Luonnonsuojelualueet ovat hyvin tärkeä asia, kun suunnitellaan rakenteen parantamis- tai ylläpitotoimenpiteitä vähäliikenteisellä tieverkolla. Suunnittelijoiden pitäisi olla tietoisia erityyppisistä luonnonsuojelualueista, jotka voivat vaikuttaa toimenpiteisiin. Tässä kappaleessa on esitetty tiivistelmä luonnonsuojelusta Pohjoisen Periferian alueella.
3.1 Kansallispuistot
3.1.1 Yleistä
Kansallispuistot ovat suojeltuja alueita, jotka ovat joko kokonaan tai osittain luonnontilassa olevaa maata. Nämä alueet on tarkoitettu ihmisten virkistyskäyttöön, eläinten ja ympäristön suojeluun eikä niillä sallita rakentamista. Nämä alueet ovat usein valtion omistuksessa. Maailman ensimmäinen kansallispuisto perustettiin 1872 ja nykyään on noin 7000 kansallispuistoa eripuolilla maailmaa. Maailman suurin kansallispuisto sijaitsee Pohjoisessa Periferiassa. Se on Grönlannissa sijaitseva ”Northeast Greenland National Park”, joka perustettiin 1974.
Nämä laajat enemmän tai vähemmän luonnontilassa olevat alueet ovat muodostuneet idealla, että luontoa säilytetään nyt ja tulevaisuudessa. Kulttuurillisesti arvokkaiden alueiden ja luonnon hävittäminen ja häiritseminen on kielletty. Monien puistojen päätarkoituksena on tarjota ihmisille tilaisuus päästä metsään ja luontoon. Jotkut erityiset luonto- tai kulttuurikohteet voidaan suojella alueella normaalilta käytöltä ja maanviljelyltä.
Jokaisen ROADEX maan kansallispuistot on kuvattu seuraavissa kappaleissa. Kuten aiemmin, maat on esitelty englanninkielisten nimien mukaisessa aakkosjärjestyksessä.
Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/National_park
3.1.2 Grönlanti
Grönlannissa on vain yksi kansallispuisto, mutta se on maailman suurin ja pohjoisin. “Northeast Greenland National Park” on pinta-alaltaan 972 000 km2.
Puisto on laaja ja pääosin sisämaassa sijaitseva jäätikköalue, mutta alueella on myös muutamia jäättömiä alueita pohjoisrannikolla. Puistossa ei ole pysyvää ihmisasutusta. Eläinkunta elää pääasiassa puiston rannikkoalueilla ja koostuu pääasiassa myskihäristä, jääkarhuista, mursuista ja erilaisista lintulajeista.
Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Northeast_Greenland_National_Park
3.1.3 Suomi
Suomessa kansallispuistojen päätarkoituksena on säilyttää Suomen arvokkainta luontoa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Nämä puistot ovat yleisölle avoimia ja niissä on tarjolla mm. opaspalveluita. Kansallispuistoista huolehtii Metsähallitus.
Suomessa on yhteensä 37 kansallispuistoa ja suurin niistä on Lemmenjoen kansallispuisto (2850 km2). Se sijaitsee Pohjois-Suomessa Inarin ja Kittilän kunnissa. Lemmenjoen kansallispuisto on Euroopan suurin suojeltu erämaa-alue.
Lähteet:
http://www.luontoon.fi/RETKIKOHTEET/KANSALLISPUISTOT/Sivut/Default.aspx
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lemmenjoki
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lemmenjoen_kansallispuisto
3.1.4 Islanti
Islannissa on kolme kansallispuistoa; Snæfellsjökull, Vatnajökull ja Þingvellir. Vatnajökull on Euroopan suurin kansallispuisto, 12 000 km2. Se kattaa 12 % Islannin pinta-alasta. Vatnajökull-kansallispuisto koostuu Vatnajökull jäätiköstä sekä Skaftafell ja Jökulsárgljúfur alueista. Skaftafell ja Jökulsárgljúfur olivat ennen itsenäisiä kansallispuistoja, kunnes ne yhdistettiin Vatnajökull-kansallispuiston perustamisen yhteydessä vuonna 2008.
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_national_parks_of_Iceland
http://en.wikipedia.org/wiki/Vatnaj%C3%B6kull_National_Park
3.1.5 Irlanti
Irlannissa on kuusi kansallispuistoa. Suurin niistä on pinta-alaltaan 110 km2 Ballycroyn kansallispuisto Mayon maakunnassa. Ballycroy on Euroopan laajin turvealue. Tämä alue kuuluu myös Natura 2000 verkostoon. Tyypillistä tälle alueelle ovat peittosuot, jyrkkäreunaiset rantakalliot ja jokiympäristöt. Tällä alueella esiintyy myös joitakin harvinaisia kasvi- ja eläinlajeja.
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/National_Parks_in_the_Republic_of_Ireland
http://en.wikipedia.org/wiki/Ballycroy_National_Park
3.1.6 Norja
Norjassa on 33 kansallispuistoa mantereella ja 7 Huippuvuorilla. Suurin mantereella sijaitseva kansallispuisto on Hardangervidda (3422 km2), joka koostuu Buskerud, Hordaland ja Telemars maakunnista Norjan länsiosassa. Siellä vallitsee ympäri vuoden kylmä vuoristoilmasto. Samalla alueella sijaitsee myös yksi Norjan suurimmista jäätiköistä. Alue on Euroopan laajin puolitasanko (loivasti aaltoileva, melkein tasainen alue).
Tyypillistä alueelle ovat karu ja puuton kangasmaa, jossa on lammikoita, järviä, jokia ja puroja. Itä- ja länsipuolet ovat erilaiset; lännessä tyypillistä on kivisyys ja kallioisuus, laajat paljaat kallioalueet, kun taas itäpuolella on tasaista ja hieman enemmän kasvillisuutta. Maailman suurin villipeuralauma elää tällä alueella. Alueen tyypillinen kasvikunta koostuu karkeista ruohoista, sammaleista (erityisesti rahkasammal) ja jäkälistä.
Lähteet: http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_national_parks_of_Norway
http://en.wikipedia.org/wiki/Hardangervidda
3.1.7 Skotlanti
Skotlannin kansallispuistot perustettiin, jotta voitaisiin hallinnoida paremmin maan erityisiä luonto- ja kulttuuriperintöalueita.
Skotlannissa noudatetaan seuraavia periaatteita:
• säilytetään ja edistetään luonto- ja kulttuuriperintöä
• edistetään luonnonvarojen kestävän kehityksen mukaista käyttöä
• edistetään erityisten alueiden laatua, ymmärrettävyyttä ja nautintoa (sisältää nautintoa huvin muodossa)
• edistetään ympäristöä säästävää sosiaalista ja taloudellista kehitystä alueilla sijaitsevissa kunnissa
Skotlannissa on kaksi kansallispuistoa; “Loch Lomond and the Trossachs” National Park, ja Cairngorms kansallispuisto. “Loch Lomond and the Trossachs” on neljänneksi laajin (1865 km2) Brittein saarilla. Tämä alue koostuu monista vuorista ja järvistä. Cairngorms-kansallispuisto sijaitsee Luoteis-Skotlannissa. Se on suurin (4528 km2) kansallispuisto Brittein saarilla ja kattaa seuraavat alueet: Aberdeenshire, Moray, Highland, Angus, Perth ja Kinross. Tyypillinen maisema on samantyyppinen kuin Norjassa Hardengervidda-alueella.
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/National_parks_of_Scotland http://en.wikipedia.org/wiki/Loch_Lomond_and_The_Trossachs_National_Park http://en.wikipedia.org/wiki/Cairngorms_National_Park
3.1.8 Ruotsi
Ruotsin kansallispuistot luotiin suojelemaan biotooppeja niiden luonnollisilla alueilla ja tarjoamaan kaunista ja yksilöllistä luontoa matkailijoille. Kansallispuistot tarjoavat myös ihmisille mahdollisuuden päästä metsään ja maaseudulle. Ympäristönsuojeluviranomainen päättää Ruotsin kansallispuistojen hallinnasta ja ehdottaa uusien puistojen perustamista. Suositukset ja ohjeet vaihtelevat puistoittain, mutta yleisesti on kiellettyä häiritä tai tuhota mitään. Samaa sovelletaan myös Ruotsissa maaseutuluonnossa, jossa ihmisillä on ”jokamiehenoikeus” kulkuun.
Ruotsissa on yhteensä 29 kansallispuistoa. Padjelanta on niistä suurin, 1984 km2sup>. Padjelanta on osa Laponia-aluetta, joka käsittää myös kolme muuta kansallispuistoa ja kaksi luonnonsuojelualuetta. Se on myös yksi UNESCOn maailmanperintökohteista. Tämä tarkoittaa sitä, että UNESCO (the United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization) on todennut sillä olevan erityisen merkittäviä kulttuurillisia tai aineellisia arvoja.
Lähteet:
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_national_parks_of_Sweden#National_parks
http://en.wikipedia.org/wiki/Padjelanta
http://en.wikipedia.org/wiki/World_Heritage_Site
http://en.wikipedia.org/wiki/UNESCO www.naturvardsverket.se
3.2 Luonnonpuistot
Luonnonpuistot ovat normaalisti pieniä, enemmän tai vähemmän luonnontilaisia alueita, joilla on erityinen biotooppi. Näitä on jokaisessa ROADEX-maassa. Niiden ideana on turvata biologista vaihtelevuutta, ja suojella biotooppeja, säilyttää arvokkaita luontoelementtejä ja tarjota ihmisille mahdollisuus päästä metsään ja luontoon. Pääsyä näille alueille ei ole rajoitettu, mutta rajoituksia voi sen sijaan olla metsästyksen tai kalastuksen suhteen. Tyypillisesti luonnonpuisto on perustettu suojelemaan jotain ominaispiirrettä, kuten monipuolisen biologisen vaihtelevuuden omaavia harjuja tai lehtoja, koskemattomia metsiä, luonnonmuistomerkkejä ja rantoja.
Esimerkiksi Islannissa on useita luonnonpuistoja, joissa on rajoituksia alueiden maankäytön suhteen. Islannin luonnonpuistojen tarkoituksena on muun muassa suojella villieläimistöä ja maisemaa ja rajoitusten taso vaihtelee. Esimerkiksi yksi luonnonpuisto sijaitsee lähellä yleistä liikennettä, kun taas Hornstrandir-alue Islannin luoteisosissa on rajoitettu täysin rakentamiselta. Hornstrandir-alue on kuitenkin yleisölle avoin.
Lähde: http://english.ust.is/National-Parks/Protectedareas/nature-reserves/
3.3 Natura 2000
Natura 2000 on verkosto Euroopan Unionin arvokkaimpien lajien elinpaikoista. Natura 2000-projektin tavoitteena on varmistaa Euroopan arvokkaimpien ja uhatuimpien lajien ja kasvupaikkojen säilyminen pitkällä tähtäimellä. Se ei ole ehdoton listaus luonnonsuojelualueista, missä kaikki ihmisen toimet ovat kiellettyjä. Alueita on kaikissa jäsenmaissa ja tarkoituksena on estää lajien ja biotooppien kuoleminen sukupuuttoon. Natura 2000-projektin tarkoituksena on varmistaa, että tulevaisuudessa alueiden hallinta on sekä ekologisesti että taloudellisesti ympäristöä säästävää.
Vuonna 2009 Natura 2000-projekti käsitti yhteensä 22 149 kohdetta (joka on 13,6 % EU:n maanpäällisestä alueesta) ja 1391 merellistä kohdetta (131,459 km2). ROADEX- maiden Natura 2000-kohteiden määrä on ilmoitettu taulukossa. Norja ja Grönlanti eivät kuulu Euroopan Unioniin ja siksi eivät myöskään kuulu Natura 2000-verkostoon.
| EU | Suomi | Ruotsi | Irlanti | Skotlanti | |
| kohteiden määrä | 22 419 | 1715 | 3983 | 424 | 391 |
| Kokonaispinta-ala (km2) | 716 992 | 48 552 | 64 468 | 13 558 | 7877 |
Tiivistelmä Natura 2000-alueista Euroopan Unionissa mukana olevissa ja ROADEX projektiin osallistuvissa maissa.
Lähteet:
http://ec.europa.eu/environment/nature/natura2000
http://www.scotland.gov.uk/Topics/Environment/Wildlife-Habitats/protectedareas/NATURA
Euroopan näkökulmasta uhatuiksi on listattu yli 9000 lajia ja 170 biotooppia. Jokaiselle Natura 2000-alueelle on laadittu hallintasuunnitelma, jossa on kerrottu yksityiskohtaisesti mitä suojellaan. Natura 2000-alue voi olla millainen biotooppi tahansa niityistä vuoristoon. Hallintasuunnitelma täytyy olla Natura-alueista annetun ohjeen mukainen. Tien rakentamisen näkökulmasta on tärkeää ottaa huomioon, millaiset ympäristöön merkittävästi vaikuttavat toimet ovat sallittuja Natura 2000-alueella. Mikäli näin ei toimita, valvontaviranomaiset asettavat rangaistuksia.
Natura 2000-verkoston takana on monia uusia ympäristöhankkeita. Yksi näistä on ”Vihreä infrastruktuuri” hanke, jonka tarkoituksena on vahvistaa ekosysteemiä kehittämällä sopeutettua maan hallintaa. Tämä on perustettu Euroopan rikkaan luontoperimän suojelemiseksi ja säilyttämiseksi sekä estämään luonnon ympäristön pirstoutuminen. Hankkeen tarkoituksena on parantaa mahdollisuuksia, jotta lajit voivat siirtyä paikasta toiseen ja yhdistää saarretuksi tulleita elinpiirejä. Yleensä lajit ovat tulleet saarretuksi teiden (kuljetusreittien), tehokkaan maankäytön ja ihmisasutuksen laajenemisen vuoksi.
Lähde:
http://ec.europa.eu/environment/nature/natura2000
http://www.scotland.gov.uk/Topics/Environment/Wildlife-Habitats/protectedareas/NATURA
3.4 Lintujen ja kasvien suojelualueet
Lintujen suojelualue on alue, joka on suunniteltu lintulajien suojelemiseksi. Lintujen suojelualuetta voidaan kutsua myös lintutieteelliseksi suojelualueeksi. Lintujen suojelualueiden päätarkoituksena on estää lajien kuoleminen sukupuuttoon tai joutuminen uhanalaiseksi. Lintujen suojelualueet ovat myös hyviä lintujen katselu paikkoja. Näiden alueiden hallinta on yleensä eri yhdistysten tai hallituksen alaisuudessa.
Lähde: http://en.wikipedia.org/wiki/Bird_reserve
ROADEX maissa on monia lintujen suojelualueita, joista jokaisella on oma tyypillinen lintulajistonsa. Esimerkiksi Grönlannissa on 55 aluetta, Suomessa 97, Irlannissa 140, Islannissa 61 ja Ruotsissa 86. Vähiten alueita on Norjassa, vain noin 50. Eniten lintujen suojelualueita on puolestaan Skotlannissa, jossa on 180 aluetta.
Lähde: www.birdlife.org
Kasviensuojelualueet voivat olla suojeltuja teiden rakentamiselta lähialueelle. Insinöörien tulisi olla tietoisia näistä alueista suunniteltaessa, rakennettaessa ja parannettaessa teitä. Erityisesti metsäautoteitä suunniteltaessa tulee tehdä selvitykset mahdollisista uhanalaisista kasvilajeista. Rekisterit ja tietokannat eivät ole julkisia, koska kasvien kerääjien pelätään käyttävän näitä tietoja väärin. Tieviranomaisilla voi olla mahdollisuus saada tietoa suojelluista alueista eri ympäristöviranomaisilta.
Käytetyt lähteet (muut kuin ROADEX informaatio) on esitetty jokaisen kappaleen jälkeen.