajoqusiisinaasut sumiiffissineqassapput aserfallatsaaliinerillu aallartinneqassallutik. Ajoqutip paasineqareernerata kingorna ukiut tamaasa kuuffiup qanoq innera paasiniarneqartassaaq. Paasissutissap inernera databasimut toqqorneqartassaaq taamaasilluni siunissami kuuffiup paasissutissartaa pissarsiarineqarsinnaassalluni.

Pitsaasumik kuuffinnik nakkutilliineq pitsanngorsaariaatsillu pingasunut agguataarneqarsinnaapput:

  • Immikkoortoq 1. Aqquserngit ilaanni kuuffiluttunik assiliorneq
  • Immikkoortoq 2. Kuuffiluffiit suussusersineritigut
  • Immikkoortoq 3. Ajoqummut iluarsiissusiineq

Immikkoortoq 1: Assiliorneq

Kuuffinnik misissuinermi aqquserngup ingerlaarfii immikkut assilineqassapput, aqquserngullu ingerlaarfii aamma immikkut nalilersorneqassallutik. Aqqusinerli 5,5 meterimit aminneruppat ingeralaarfik ataasiinnaassaaq. Paasissutissanik katersinermi biili atorneqartup sukkassusaa 20 – 30 km/t nalaaniissaaq, aquttorlu aqquserngup qallersaataata sinaatungaagut ingerlaassaaq aqquserngup sinaa tungaa assilisinnaaqqullugu.

Uuttuutissanik katersisup kuuffiit qanoq inneri assiliivimmi nalunaaqutsersuut atorlugu ingerlaannaq nalunaarsortassavai, immiussissummulu aamma taakkartugassat immiutissallugit. Naliginnaasumik makku nalunaarutigineqartassapput:

  • Kuuffiup pitsaassusilernera;
  • Aqquserngup isikkuata pitsaassusilernera;
  • Atortut arlaasa aaqqittariallit taakkartorneri
  • Orpikkat ivikkalluunniit imaluunniit quppartiternerit kuuffinnik milititsisut;
  • Arlaannik sioqqanik nunamilluunniit kuuffiup naqqanut milititsisinnaasunik aqqusinermiit sinaaniilluunniit aniasoqarpat.

Taakku immiussat pitsaassutsimut aserfallatsaaliinissamullu iluaqutaalluartutut naliligaapput. These types of audio comments have been proven to be very valuable in ensuring the quality and repeatability of the inventory.

Immikkoortoq 2: Suussusiliineq

Uani immikkoortumi suliassaq siulleq tassaavoq misissuinermi aqquserngit immikkoortui nalunaaqutsersornissaat kingorna naneqqissinnaanngorlugit. Atortoq Road Doctor Designer ® imaluunniit softwareq assingusoq atorneqarsinnaavoq, inernerit kuuffinnut tunngasut, sanap kippata paasissutissartai, vediot digitaliusut ammalu assilisat link-iliuunneqarsinnaapput. Aqqusineq suulluunniit profilometerimik paasissutissartai (illinerit manngissutsillu) suliamut linkerunneqassapput, paasissutissanut ukiuni tallimani kingullernut ilanngunneqarlutik. Paasissutissat pigeriinngikkaanni aqqusinermik isumaginnittumit pissarsiarineqarsinnaasarput. Taamaasiortoqareerpat periuutsit assigiinngitsut atorlugit kuuffinnik nalilersuineq aallartinneqarsinnaalissaaq, tassani profilometerinik paasissutissat qanoq amerlatigineri apeqqutaaginnarput. Profilometerit 10 meterikkaat 20 meterikkaartulluunniit atorneqassapput. Aqquserngup qallersaataata kuuffiullu pitsaassusaata imminnut qanoq sunniuteqartigineri taakkartorneqassapputtaaq.

Aqquserngit qallersaateqanngitsut kuuffiisa nalunaarsorneri upernaami aattorfimmi aqquserngup sanngiilliffiata inernerinut nallersuunneqassapput aammalu quppat assiliartaat videoliallu sanillersuunneqassallutik. Ajornanngippat nallersuussinermi pingaarutilik tassaavoq BCI-p kisitsisaa deflektometerip (FWD) inerneranik kisitaq. Qeruup qaffatsitai kuuffiillu aamma sanillersuunneqarsinnaapput, soorlu ukiumi IRI-mik uuttukkat inerneri aallaavigalugit imaluunniit Ground Penetrating Radar-imit inernerit aallaavigalugit kisitat.

Immikkoortoq 3: Aaqqiissutissat

Ajoqutaasut paasineqarsimalereerpata, sumiiffiilu inisinneqarlutik, iluarsaanissamut pilersaarusiorneq aallartissinnaavoq. Paasissutissat tamarmik toqqorsivimmut toqqorneqassapput tullissaanut naneqqissinnaanngorlugit, siunissamilu kuuffinnut nalilersuinissamut atoqqissinnaanngorlugit. Taamaasilluni, nakkutilliinerit kuuffiillu qanoq innerinik takusaanissat ajornannginnerulissaaq suliaannginnerussallunilu.

4.1.4 Qallersaammi quppat nalunaarsorneri – aqquserngit qallersaatillit

Qallersaammi quppanik nalunaarsuineq suua?

Qallersaammik quppanik nalunaarsuinermi taamaallaat quppaq qanoq ittuunera annertussusaa ajoqusiineralu aqqusinermi sammineqartarpoq. Iluserlernernik pasitsaassat Pavement Distress Inventory (PDI) –mit nanineqarsinnaasarput. Naliginnaasumik qallersaammi quppanik nalunaarsuinerit bilimik ingerlaarnermi nanineqartarput.

Pavement distress inventory (PDI), naliginnaasumik atorneqartartoq, semi-manualimik quppanik nassaarniutaavoq angalaartilluni assilissanik aallaaveqartoq. Aquttup oqaluttuarissavaa sorlernik aqqusinermi quppaqarnersoq, sulisullu paasissutissat toortarlugit qarasaasiamut quppaasivimmut immersussavai. Atortup aqquserngup angallaffii tamaasa misissortarpai.

Aqquserngup atia sumiiffialu databasimut nammineerluni immiuttarpoq. Videomik assilisat sanilliussassatut aamma atorneqarsinnaapput.

Uuttuineq naammassippat, indeksit assigiinngitsut aallaavigalugit quppat ajussusaat annertussusaallu kisinneqarsinnaassaaq. Soorlu Finlandimiut PDI indeksiat qallersaatip ajorsiartornera m2-mik annertussusiligaavoq. Tassani asfalti sementertalik pitsaanngitsutut nalilerneqassaaq PVI index 60m2-juppat, asfalterlu aqitsoq 115 m2-mik PVI-qarpat pitsaanngitsutut nalilerneqassaaq.

Nammineq isimik uuttuinerit taamaattut ullutsinni tatiginanngitsutut nalilerneqartarput, taamaammallu uuttuutit automatiskiusut suli pilerigineqarnerujartorput. Taakkua aamma bilimit ingerlaarluni immiunneqartarput, sukkanerujussuarmilli naliginnaasumik angallattunit arriinnerulaamik ingerlanneqartarlutik. Bileq digitaliusunik assiliivimmik videoliuummillu pilerneqarsinnaavoqavoq, laserimik scanerummik imaliinniit line scan assiliibinnik qarasaasiamut attavilikkamik pilerneqarsinnaalluni.

Assinik suliarinnittartoq software assilisap paasissutissartai aallaavigalugit ajorseriarsimanerit nanisinnaavai. Aamma nunap assiliorsinnaavoq, quppaq sumiissusersisinnaallugu. Laser scan-imik uuttuutip illerngit uuttorsinnaavai, qanoq issusai isikkuilu ilanngullugit. Laser beam-imik uuttuutip aqquserngup qallersaataa uuttorsinnaavaa assilialiorsinnaallunilu sumi ajorseriarnerit inissisimaneri takutissinnaallugit.

Compared to the traditional PDI method, automated systems provide not only faster measurement speeds but better quality data, repeatability of measurements, information on the precise location of cracks, the possibility of integrating pavement distress analysis with other road condition measurements, and the possibility to develop new uses for the measurement data in the planning and procurement process.

Automatiskiusumilli uuttuinerit ajoqutaat tassaavoq uuttuutip qallersaammi ajorserpiarsimanngitsumi quppat tappiiffigisarmagit, taamaammat nammineq aamma isinik nakkutiginninnissaq pingaaruteqarpoq.

Alla qallersaammi quppanik misissuut atorluarneqarsinnaasoq tassaavoq assiliivik kiassiutertalik. Taanna naliginnaasuni quppanik ujaasinermi videoliuuserluni atorneqarsinnaavoq. Ilaannikkut allaat assiliissutsip kiassiutertallip suli quppat nuisalersimanngitsulluunniit takutissinnaavai. Aammalu kiaap qanoq siaruarsimanera qallersaammi takuneqarsinnaasarpoq. Paasissutissat taamaattut millugussinermi, quppartiternerni imaluunniit kuuffilunnerni taseranngorsinnaasunut ilisarsisarput.

Qanoq qallersaammi quppat iluserlernerit takutittaraat

Assigiinngitsutigut nalunarneq ajorpoq qanoq qallersaammi quppat iluserlersimasoqartillugu takkuttarnersut. Qassutaasatut quppartitsersimasoqarpat, qassutaasat angissusaat annikippaat assakaasullu illernaniiginnarlutik, taava quppap mode-ia 1-ussaaq.

Aamma quppat tukimut sammisut assakaasut aqqutigigajuttagaaniittut illerngit Mode 1-unerannik takutitsisinnaapput

Illerngit Mode 2 annerusunik qassutaasanik quppartitersimaneqartarput, aammalu assakaasut aqqutinnaavisa avataanniittarlutik.

Aqqusineeqqani tukimut sammisunik assakaasut aqqutinnaanni quppat Mode 2-mik illernit/iluserlernernik takussutissaapput.

Kuuffiluttuni iluserlerneq Mode 2 tuiusat iluserlernerannut attuumassuteqarsinnaavoq, tassani tukimut tuiusani quppartitersimasoqarsinnaalluni.

Kuuffilunneq aqquserngup tuiusaanut ajoqusiisinnaavoq taamalu quppanik Mode 2-nik pilersitsilluni.

4.1.5 Ersalinnernik, Illernginit aammalu kippat uersimarnginik uuttuinerit

Ersalinneq Illerngillu suuppat?

Ersalinneq illerngillu pingaarnerpaamik aqqusinermut atuulluarsinnaajunnaartitsisartutut taaneqarsinnaapput.

Ersalinneq isumaqarpoq aqquserngup qaavani maniilakuluk aquttumullu peqqinnanngitsumik tammissartitsisartoq. Takuuk

ROADEX III report “Health Issues Raised by Poorly Maintained Road Networks”. Naliginnaasumik qeruup qaffaaneranit, itersanit, quppanillu aallaaveqarsinnaavoq, IRI-millu (the International Roughness Index) qanoq ingasatsiginera nalilersorneqartarpoq.

Aqquserngit taamaattut aquttunut ulorianartorsiortitsisinnaapput

Illerngit aqquserngup qallersaataata (imaluunniit sanaani) apparneranik aallaaveqarput, aammattaarlu aqquserngit masatsillugit angallattunut akornutaasarlutik. Taakkua assigiinngitsunik indekseqarput, iluserlertoqarsimaneranillu takutitsisuusarlutik.

Uuttuut profilometer laserertalik aqquserngup qallersaataani ersalinnernik illinernillu uuttuisinnaavoq. Aamma aqquserngup kippaata uingassusaa uuttorsinnaavaa. Nunani arlalinni ersalinnik aqqusinerni qallersaateqanngitsuni uuttuinerni accelometeri aamma atorneqartarpoq.

Assakaasup ataani ersalinnerit eqqoriakannerniarlugit accelometeri biilip aksiliani inissisimasarpoq. Accelometerit profilometerinit laserertalinnit akikinnerupput, qujanartumillu biilimut sumulluunniit ikkunneqarsinnaammata ullorluunniit ataasiinnarmut attartorneqarsinnaapput.

Accelometerit aamma aqqusinernut qallersaateqanngitsunut ersalinnernik uuttuisinnaapput.

Tusartaasat (Ultrasonic sensors) illinernik uuttuinerni laserinik malussarniutit taarsersinnaavaat.

Pingaaruteqarpoq ersalinnernik illinernillu uuttuinermi, aqqusineeqqani iluserlernernik misissuinerni, uuttuinerit akulikitsunik ingerlannissaat soolu 5 meterikkaarlugit 10 meterikkaanilluunniit, taamaasilluni iluserlernerit tamakkerlugit nanineqarsinnaaniassammata. Aqqusineeqqani sannat toqqaviit, kuuffiillu pitsaassusaannik uuttuinerit akulikitsut agguaqatigiisinneri akuttunernut uuttuinernut sanilliullugit allaanerusinnaapput.

Illinerit ersalinnernullu atatillugu aqquserngup kippaata uingarnata allanngornera oqimaatsumik angallattut ajutoortarnerannut peqqutit ilagaat. Aqquserngup qaavata kippaa uinganilerlugu sananeqartarpoq, taamaasilluni aqquserngup kippaata qeqqa aqquserngup tuiusaanit sanilliullugu qatsinnerulaartarpoq. Sangorissani tuiusaq avalleq illermit qatsinnerussaaq, taamaasilluni sangulluataartoqarsinnaanerusarluni. Aammattaarlu aqquserngup kippaa imak uingatigisariaqarpoq imeq kuuffinnut kuugaalersinnaalerlugu. Aqquserngup kippaasa uinganerat naammanngippat, imeq aqquserngup qaani taseqqersinnaavoq taamalu illiortitsilerluni. Taamaasiguni angallannermut navialisitsisinnaavoq.

Qanoq ersalinerit, illinerit kippallu uersimarngata kisitsisaasa iluserlernerit takutissinnaagaat.

Aqqusineq iluserleqqanersoq illerngit Mode-i ersalinnernillu paasissutissat kisiisa aallaavigalugit paasiniarnissaa ajornaatsuinnaanngilaq. Kuuffinnik misissuinerit 2006-2007-mi Rovaniemimeersut takutippaat IRI naliginnaasumik kuuffiluffinni annerusartoq taamalu aqqusineq iluserlersimasartoq.

Taamaakkaluartorli IRI-p kisitsisai assigiinngiiartorujussuusinnaapput, apeqqutaalluni uuttuisup qanoq quppap naqqa nanilluartigisinnaaneraa.

Soorlu ilutsip takutikkaa, IRI-p annertussusaata illinerni Mode 2-ni sumi qeruttoqarnera takutissinnaavaa.

Illinernut uuttukkanik sanilliussinermi sumi iluserlisoqarneranik paasissutissiisinnaapput.

“Qaarajuttumik” uuttukkat aammalu “PMS”-imik uuttukkat assigiinngissusaasa iluserlernerit sumiinnersut takutissinnaavaat.

Iluserlertoqarneranik alla takussutissiilluartartoq tassaavoq ukiumut illerngit itisiartornerisa (mm/ukioq) nakkutigineri. Aqqusineeqqani qallersaatitalinni misilittakkat takutissimavaat ukiumut illeriarneq 0,8 mm / ukiumut naliginnaasoq. Iluserlernerilli iluserlernertut taaneqarsinnaassapput illeriarneq ukiumut 1,5 – 2 mm/ukioq annertutigippat.

Profilometerimit aqqusinermi illinernut nalilersukkat aammalu kippap uersimarnganik nalilersukkat sumi kuuffilunnerup iluserlivititsilerneranik takussutissiisinnaapput.

4.1.6 Laser Scanner-imik uuttuinerit

Ukiuni kingullerni NDT-mik aqqusinerni uuttueriaatsit laser scannerit siuariartorsimapput, taamaammallu uuttuut aqquserngit pitsaassusaannik misissuinerni naliginnaasumik atortorineqalersimavoq.

Laser Scanerip ungasissorsiutaavoq qinngornerup aallaaneranit uteriarnissaanut piffissaq kisinneqartarluni. Qinngornerup qivernera ilisimaneqassaaq qinngornerillu biilip ingerlaarnerani sumiiffilersuutigaluni aallarartinneqartarput, taamaasillunilu 3D-mik toorneeqqanik qinngorfik assilialiarineqarsinnaavoq. Toorneeqqat millioniliusinnaapput, tamarmik x, y-mik koordinateqarlutik aammalu uteriarfiata suussusii takuneqarsinnaallutik.

Laser scanerip uuttugaasa pitsaassusaanut ersarissuseq apeqqutaavoq, soorlu pujoralak, sialuk, pujoq apulluunniit. Aqqusineq naavallaarsimappat akimoruminaalluni ersarlussaaq.

Laser Scanneri pingasunik atortoqarpoq: laserimik qinnguut, scanereq atuaallu. Scannerip qinnguutip qinngugai kaajallatsittarpai, atuaatillu utersaartoq kisinneragut qinngukkap ungasissusaa inernilertarpaa. Ungasissuseq, qinngornerup utersaarnerata sivisussusaa, allanngornera, immmikkut akuleriisillugilluunniit kisinneqartarput.

Laser scannerimik uuttuutit angallattakkat akii assigiinngiiaarput, marlunnulli immikkoortinneqarsinnaallutik:

a) nakersorujussuit

b) laser scaneri akikitsoq kialluunniit pisiarisinnaasaa nakiinneruvoq naloriarnikinnerullunilu.

Aqqusineeqqani laser scanner assigiinngitsunut atorneqarsinnaavoq. Aqquserngup kippaata assilinerata illinerit sammivii taseqqersinnaasut takutilluarsinnaasarpai.

Kuuffiluttunik imaluunniit milittooqqasunik kuuffilinnik qalipaatilinnik assiliorneq ersarissisitsilluartarpoq. Assini taaamaattuni aqquserngup silissinera aamma ersarittarpoq.

Laser scanerit nalunaarsuutai allallu uuttueriaatsit inerneri akuleruukkaanni iluserlivinnernik paasissutissanik pitsaalluartunik pissarsisoqarsinnaavoq.

4.1.7 Radari Nunamut Akimuut (GPR)

GPR suua?

Groung Penetration Radar (GPR) kalaallisut Radari Nunamut akimuut-mik nutserlugu (GPR), aqqusinerni, motorvejeni, ikaartarfinni, mittarfinni, avatangiisilerinerni assigisaannilu misissuinerni atorneqarsinnaavoq. Aqquserngit toqqaviillu nunataanni ingerlaajutigaluni assiliorsinnaanini pitsaaqutigaa, taamaammallu aqqusineeqqat sanaasa isikkuinik paasiniaanerni atorluarneqaleriartorpoq. Uuttuinerni angallattunut allanut akornusersuisannginnini aamma pitsaaqutigaa.

Tillernerit elektromagnetiskit silaannakkoortillugit uuttuisoqartarpoq imaluunniit

nunamut attuumasunik antenilerluni uuttuisoqartarluni.

Maligaasap elektromagnetiskiusup nunap qaleriissa assigiinngitsunik dielektriskilik akimoraangagu, maligaasat utersaartut antenimit naalaarneqartarput. Maligaasat utersaaratik ingerlaannartut qaleriissat tulliit akimornerini sumut tamaanga utersaartarput. Aallaavik qaleriissallu dielektriskia maligaasap utersaartup amplitudiata maligaasallu sekundimut utersaartut amerlassusaata nalunaartarpai. GPR-ip tigooragai tassaasarput akunneq (t) amplitudilu (a) utersaarnermi atorneqartut.

Radarimit atuinermi imak pisoqartarpoq. Anteni maligaasanik aqquserngup qallersaataanut aallarartitsisarpoq, antenilu alla maligaasap utersaartup sivisussusaa amplitudialu naalaartarpaa.

GPR -ip paasissutissat katersugai paasinartunngortinneqassappata qarasaasiaq tulluuttumik softwareqartariaqarpoq.

Nalunaarsuutit suliarineqareerpata, assigiinngitsunut kisitsisit atorlugit kisinneqarsinnaapput, soorlu aqquserngup qallersaataasa issussusaat qaleriissallu sannaat kisinneqarsinnaapput.

aqqusinermi ajoqutit ersarissisinneri (soorlu quruffiup nalaani sermit pilersartut, Mode 2-mik illerngit.),

Toqqavik eqqoriaruk, qaarsortaa issorlu sumiiffilikkit.

Qaleriissaq suunersoq apeqqutaalluni assigiinngitsorpassuarnik GPR-mik uuttuinerni anteninik elektromagnetisk maligaasat takissusaannik frekvensinillu assigiinngitsunik nassitsisartunik peqarpoq. Qallersaatinik uuttuinerni, imaluunniit qaleriissat qalliit uuttornerini, siunnersuutigineqarsimavoq anteninik frekvensikkaanik (naattunik maligaasalinnik) atuisoqassasoq, qaleriit marluk immikkoortilluartarmagit.

Antenit frekvensikkaat (1,0 – 2,5 GHz) 0,5 – 1,2 m-erinik ititigisumut akimuisinnaapput.

antenillu frekvensikinnerit (400 – 500 MHx) 1,5 – 4 m-eterisut ititigisumut akimuisarput. Antenit frekvensikkaat taamaallaat qaleriissanut issusuunut atorneqarsinnaapput taamaammat nalunaarsuutit katersai frekvensikitsumut sanilliullugit uppernaannerupput.

Tamakkiisumik qaleriissat issussusaannik GPR -mik uuttueriaaseq +/- 10 % -mik nikinganeqarsinnaavoq. Qallersaatinik qillikkat ilaappata nikinganeq +/- 5 % -mut appartinneqarsinnaavoq.

Taamaattorli annerpaamik 60 – 80 km/time –mik sukkassuseqarluni data-nik katersisoqarsinnaavoq. Iluserlivinnernik naliliiniarnerni GPR -inik paasissutissanik katersinerit 20-30 km/time –mik sukkassuseqarluni ingerlanneqarsinnaapput, saniatigut vedioliuutigisoqarsinnaavoq. Arriinnerugaannilu, meterimut uuttukkat amerlanerutillugit (10 scanikkat/m) kisitsisit suli uppernarnerussapput.

Iluserlernernik naliliinerni aqquserngup tukimut kippaata GPR-mik uuttorneqarnissaa unnersuutaavortaaq.

Uuttuutit GPR-t ineriartuinnaavipput aqqusinernilu enginiørit sulinerminni atornerujartuinnarpaat. Maannakkorpiaq kinguaariit pingajuat GPR systemi “3D”-mik assiliorsinnaasoq arlalinnik antenilik pisiassanngulerpoq, taassuma suut sumilu illerngit iluserlivinnerillu takutilluarnerusinnnaavai.

Softwarit datanik suliarinnissutit ersarissaatillu aamma annertuumik ineriartorsimapput, ilaallu aamma GPS-imut, nunap assiginut, videolianut, GPR-p datanut akulerunneqarsinnaapput, taamaasillunilu ajornannginnerusumik aqquserngup ajoqutai avatangiisiilu takuneqarsinnaalerlutik.

Qanoq GPR atorlugu iluserlivinnerit takuneqarsinnaappat?

Aqqusinermi illernerit ingasassusaat aammalu iluserlernerit paasiniarnerini GPR data-t atorlugit periuutsit arlaliupput.

Illineq Mode 0: Illineq Mode 0 naliginnaasumik qallersaatilerlaamut atorneqartarpoq. Qallersaatit akuisa eqimatsernerlunnerini dielektriskip annertussusaata nikerarnerata takutittarpaa. Taamaasiornikkut aamma qallersaatip silaannaaqqanik akuisa annertussusaat eqqortuunersoq paasiniarneqarsinnaavoq. Eqimatsernerilli annikitsut uuttoruminaassinnaapput.

Illerngit Mode 1: Soorlu eqqartorneqareersoq aqquserngit Mode 1-mik illinillit aqquserngup sannaasa ajornerannit aallaaveqarput. Sannat taakku imermik iijoraasarput, GPR datanilu aqquserngup qallersaataata sannaasalu akornganni dielektriskip annertunerata tamanna takutittarpaa.

FWD nalunaarsuutit pigineqarpata SCI-p kisitsisai imaluunniit tasinnerup annertuseriarnerata GPR-mik uuttukkat uppernarsartarpaat.

Illerngit Mode 2: Illerngit Mode 2 GPR-mik aqquserngup kippaata uuttornerani utersaarnerit ”uanitsuusatut” ittut takussaasarput, aammalu assakaasut aqqutaanni sannat issunerunerisigut takussaasarlutik

Utersaarnerit “uanitsuusat” aqquserngup saneraani aqquserngup sanaasa qallersaatillu akorngani qaleriiaartut takuneqarsinnaapput.

“3D” GPR systemit aqquserngup saneraani kippaanilu datanik katersisinnaapput, taamaasiornerlu GPR atorlugu Mode 2-nik illinersiornermi ajornannginnersaavoq.

Aammattaarlu FWD nalunaarsuutit pigineqarpata, Mode 2-mik illinerit BCI-p kisitsisaanit imaluunniit utersaarnerit ersarissut geofonimit 900 mm-erimit qullasitsigisumit uuttukkat ilumut taamak ittunik illisoqarsimanera takutissinnaavaat.

4.1.8. Dynamic Cone Penetrometer-i (DCP)

Dynamic Cone Penetrometer-i (DCP), nutsiinnavillugu Penetrometeri Suluunnangasoq Savitulluinnartoq, “low-tech”-imik sanaajuvoq aqquserngup sanaasa qaleriissaanni toqqaviisalu qeratassusaannik uuttuinermigut paasissutissiilluartartoq.

Upernaami aattorfiup nalaani nukilaaffimmi DCP-mik uuttueriaaseq atorlugu nakkutiginninneq.

Atortua pingaarneq tassaavoq suluunnaq nunamut nakkartillugu mannguttagaq, suluunnaq 8 kg-lumik oqimaatsigaaq.

Nakkartitsinermi ataatsimi manngunnerup itissusaa [mm/nakkarneq] uuttorneqartarpoq, uuttuinerillu naammatsittarput itissusissaq angugaanni imaluunniit nakkarnerit qulit itissusaat 3mm/nakkerneq – mit minnerugaangat.

DCP-mik uuttuinerit isikkui.

Nalunaarsuutit tamaasa katersorneqareerpata kisinneri CBR-mik (California Bearing Ratio) inerneqartarput imaluunniit modulit itsinermi annertussusaannik inerneqartarlutik. Taakkunannga aqquserngup nukittussusaa eqqoriarneqarsinnaavoq.

DCP-mik uuttukkat naliginnaasumik aqquserngup issussusaasa kisinneranut atorneqartarput, aqquserngup sannaasa toqqaviatalu tukimut illuarnerisa annertussusaannut aammalu qeruup killiisa itissusaasa kisinnerinut atorneqartarput.

Kisianni DCP-mik uuttueriaatsit killeqarput, tassa taamak uuttuineq aqqusinerni ujarassuartalinni atorneqarsinnaannginnami.

DCP-mik uuttuinerit allanut uuttuutinut tapertaasarput, soorlu Periphery-p avannaani uuttukkanut uuttoqqittarialinnut tapertaasinnaallutik. Uuttueriaaseq soorlu upernaami aattortunut imaluunniit qeruup killiinik uuttuinerni atorluarsinnaakutsoorpoq.

4.1.9. Oqimaalutaq Deflektometeri (FWD) Oqimaalutaararlu Deflektometeri (LWD)

Oqimaalutaq Deflektometeri suua?

Oqimaalutaq Deflektometeri (FWD) automatiskimik stationerimik nakkartitsinikkut tillerniliuutaavoq aqquserngup qallersaataanik tillernerit akimusinnaassusaannik uuttuisartoq, taamaasiornikkut aqquserngup nammassinnaassusaanik kisitsisinnaasoq.

FWD naliginnaasumik kalittakkamut ataatsimik aksililimmut ikkunneqartarpoq, uuttukkallu automatiskimik immiunneqartarlutik taamaasilluni aquttoq niulluni uuttuisariaqarani. Uuttuilernermili aquttoq unittariaqarpoq.

Uuttuut oqimaalutaqarpoq nakkaaneqartartumik, nakkarfissaa aalajangereerneqartarpoq, oqimaalutallu tigummisuata niului aqqusinermut tunngasarput. Oqimaalutap nakkartinnerani lastbilip oqimaatsup aqqusaarnerata naqitsisarneri ilaartarpai. Aqqusinermut naqiunneqartoq 20 – 150 KN-iusinnaavoq, naligiinnaanerpaavorli 50 kN 300 mm-sut angitigisumut naqiunneqartarnera. Nakkartitap nipaasa akimuineri geofoninit naalaarneqartarput, geofonillu nakkartitap avataanut kaajallallutik inissinneqartarput.

Animation illustrating the principles of the FWD measurements.

Naliginnaasumik FWD aqqusinernut qallersaatilinnut atorneqartarput, Peripherylli Avannaani orpippassuarni aqqusinernut qallersaatitaqanngitsunut aamma uuttuutigilluarneqarsimavoq. Nammassinnaassusermik uuttuiinnarani FWD allarpassuarnuttaaq uuttuutaasinnaavoq, soorlu kuuffilersugassat qanoq kuuffilersornissaannik misissuinerni, aqqusinermi sanngiiffinnik paasiniaanerni, manngersagassat tulleriissaarnissaannut aalajangiiniarnerni, aqqusiniornerni nammassinnaassutsip uuttornerani aammalu toqqaviup qanoq ittuuneranik misissuinerni atorneqarsinnaalluni.

FWD-mik uuttuinerit arriitsumik suliaasarput, kisiannili misissuinerni akimuissutitalinni naliginnaanerpaallutik. Aqqusineeqqani datanik 50 meterikkaarlugit katersinissaq siunnersuutigineqartarpoq.

Deflektometeri oqimaalutaarartalik

Aqqusinerni qallersaatitaqanngitsuni, orpippassuillu aqqutaanni, FWD-mit uuttueriaatsit ilaat, DCP-mik uuttueriaatsinut ilaasoq tassaavoq Deflektometeri oqimaalutaarartalik (LWD). Atortup taassuma qallersaatip qaavata modulusii uuttortarpai, atortullu ilaat aqquserngup qallersaataata qaani nukilaallisimanernik nassaarniutitalinnik geofonitaqartarput.

FWD iluserlivinnernillu uuttortaanerit

FWD nalunaarsuutit iluserlivinnernik uuttortaanerni arlalitsigut atorluarneqarsinnaapput. FWD-p parameteriisigut takuneqarsinnaasarpoq itissuseq iluserlivinnerup angusinnaasaa taannarpiaq, aammalu aqquserngup nutaap issussusissaanut aalajangiinissami kisinneqarsinnaavoq. Kisiannili eqqaamasariaqarpoq, ingammik toqqaviit nunalu sermersuup nunatakuinik naliliiniarnerni, FWD-p aasami uuttugai annertuumik qeratassuseqartuusisarmata. FWD-p kisitsisai ajortutut ippata taava issoq sioqqalluunniit soorunami pitsaavallaarsimassanngillat. Kisiannili FWD-p kisitsisaasa nunataq siorarluunniit pitsaanerarpagu FWD-p uuttuinerata nalaani silaannaap qanoq innera apeqqutaalluni nunataq ajunngissinnaavoq ajorsinnaavorluunniit.

Aqqusinerni qallersaatitalinni ingammik angallaffiusuni, sanat utimut kisinneri toqqaviillu moduliisa kisitsisaat FWD-nik nalilersuinerni atortarneri naliginnaanerpaapput, aammattaarli aqqusineeqqani soorlu Scotlandip orpippassuaani (iluseq 9) atorneqartarsimavoq. Utimut kisitsinerit uppernassappata, qaleriissap issussusaa uuttoreersimasariaqarpoq, taannalu naliginnaasumik GPR datanit pissarsiarineqarsinnaavoq. Aqquserngup sanaasa toqqaviisalu modulii issussusaallu naluneqanngippata, aqquserngup qaavata modulii paasineqarsinnaapput aammalu aqquserngup modulii tamakkiisut Boussinesq-Odemark-ip ligninngia atorlugu kisinneqarsinnaallutik, taamaasilluni sumi iluserlivittoqarsinnaaneranik ersersitsisoqarsinnaavoq.

FWD datasa aqquserngup qaavata peqinnerata indeksia (SCI) kisissinnaavaa aammattaarlu Toqqaviup peqinnerata indeksia (BSI) kisissinnaavaa, taakkua aqqusinermi illerngit sorliunerinut Mode 1-unersut Mode 2-unersulluunniit nalunaartarpaat. SCI nalilerneqartarpoq D200-p deflektionip kisitsisaa D0-ip deflektionip kisitsisaanik ilanngarneragut. Ilutsip eqqoriarpaa aqquserngup qallersaataata aqquserngullu sanaasa tigguteqqanngitsortaasa qallerni qeratassuseq. SCI annertugaangat Mode 1-mik illisoqariaannaaneranik takutitsisarpoq.

BCI kisinneqartarpoq D900 deflektioniata nalinga D1200 nalinganit ilanngarlugu, taassumalu takutittarpaa qanoq sanat assakaasup toqqavik sanngiitsoq aqqusaarpagu qanoq siaruaasillaqqitsiginersoq. Siaruaassineq naqisinerit napparissut aqquserngup sannaasa toqqaviatalu akornganiittut annikillisinnerai. BCI annertuppat Mode 2-mik illisoqarneranik imaluunniit milluaasoqarneranik ersersitsisarpoq.

Aqqusinerni qallersaatitalinni SCI-p BCI-illu annertussusaasa killissaat unnersuussaq Iluseq

aammalu aqquserngit qallersaatillit qallersaatitaqanngitsullu sanngiiffisa killissaat Iluseq

Scotlandimi aqqusineeqqani “ingasattumik ajortut”-mik nalilikkat sumi aqquserngup qallersaataata sequmissinnaaneri eqqorluartarsimavaat.

4.1.10. Laboratoriami misileraariaatsit

Uani qulequttami aqquserngup akuisa ajoqutaannik paasiniaanerni aammalu aqquserngup pitsaannginneranut peqqutit assigiinngitsut paasiniarneranni ROADEX-ip laboratoriami misileraariaatsit siunnersutissai sammineqassapput.

Killiffik 1

Killiffimmi siullermi siunertarineqarpoq misiliutit ajornanngitsut akilerluarsinnaasullu siulliullugit misiliutigineqarnissaat, misiliutimmi taakku ilaannikkut suna ajoqutaanersoq qularnaariaannaasarpaat. Misiliutit inernerisa sanap isugutammut malussajasuunersoq qularnaartarpaat. Aammattaarlu paasissutissanik nalituunik, soorlu aqquserngup nutarternerani ilusissaanik toqqaaniarnermi qanoq iluarsaasoqarsinnaaneranik sanallu qanoq pitsanngortinneqarsinnaanerinik tunioraasinnaapput. Laboratoriami periuutsit Killiffimmi siullermi siunnersuutigineqarsinnaasut ukuupput a) sioqqat angissusaasa agguataarnerinik misissuinerit aammalu b) sanap uumassusilinnik akoqassusaa. Misiliut alla c) sanap imermik akoqassusaa, (misiliut taanna akikitsuararsuuvoq), inernerili kukkuallannernut malussarissorujussuusarput, soorlu misilittagassat poortorluarneqarsimanngippata imermik akoqassusaat sunnertissinnaavoq. Annertuumik toqqavik gravemetriskiusumik imermik akoqarpat (> 5 % oqimaassusaa) arlaannik ajortoqarneranik ersersitsivoq.

Sioqqat angissusaasa agguataarnerannik misiliut sanat pitsaanngitsut paasiniarnerini misiliutaavoq pingaarneq, tassani sioqqat masattut nakkartitsivikkoortinneqassapput. Sioraaqqat aammalu sioqqat qanoq assigiiartigineri sanat naqitsinernut qisuariartarnerannut attumassuteqarpoq, inernerilu qanoq aqquserngup iluarsaanneqarsinnaaneranik paasissutissiisarlutik. Sioqqat angissusaasa agguataarneranik misileraasitsiniaraanni eqqaamasariaqarpoq “masattumik nakkartitsivikkoortitsineq” toqqarneqarnissaa, taamaanngippammi sioraaqqat panertut sioqqanut anginernut nippussimasarmata aatsaallu masatseraanni kaanngartarmata.

Sioraaqqat mikinerpaat nakkartinneqartut 10%-imik anneruppata, sioraaqqat partikkiliisa agguataarneri paasiniarneqassapput. Arlalinnik taakkununnga misiliuteqarpoq, sioqqat kinnerinik misilittaatinik aallaavilinnik imaluunniit laser difraktioninik aallaaveqartunik.

Kinnernik misileraat naliginnaanerpaaq tassaavoq areometeri. Misiliut akikitsuararsuuvoq, arriillunili, misileraanerlu ulluni arlalinni ingerlanneqartarluni.

Sioraaqqat partikkiliisa agguataarnerinik misiliutip inerneri, masattumik nakkartitsilluni misiliutit inernerinut ilanngunneqassapput. Inernerit misissoraanni marraqassuseq (partikkilit 0,002 mm-erinik mikinerusut) maluginiarneqassaaq. Marraqassuseq misilittakkap 3%-ianit anneruppat, sanaq qerummut malussajasuussaaq aammalu aattorfiup nalaani qeruttaqattaarnerullu nalaani iluserliassaaq (Illinerit Mode 1-it).

Aqquserngup sanaasa alliit siorartaasa angissusaasa assigiiarnerinik misissuinermi, sioraaqqat minnerit maluginiarneqassapput, tassa partikkilit angissusaat <0,063 mm. Sioraaqqat pitsaassusaat ajunngikkaluarpalluunniit amerlassusaat 10 % -imit anneruppat, allertut atorneqarsinnaassanngillat. Taamaattoqarpat sioraaqqat angissusaasa agguataarnerat immikkut misissorneqassaaq (qulaaniittoq takuuk). Sioraaqqat amerlassusaat 4-10% akornaniippat, sanatut atorsinnaaneranut sioqqat pitsaassusaat apeqqutaalissaaq. Sioraaqqat amerlassusaat 4%-imik minneruppat sanap naqitsinernut qisuariartarnera ajussaaq sioraaqqallunniit pitsaavallaanngikkaluarpata. Sioraaqqat amerlassusaat annertuppat (>5%) aqqusinerlu Mode 1-inik illineqarpat, imaluunniit sanat alliit pitsaavallaannginnerinik pasinarpata, misileraanermi Killiffiup aappaanut ingerlaqqinnginnermi misileraatit allat misileraatigeqqaarnissaat siunnersuutigineqarpoq.

Sanat sioraaqqanik akoqarpallaat imannak iluarsiivigineqarsinnaapput: bitumen-imik allamilluunniit assingusumik sanat akoorlugit, “annertusaaneq” (sioqqanik ujaraaqqanilluunniit annerumaanik akulerussineq imaluunniit oqimaallisaaneq), imaluunniit sananut naqitsinerit ingerlaannaq malunniuttartut annikillisinneratigut.

Alla ajoqut sioqqat angissusaasa agguataarnerini takussaasartoq tassaavoq sioqqat amerlavallaarneri, titarneq sioqqat angissusaasa nalaanni ”sivinngatsinneragut” takuneqarsinnaavoq. Taamaattoqartillugu Mode 1-inik illisoqarsinnaavoq.

Aaqqiissutissaq

Taamaattoqarpat aaqqiissutissaq pitsaanerpaaq tassaasarpoq sioqqat annerulersinneri (toqqavissianik ujaraaqqanik akoorineq imaluunniit oqimaarsaaneq).

Killormulli aamma sioqqanik amigaateqartoqarsinnaavoq. Taamaattoqartillugu sioqqat agguataarnerisa nalaanni titartarnerat ”appasittumik” taaneqartarpoq. Sioqqat angivallaaraangata, sanat naqittarnerini densititi annikippallaalertarpoq, ingammik aqqusineeqqani sannarlutani. Taamak naqittarnerlutat Mode 0-imik illisitsisinnaapput.

Aaqqiissutissaq

Taamaattoqartillugu sanat naqittarlugit aaqqinniarneqartarput. Qujanartumilli taamak illisoqarsimatillugu piffissap ingerlanerani ajoqut annikillisarpoq imaluunniit nutaamik qallersaatiliinnarlugu aaqqinneqarsinnaalluni. Sioqqanik mikinerumaanik akoorineq periuuserineqarsinnaasut aamma ilagaat.

Laboratoriami misileraalluni sioqqat angissusaasa agguataarsimanerannik misissuinerni aamma uumassusillit akuisa annertussusaat misissorneqartarpoq. Uumassusillit annertussusaat aalajangerneqartarpoq, kukureernermi oqiliallaatip annertussusaatigut. Annertuumik uumassusilinnik akoqarpat isugutammut malussarititsilersinnaavoq, taanna aalajangiisuusarpoq sorleq iluarsiissut atorneqassanersoq.

Killiffik 2

Killiffiup aappaani laboratoriami misileraanermi siunertaavoq sanap isugutammut malussarinnerata qulakkeernera. Killiffiup aappaani misileraatit naliginnaanerpaat tassaapput a) Millussilluni miliut, b) sioraaqqat qaavisa arealiat aammalu c) imermik iijoraallaqqissutsip indeksia-nut misiliut.

ROADEX-ip siunnersuutsigaa aqquserngup akuisa imermik iijoraasinnaassusaanik misissuinerni Millussilluni misiliut atorneqassassoq. Misiliutip misilittarpaa sanat isugutammiikkaangamik qanoq iijoraatigisarneri. Imeq iijoragaq nakkutigalugu sanap naafferaartumik dielektriskia uuttoqattaarneqartarpoq. Dielektriski naliginnaasumik sanap imeqassusaanut funktioniusarpoq. Aamma siunnersuutigineqarpoq Millussilluni misileraanerup nalaani elektriskimik akimuisinnaassuseq uuttorneqassasoq, misilitaq osmoskimik iijoraasarnersoq takuniarlugu, soorlu kloridit atorlugit.

Millussilluni misilittaanerit imannak ingerlanneqartarput. Misilittaanerit aallartinnginnerini, misilitat plastikkinut poortorneqassapput, 200 mm-isut takitigisunut 150 mm-imik diameterilerlugit ulluni 3-4-ini panerserneqassapput +40-45 °C-isut kiatsigisumi kingornalu ulluni marlunni inip kiassusaatut kiatsigisumi uninngatinneqassallutik. Panersakkat isua allinngorlugu imermut sorujuiakkamut ilineqassaaq.

Misilitat qaavinit naafferaartumik dielektriskiat elektriskimillu akimuisinnaassusaat uuttorneqassaaq (30 minutsit, 1, 2, 4, 6, 8, 24, 32 minutsit qaangiunnerini kingornalu ullup aappaaniit ullormut ataaseriarlugu ulluni qulini uuttukkat allanngoriartorunnaarnissaata tungaannut uuttortarneqassapput). Dielektriskip annertussusaata annertusiartorneratalu takutittarpaa qanoq kapilarip nukiinit imeq milluapallatsigineqarnersoq.

Sanat tigguteqqanngitsut dielektriskiannit nalilersorneqarsinnaapput. Dielektriski 9-mit minneruppat, sanaq allertut atussallugu pitsaasuuvoq. Dielektriski 9-16 akornganiippat allertut atorsinnaanera apeqquserneqarsinnaavoq. Dielektriski 16-mit anneruppat sanaq allertut atussallugu piukkunnanngilaq.

Assersuutit qanoq sanat dielektriskiannit nalilersorneqarsinnaanerat.

Sanat elektriskimik akimorneqarsinnaassusaat annertuppat sioqqanik akoqangaatsiarneranik takussutissaavoq, imaluunniit ajoqutaanngitsunik mineralinit neriukkanik akoqarneranik takussutissaavoq.

Elektriskimik akimorneqarsinnaasuseq erngup imaanik funktioniuvoq, mineralip pitsaassusaa, ioneqassuneq imermilu colloideqassuseq imaluunniit kiassutsimit sunnerneqarsinnaalluni.

Aaqqiissutissat

Millugussilluni misiliutip takutippagu sanap pitsaassusaa nalunartoq, imaluunniit allertut atussallugu piukkunnanngitsoq, sanat akuisa angissusaasa annerulersinnissaat aaqqiissutissaavoq. Misiliutit Killiffimmi 3-miittut suli annerusumik sanap pissusaanik paasisitsisinnaapput taamaasilluni sorleq aaqqiissutissaq atussanersoq paasiuminarnerulissalluni.

Sioqqat qaavisa arealiat anneruppat sioqqat imermik iijoraasinnaanerat annerunissaa ilimanaateqarpoq. Sioqqat qaavisa arealiat 4000 m2/kg –mit anneruppat sioraaqqat pitsaassusaata ajorsinnaanerinik ersersitsissaaq.

Imermik iijoraasinnaassutsip indexia –ta takutittarpaa qanoq partikkilit qaavisa isugutammik silami 100 %-imik isugutatsigisumi iijoraasinnaatiginerat. Aamma qanoq sanap erngullu akorngini pisoqartarneranik takutitsisarpoq. Sioraaqqat akugineqartut annikippata (4%-imik minnerusumik) imermillu iijoraasinnaassutsip indexia akunnappat (<1 %), ilimanarpoq sanaq imermik iijoraanikitsuussasoq taamalu aqqusinernik ajoqusiisinnaanikissaaq. Misilittakani klorideqanngippat iijoraasinnaassuserlu 3%-imik anneruppat arlaannik ajortoqarsinnaaneranik takutitsivoq. Imermik iijoraasinnaassutsit tarajoqassutsinut malussarissorujussuupput taamaattumillu Millugussilluni misileraanerit elektriskimik akimuisinnaassutsinut sanilliunneqartuaannassapput.

Killiffik 3

Laboratoriami misileraanerit killiffiisa pingajuat immikkut misileraataapput. Tassaallutik Proctorimik misileraat, qeruup qaffaaneranik misileraat, aammalu klorideqassutsimik uuttuut.

Laboratoriami misileraanerit killiffimmi 1–mi 2-milu sanap isugutammut malussajaneranik takutitsisarput taamalu nalimmassaatinik akoorisoqarsinnaaneranik paasisitsisarluni, killiffiup pingajuani Proctorimik misilitassanut nutaanut misileraanerit ingerlanneqassapput. Proctorimik misileraatip takutittarpaa sanap akoqassutsini assigiinngitsuni densitiata allanngoriartornera. Manngersaanerit akoorinerillu imermik akoqassusissaq pitsaasup anguneqarnissaa tikillugu aallunneqartarput. Taamaammat Proctorimik misiliutit sananut akuugassanut misileraatiginissaat pingaaruteqartuuvoq.

Qeruup qaffaaneranik misileraatit sanap qanoq qerummut malussaritsigineranik paasisitsisarput. Arlalinnik misileraatinik peqarpoq kisianni silaannaap ississusaanik aalajangersimasumik atuineq naliginnaanerpaavoq.

Naliginnaasumik qeruup qaffatitsisarneranut misileraatit inerneri piffissap ingerlaneranut funktioneritinneqartarput. Qeruup qaffaanera (h) nikinnerup parameterivaa ersarissoq. Qeruup qaffatitsisarnera (v) piffissap aalajangersimasup ingerlanerani qeruup qaffatitsisarnerivaa, misileraanerillu inernerinit kisinneqariaannaalluni. Qeruup qaffaanerata naleqqiunneri qeruup qaffaanerata (h) qaleriissallu qerisup issussusaanut naleqqiussineruvoq. Qeruup qaffaanerata koeficientia (SP), qaffakkiartuaarsinnaanermut attuumassuteqarpoq, kisinneqartarlunilu qeruup qaffaanerata naleqqiunnera misilittakkap qerissusaanut naleqqiunneqartarluni. Qeruup qaffaanerata koeficientia 0,5 –mimit minneruppat sanaq qerummit qaffakkiartuaartinneqanngilaq. Qerummit qaffanneqalaarsinnaasut imalunniit qerummut malussajasorujussuit tulluuttunik akoorlugit iluarsineqarsinnaapput.

Inernerit nassuiarniarnerini eqqaamajuaannartariaqarpoq misilittakkat aqqusinerninngaanneersut taratsunit allanilluunniit mingutserneqarsimasinnaammata. Misilittagaq kloridinik akoqarpat, misilittaanerup inerneranut sunniuteqarsinnaavoq, soorlu imermik iijoraasinnaassutsip indeksianut aammalu millugussiluni misileraanerni elektriskip akimuisinnaassusaanut sunniuteqarsinnaapput. Kloridinik akoqassutsit titreriinikkut paasineqarsinnaapput.

Laboratoriami misilittakkat killiffimmi 1, 2 3-milu eqqartorneqareersut saniatigut alla misilittaat nukkassaariaasissanut atorneqartartoq tassaavoq Triaxialimik misileraat. Triaxialimik misileraat aqqusinermi sanat nukittussusiinut misileraataalluartarpoq, soorlu kohesionit vinkelillu friktioniinut ROADEX-ip Mode 1-mik illinernut iluarsiissutissiornerani paasisarialinnut.

Triaxialimik misileraariaaseq Iluseq-mi takuneqarsinnaavoq. Misilittagassaq ulammarissutut ilusilik poortorneqarsimasoq naqitsivissaanut inissinneqassaaq. Naqitsivik naqitsinerani misilitaq pingasunik sammivilinnik triaxialinit naqinneqassaaq, aarriitsuaqqamillu sequminnissaata tungaanut naqinneqarujuussaaq. Nukiit narlorissut napparissullu naqitsinerup nalaani uuttorneqartarput. Misileraanermi ataatsimi misilittakkap tukimut illuarneri naqitsinermi aalajangersimasumi uuttorneqartarput. Assigiinngitsunik misilerakkanut naqitsisaqattaarnikkut annikinnerpaamik uuttuiniartoqartarpoq.

Misileraanerit aallaavigalugit kohæsioneq friktionillu qivernera kisinneqarsinnaavoq

4.1.11. Aqqusinerni uuttuinerit assigiinngitsut akuleriisinneri

Immikkoortut siuliini allaaserineqartut takutippaat iloqissiornernik paasiniaanermi imaluunniit nutarsaanissamik pilersaarusiornerni, periuutsit arlallit atorneqarsinnaasut. Taamaammat pingaaruteqarpoq assigiinngitsunik misissuiartornerni atortoqartarmat kingornagut allaffimmi paasisat kattussuunneqartarnissaat.

Paasisanik kattussuissagaanni ajornannginnerpaavoq qarasaasiamik tulluuttumik softwareqarnissaq. Taamaattut softwarit atorneqarpata enginiørip aqqusiniliassamik ilusilersuisussap uuttukkat videolianut assersuussinnaalissavai taamaasilluni sumi sunillu ajoqutit qanorlu avatangiisiminnut attuumassuteqarnersut paasisinnaalissallugit. Taamaattunik softwareqartilluni, allat specialistit soorlu enginiørit geoteknikkimut immikkut ilisimasallit, sumiiffik takusanngikkaluarlugu ajoqutit ilisarilluarsinnaalissavaat.

Kattussuilluni nalilersukkat iluserlernerni parameterit ilaat statistikkilersorsinnaavaattaaq. Tassani ilanngunneqartarpoq a) kuuffiit pitsaassusaat, b) aqquserngup qallersaataata aqqusiniallu qaleriissaasa issussusaat, c) aqquserngup sannaasa tamakkiisumik issussusaat, d) toqqaviup suussusaa, e) aqquserngup kippaata isikkua aammalu, f) ajoqutit ersarissut aqqusinermi nanisat imaluunniit ingerlaartut illiniliaat.

Aqqusinermi 21-mi Finlandip Laplandertaaneersmumi aqqusinermik nutaarsaaniarnerni ajoqutinik paasiniaanermi paasissutissanik kattussuussinerit statistikkilersorneri assersuutissaalluarput. Tassani issussutsit GPR nalunaarsuutit, FWS nalunaarsuutit aammalu illinernut profilometer nalunaarsuutit statistikkimik nalilersueriaaseq aallaavigalugu katullugit nalilersorneqarsimapput.

FWD SCI-llu kisitsisaasa naleqqiunneri aammalu illinerit medianiisa naleriqqiunnerisa takutippaat SCI-p kisitsisaa illineq aqqusinermi itisiartornera ilutigalugu alliatortartoq. Taamaannerisa takutippaat Mode 1-mik illinerit toqqavilunnernit aallaaveqartut ajoqutaasut.

FWD-p kisitsisai BCI-llu kisitsisaasa illinernut naleqqiunnerisa takutippaat, BCI-p mediania illinerit itinerpaat (>25 mm) assigigalugit 40 μm-erimit itinerusut. Taassuma takutippaa aqqusinermi tassani illerngit itinerpaat Mode 2-usut.

Taamalu aqquserngup qallersaataasa illinernut sanilliunnerisa ersersippaat, illinerit Mode 1-iusut allilunnermit peqquteqartut, 100 mm-erimik annerusumilluunniit qallersaatileqqikkaanni iluarsissasut. Taamannalli aaqqiineq Mode 2-mik illinernut BCI-millu kisitsisikkaanut atorneqarsinnaassanngilaq, tassanimi sannanut aaqqiissutissat allat atorneqartariaqassammata.

4.2. Suliami uuttugassat ilusilerneri

Suliap killiffianik paasiniaanermi, suliassaq siulleq tassaavoq sulisutoqqat alakkarnerini suut nalunaarsuutit pigineqarnersut aammalu paasisimasat aallaavigalugit siunissami qanoq uuttuinissat aalaajangernissaat. Takuuk ROADEX II raporti: the ROADEX II report: Monitoring, communication and information systems & tools for focusing actions

Uuttuutissanik toqqaanerit aqquserngup suussusaanit aammalu paasissutissanit pigeriikkanit periuuserineqartartullu apeqqutaallutik aalajangerneqassapput. Ataani uuttuinissanut toqqaanermi tulleriiaarinerit ROADEX-imit siunnersuutigineqartut takuneqarsinnaapput. Minnerpaamik uuttuinerit pingasut siulliit suliaq qanorluunniit annikitsigigaluarpat aallunneqassapput.

  • Digitalimik videoliat GPS koordinatitallit, imaluunniit ungasissiutillit.
  • Digitalinik videoliornerit kingornagut aqquserngup ajoqutaanit allattuinerit.
  • Piffimmit imaluunniit videolianit kuuffinnik nalilersuinerit
  • GPR-imik aqquserngup sannaanik uuttuinerit
  • FWD-mik uuttuinerit aallaavigalugit nammassinnaasusermik naliliinerit, imaluunniit DCP-mit uuttukkat laboratoriamiilluunniit misilittakkat aallaavigalugit qeratassusiliinerit sanallu issussusilerneri.
  • Ersalinnernik illinernillu uuttuinerit
  • Laser scanerimik uuttuinerit

Paasissutissat katersuinnarnagit aamma nalilersorneqartariaqarput, pilersaarusiornerullu nalaani kina paasissutissat kattussuunnerinik nalilersuissanersoq aalajangerneqassaaq. Naliginnaasumik nutarterinissamik pilersaarusiortoq nalilersuisarpoq kisiannili aamma siunnersuisartoq taamaasiorsinnaalluni.

Aalajangiunneqareersutut, sumiiffilersuutinik pitsaasunik atuineq uuttuilluarnernut nakkutiginnilluarnissanullu aallarniutaavpq. Sumiiffimmi unilluni nakkutiginnissutinik ikkussuinerni sumiiffilersuineq ajornarneq ajorpoq, kisiannili ingerlaartilluni uuttuinerni sumiiffilersorneq eqqortumik ingerlanneqartariaqarluni. Systemit ilusilersoriikkat systeminik marloqiusanik pingasoqiusanilluunniit systemitaqartarput, tassa uuttuinerit GPS-imit DMI-datanit (Ungasissusersiut) aammalu videoliuutinillu atortoqartarlutik. Taamaattuni uuttuutilluunniit arlaat ajortikkaluarpat suli sumiissusersiortoqarsinnaavoq.

Arlalinnik sumiissusersiuuteqartillugu ajoqut takkukkajuttartoq tassaavoq sumiissusersiuutit aallarteqatigiinnginnermikkut imaluunniit naleralerluinikkut sumiiffilersuutit imminnut naapertuuttannginneri. Taamaammat uuttuisussap qularnaartuaannassavaa sumiiffilersuutit assigiimmik takutitsinersut, soorlu aallartiffik nunap assinganut titarneragut.

4.3. Aqqusineeqqani sivisuumik nakkutiginninneq

4.3.1. Nakkutiginneriaatsit

Iluserlernerit aaqqiiffiginiarnerini aqquserngup pissusaanik nakkutiginninnerit akikinnerpaajupput. Imaappoq aqqusinernik nakkutiginninnerit nalilersuinerillu piffissartornartut. Soorlu illinerup qanoq sukkatiginera paasineqarsimappat mm/ukioq, aqqusinerni taakkunani iluserlertoqartoq ingerlaannaq akuneqarsinnaalissaaq.

Paasissutissaq aamma pinaveersaartitsinerni atorneqarsinnavoq. Soorlu illiartornerup annertussusaa nalunngikkaanni qanoq sumilu kuuffilersuinerit aallunneqassapput taamalu akikitsumik aqquserngup ajortinnginnerani iliuuseqartoqassalluni.

Ukiut arfinillit ingerlanerini ukiumut illinerit (nalunaarsuutit qulliit) aammalu ersalinnerit (alliit) uuttukkat eqikkarneri, grafit qalipaatilersorsimapput uuttukkat nutaanerit qulliullutik.

Trends can be calculated and monitored from several measurable roads parameters. Those trends that can be monitored and give valuable information when managing against permanent deformation are:

Pissutsit kisinneqarsinnaapput aqquserngullu parameterii nakkutilliinermi paasineqarsinnaallutik. Pissutsit nakkutigineqarsinnaasut, iluserlernernullu akiuutaasinnaasut makkuupput:

Illinerit

Aqqusineeqqani illineq 0,8-1 mm/ukiuoq –mit anneruppat iluserlertoqarneranik pasinaateqassaaq. ROADEX-ip siunnersuutigaa illinernut kisitseriaatsit parameterillu assigiinngitsut atorneqassasut (soorlu “PMS illineq” “quppartiterneq” Finlandimi atorneqartartut, illinerillu naqqisa imminnut ungasissusaat Sverigemi atorneqartartoq). Illiartorneq annertusiartorpat, kuuffiit siulliullugit misissorneqartariaqarput. Kuuffiit naammaginarpata sukumiinerusumik misissuisoqartariaqassaaq.

Ersalineq

Nakkutiginninnermi qerummik ajornartorsiutilinni, illisoqarnerini imaluunniit ajortikkaluttuinnartunik ersaliartortoqarnersoq paasineqapallassinnaavoq. Ersalinerup annertussusaasa aqquserngup inissikkiartuaarneranik takutitsisinnaavortaaq, soorlu aqqusineq issumik toqqaveqarpat. Aqqusinerni pitsaasuni IRI-p alliartornera 0,8 mm/m/ukiumut-mit minnerussaaq. Ajoqutit takkukkiartulertarput IRI-p kisitsisaa 0,8 mm/m/ukiumut-mit annerugaangat. Siullertullu ersalinerit annertusiartortillugit kuuffiit misissorneqartariaqarput. Kuuffiup sangorissamiittup milinnera assersuutissaalluartarpoq. Kuuffilunneq ajornartorsiutaanngippat taava sukumiinerusumik misissuisoqartariaqassaaq.

Qallersaammi katanneq: Taamaattunik nalaassinerit sumi iluserlisoqangaatsiarneranik takutitsilluartarput. Parameterinik assigiinngitsunik automatiskimik katersinerit qallersaammi katannerit kisinniissaat ajornarunnaarsittarpaa.

Qumarnerit: Qumarnerit asfaltilluunniit modulii FWD datanit kisinneqarsinnaapput, naliginnaasumillu FWD akisuallaarnera peqqutaalluni modulunut paasiniaatitut atorneqarneq ajorpoq. Kisiannili FWD-mik misissuinerit sumiiffinni aalajangersimasuni ukiut 5-8-kaarlugit ingerlanneqartassapput, taamaasilluni assersuussassaqarniassammat. Assersuutitut takuneqarsinnaapput qanittumi aqquserngit qallersaaseqqammersut Svergigemeersut. Aqqusinermi pitsaasumi qumartarnerit 200 missaaniikkajuttarput, Mode 1-milli iluserleqqasut nalaanni ingerlaannaq 300 – 400 micro-mik aqquserngup nutartilernerani qumartoqarsimasarpoq.

GPR-it silaannakkut uuttuutitallit dielektriskip kisitsisaanik aqquserngup qallersaataani sannaaniluunniit uuttugaasa iluserlernerit suunerinik paasisitsilluartarput. aqqusinerni qallersaatitaqanngitsuni imaluunniit orpippassuit aqqutaanni nungullaqqasuni dielektriskip kisitsisai annertuut (>20) kuuffiluttoqarneranik takutitsisarput. Dielektriski annertuppat aamma aqquserngup qallersaataata imermik iijoraavallaarneranik takutitsisinnaavoq, taamalu sialuup nalaani quatsinnerni iluserlertoqalersinnaalluni.

Aqqusinerni qallersaatilini, qallersaammi dielektriskip annertussusaata qallersaatip qanoq pitsaatigineranik aamma takutitsisarpoq. Qallersaat nutaap dielektriskia naliginnaasumik 5-7-illu akornganiissaaq, apeqqutaalluni qanoq qallersaat akuugaanersoq. Ukiup siulliup qaangiunnerani dielektriski annertuserialaarsimassaaq (ataatsip missarpiaanik) ajortoqanngippallu ukiut sinnerini taamaaginnassaaq. Erngulli bitumeni ujaraaqqallu avissaartitileraangagit, qallersaatip dielektriskia annertusiartulissaaq. Qallersaallu quppartilerpat dielektriskip diviationia aamma annertusiartorluni aallartissaaq.

Aqqusinerni qallersaatitalinni dielektriskip kisitsisaata 9 qaangersimappagu, skandinaviami 8 qaangersimappagu, Mode 1-mik illisoqarneranik ilimanartoqarpoq.

Kuuffiit aqquserngullu sivinganeri

Nakkutiginninnerit sukumiinerusut qanorlu aqquserngup isigaluttuarneranik nalilersuinerit aqqusineeqqani atussallugit akisuvallaartarput, taamalu aqqusinersuarni imaluunniit aqqusineeqqani oqimaatsumik angallaffiusuni taamaallaat nalilersuutaasarlutik. Taamaammat ilaannikkut laser scanerimik uuttuinerit aqqusinerni sumi kuuffileqqitassanik paasiniaanerni akilersinnaanerusarput.

4.3.2. Ukiup ilaani nakkutiginninnerit

ROADEX-ip nalunaarusiaani upernaami aattornernut tunngasut aammalu sanat pissusiinut tunngasut takutippaat illinerit iluserlivinnerillu annersaat (60-80 %) ullualuit ingerlanerinnaani pisartut, imaluunniit sapaatip akunnialuini, upernaamiluunniit suli qeruttaqattaarfiup nalaani, qerunneq ajortuni imaluunniit ullualunni qeruffinni sialussuarmik kingunilinni pisartut. Ukiuni kingullerni, silaannaap kissatsikkiartornera ilutigalugu, aattorfiit-qeruttaqattaarfiillu iluserlernissamut ukiulernerani ilimanapiluutillit Periphery-p avannaani ingasattumik annertuseriarsimapput, tamanna aqqusiniliutilinnut ingammillu orpinnik tunisassiortunut ajoqut annersarilersimavaat.

Periphery-p avannaani eqqaanilu upernaami aattortunik ajornartorsiutit naliginnaasumik lastbilit usingisa oqimaassusaannik killilersuinikkut aaqqinneqartarsimapput. Taamaasiorneq akikippoq, piginnittunullu aaqqiissutissaq ajornanngittunnguuvoq, kisiannili sumiiffinni taakkunani tunisassiortut oqimaatsunik useqartariaqartunut akornutaavoq. Taamaammat ROADEX-imi suliap nutaanik teknologinik nassaarsiorsimavoq ajornartorsiut aaqqinniarlugu. Takuuk nalunaarusiaq ROADEX II: Managing Spring Thaw Weakening on Low Volume Roads

Aqqusinernik piginnittut usit oqimaassusissaannik killiliinissartik imaluunniit allanik iluserlivinnernut akiuutaasussanik uuttuisoqarnissaanik toqqaanialeraangamik, ukiup silaannaata nikerarnerisa aqqusinermut avataanullu sunniutigisartagaannik taamalu oqimaatsunik aksilinik qanoq nammatsigisinnaanerinik paasisimasakittarnerat ajornartorsiutaanerpaaavoq.

Allatut ajornartumik ukiup silaannaata nikerarnerata paasiuminaatsumik iluserlivinnernik kinguneqartarmat nutaaliaasunik periuuseqarluni nakkutiginninnerit ingerlanneqartariaqarput. Taakku pingasunut immikkoortinneqarsinnaapput: a) Silaannaap kissassusaata aqquserngup sannaanut toqqavianullu sunniutigisinnaasai (qerunnerit – aattornerillu), b) isugutassuseq, qeratassuseq aammalu iluserlivissinnaanerup ilimanaataa, aamma c) oqimaatsumik angallannernut paasissutissat. Paasiniaanerni periuutsini taakku tamakkerlugit ilanngunneqartariaqarput.

Immikkoortumut siullermut silaannaap kiassusaanut tunngasut, nakkutiginneriaatsit aqquserngup sanaanut qerinersunik imaluunniit “qeruup itissusaa”-nut aammalu “toqqaviup kissassusaa”-nik paasiniaatit Periphery-p avannaani atorneqarnerpaat tassaapput “Gandahlip manguttagai” aqqusinernut ikkuttakkat. Tassani aqquserngup sanai toqqavialuunniit qerinersoq qerinnginnersorluunniit taamaallaat paasiniarneqartarpoq,

kiassiutit toqqaviup aqquserngullu sanaasa akornganut napparissunngorlugit ikkukkaanni pitsaanerpaasarpoq.

Radari Nunamut Akimuut, ingammik 3D-liortillugu atorneqarpat aqqusinermi qeruup napparissumik narlorissumillu sammiviinik takutitsilluartaqaaq.

Parameterit aappaat enginørit naliligassaat tassaasinnaavoq dielektriskip kisitsisaata kiaap allanngorarnerani qaqugukkut ingasannerpaatut nalilerneqassanersoq. Dielektriskip kisitsisaata takutittarpaa qanoq initussutsimut naleqqiullugu imeqassutsip annertussusaa, aammalu kisitsit 81 –ip missaaniikkaangat, sisamanik nikerarsinnaavoq, takuneqarsinnaasarpoq imeq akua qerinersoq, taamalu dielektriskip kisitsisaa atorlugu takuneqarsinnaalertarpoq sanaq qerunnersoq.

Time Domain Reflectometer kapuut (TDR) atorlugu dielektriskip annertussusaa uuttortarneqarsinnaavoq.

kapuutit aamma elektriskip kapacitansianik malussarissut. Kapacitansit manguttakkat elektriskip akimuisinnaassusaanik kiassutsimillu ROADEX-ip uuttuisarnerini iluatsilluarsimapput. Nipisiornernik teknikki Radari Nunamut Akimuut (GPR) atorlugu sanap dielektrikkia aammattaaq uuttorneqarsinnaavoq. Ukiuni kingullerni enginiørit imeqassutsinik taakkartuinerminni dielektriski oqaasinnaarilersimavaat.

Sensorit aamma elektriskip akimuisinnaassusaa kinissusermillu uuttuisinnaapput. Taakku atorneqartarput toqqaviup nunataa qerukkaangami kinersisarmat. Tassa elektriskip akimuisinnaassusaa uuttoraanni aamma aattorfiup nalaani marraq colloid-inik akoqarneranik takutitsisinnaanerata torraqutigaa.

Aqquserngup qaa tungaata aannerani, tassa tasisuaarnerata nalaani, elektriskip akimuisinnaassusaata qaffariarnerneragut takuneqarsinnaavoq.

ROADEX II projektip takutippaa ullormut sialuk kingorna aqquserngup qeruttaqattaarluni sequmissinnaaneranut parameteriusoq pingaarutilik. Scotlandimi taamaakkajuppoq. Siunissami parameter taanna utorluarneqarsinnaavoq, ingammik aqqusinerni qallersaateqanngitsut aalarnerat samminiaraanni.

Allat parameterit pingaarutillit, kisiannili atornissai akisunerit, tassaapput aqquserngup toqqaviullu qeratassusaanut tunngasut (modulus CBR-ilu). Taakkua periuutsit soorlu SCP, FWD aammalu LWD atorlugit, eqqartorneqareersutut, ingerlanneqarsinnaapput. Aqquserngup qeruup qaffaanerata nalaani aammalu kinnerup nalaani pitsaassusaat parameteriulluarsinnaapput.

Immikkoortut kingullianni pineqarput oqimaatsumik usillit aqqusinernik atuinerat (naak nakutiginneriaatsit eqqartorneqareersut avataanniikkaluartoq). Nakkutiginneriaatsit atorneqartup tassaapput aksilip ersugiussaa aammalu lastbilit oqimaatsut oqimaassusaat. Taakkua uuttorneqarsinnaapput “Weigh In Motion” (WIM) teknikki atorlugu.

ROADEX II projektip inernerisa takutippaat, lastbilit oqimaatsut aqqusaartarnerisa intervaliat aqquserngit aattorfiup nalaani aaqqinniartarnerannut attuumassuteqartoq. Aaqqinniartarnernut tunngasut ilinniutini allani sammineqarsinnaapput.

Soorlu eqqartorneqareersoq, suli upernaakkut aattorfimmi sanngiillinerit ukiullu silaannaata allanngorneranut attuumassutillit alakkaanikkut paasiniarneqartarput. Ajoqutaali tassaavoq naliliisoq apeqqutaasorujussuummat, aammattaarlu akisusinnaalluni. ROADEX-ip misissueqataata Fnalandimi upernaakkut aattorfimmi sanngiillinernik alakkakkat paasissutissartaat databasinut immiussuussimavaa.

SHARE: